Lauha alkutalvi ja lumen puute on tehnyt hiihdon harrastamisesta varsin hankalaa ainakin Etelä-Suomessa. Vain muutamilla paikkakunnilla on ollut mahdollista hiihtää lyhyillä tykkiladuilla. Hevoskuuri kyseli hiihtovalmentaja Mikko Virtaselta, kuinka harjoitella olosuhteissa, jotka ovat kaukana optimaalisesta hiihtoharjoittelulle.

Vuokatin urheiluopistossa työskentelevä Mikko Virtanen myöntää, että hiihtoharjoittelu on ollut varsin haasteellista viime viikkoina.

– Tärkeintä kun on muistaa, että hiihtoa ei voi korvata millään muulla harjoitusmuodolla, Virtanen sanoo heti alkuun.

– Olen jo aiemminkin puhunut siitä, että parhaat paukut tulisi säästää alkutalveen, ettei kuluta niitä paukkuja liian aikaisin. Nyt on juuri sellainen tilanne, että niitä henkisiä, fyysisiä ja myös taloudellisia resursseja tarvitaan. Juuri nyt olisi haettava niitä olosuhteita ja hiihdon kannalta hyviä olosuhteita ei korvaa mikään.

Metsään samoilemaan

Mutta päivittäinen hiihtäminen on siis hankalaa ja muutakin harjoittelua tarvitaan. Rullahiihtokelit ulkona ovat jo menneet, mutta lajinomaista harjoittelua voi tehdä esimerkiksi sauvojen kanssa ja nyt on syytä pitää huolta myös lihaskunnosta.

– Nyt on hyvä hetki laittaa lihaksistoa kuntoon, varsinkin kun vaarana on, että aina kun on edes vähän hiihto-olosuhteita, niin hiihdetään lihakset tukkoon jäisillä ja sohjoisilla laduilla. Eli nyt tarvitaan huoltoharjoittelua ja palauttavaa harjoittelua, Virtanen neuvoo.

– Ja nyt kun hiihtämällä ei nyt pysty oikein huoltavia harjoituksia tekemään, niin nyt on minä parhain ajankohta ottaa sauvat käteen, ja laittaa villasukat ja kumisaappaat jalkaan ja mennä metsään samoilemaan ja tekemään myös niitä palauttavia harjoituksia jalkaisin. Toki joku voi tehdä myös tehoharjoituksia sauvarinteessä, mutta se pitää katsoa, että sopivatko ne juuri itselle. Kannattaa myös muistaa, ettei hiihdosta pysty suoraan siirtymään juoksemaan paljon, jos ei ole sitä enää syksyllä tehnyt niin paljon. Siitä ei lihaksisto välttämättä tykkää.

Virtanen kannattaa myös pohtimaan, että kuinka kauas on viikolla järkevää lähteä lumen perässä ajamaan, jottei kokonaisrasitus tule liian suureksi ja illat mene liian myöhään, jos ajaa iltaisin 1,5-2 tuntia lumen perässä. Mutta mikäli pääsee hiihtämään vaikka parikin kertaa viikossa, niin silloin kannattaa keskittyä laatuun ja hyviin harjoituksiin.

– Hyvä tekniikka on ensiarvoisen tärkeää. Samoin kannattaa tehdä myös vauhdikkaampia harjoituksia, muttei niin, että tekisi pelkästään tehoharjoituksia, silloin kuin pääsee hiihtämään. Esimerkiksi vauhtileikittelyharjoitukset voivat olla hyviä. Pyrkimyksenä on tehdä hyvää teknistä hiihtoa, tosin sohjoladulla tämä voi olla vaikeaa, Virtanen myöntää.

– Jos viikonloppuna matkustaa kilpailuihin, niin mikäli vaan on mahdollista koulun tai työn puitteissa, niin kannattaa yrittää vaikka väkisin pidentää reissua päivällä jommastakummasta päästä, niin että saisi yhden hiihtopäivän lisää, ettei tulisi vain viimeistelyharjoitusta ja kilpailua kisapaikalla, Virtanen antaa neuvoa viikonloppujen maksimaaliseen hyödyntämiseen.

Virtasen mielestä nyt voidaan kehittää hyvin esimerkiksi nopeusvoimaa ja muutenkin ylläpitää suorituskykyä.

– Minun valmennettavani ovat tehneet esimerkiksi alle puolen tunnin juoksulenkin ja päälle nopeusvoimaharjoituksen salilla. Nyt on pyrittävä enemmän herätteleviin harjoituksiin, jotta saisi kunnon ulosmitattua ja nyt tässä vaiheessa on enää turha mättää kovia määriä.

– Nyt on siis turha ahnehtia kilometrejä huonoissa olosuhteissa ja lyhyillä laduilla ja päivästä tulee helposti aika kuormittava, jos viikolla iltaisin ajaa pitkiä matkoja lumen perässä, Virtanen kehottaa unohtamaan hiihtokilometrien laskemisen ja turhan ahnehtimisen hiihdon suhteen vaikeissa oloissa.

Uuden hiihtokauden aloittaminen maltilla

Tuoreimmat sääennusteet lupaavat, että sää olisi vihdoin muuttumassa talvisemmaksi myös Etelä-Suomessa ja hiihtokausi voisi vihdoin käynnistyä kunnolla. Virtanen kehottaa kuitenkin olemaan maltillinen kunnon hiihtoharjoittelun aloittamisessa.

– Alkuun kannattaa maltilla totuttaa hiihtolihakset jälleen hiihtämiseen, mutta sen jälkeen kannattaa pyrkiä mahdollisimman nopeasti jälleen normaaliin hiihtoharjoitteluun.

– Ja kannattaa mieluimmin katsoa eteenpäin kuin taaksepäin eli kuinka tästä eteenpäin pystyy harjoittelemaan mahdollisimman hyvin kuin surkuttelemaan niitä menetettyjä hiihtokilometrejä, Virtanen kehottaa siirtämään katseet eteenpäin.

Kuntohiihtäjien osalta Virtanen sanoo, että heillä kaikki kestävyysharjoittelu on kehittävää ja nyt on järkevää tehdä mahdollisimman paljon kestävyysharjoittelua, kun kaikki viikonloput eivät mene kilpailtaessa ja talven mahdollisiin päätavoitteina oleviin pitkän matkan hiihtoihin on vielä useampi viikko aikaa.

– Kuntoilijat voivat aivan hyvin tehdä vielä juoksu- ja sauvakävelylenkkejä hiihdon lisäksi. Mutta mikäli aikoo osallistua pitkän matkan hiihtoihin, niin silloin kannattaa keskittyä myös ylävartalon kehittämiseen, sillä sen osuus korostuu entistä enemmän hiihtomaratoneilla, Virtanen antaa vinkkejä kuntoilijoille.

– Erilaiset vetolaitteet kuntosaleilla ovat hyviä samoin kuin tasatyöntöharjoitukset lumella ja myös kuntoilijoiden kannattaa kiinnittää huomiota lihaskuntoon. Sen sijaan pitkiä lenkkejä ei sulalla maalla kannata enää tehdä, sairastumis- ja loukkaantumisriski ovat niin suuria näillä keleillä.

Mikko Virtanen löytää myös jotain positiivista näistä huonoista hiihtokeleistä, ainakin joidenkin hiihtäjien kohdalla.

– Näistä huonoista hiihto-olosuhteista voi itse asiassa olla hyötyä niille, joilla on aiemmin ollut taipumusta hiihtää itsensä pihalle heti alkukaudesta, nyt he eivät ole siihen pystyneet, Virtanen naurahtaa.

– Mutta tokihan kaikki toivovat hyviä hiihto-olosuhteita ja kunnon talvea, hiihtovalmentaja Mikko Virtanen sanoo ääneen kaikkien hiihdon ystävien hartaan toiveen.

– Tero Viljanen