Hellejuokseminen vaatii tietoa, taitoa ja malttia
Helteinen säätila vaikuttaa juoksijan fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Helteen epäedullisiin vaikutuksiin voi kuitenkin vaikuttaa muutamien toimenpiteiden avulla.
Helteinen säätila vaikuttaa juoksijan fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Helteen epäedullisiin vaikutuksiin voi kuitenkin vaikuttaa muutamien toimenpiteiden avulla.
Riittävä nesteytys, kevyt ja oikean värinen pukeutuminen sekä harjoittelun sopeuttaminen vallitsevaan lämpötilaan helpottavat harjoittelun sujumista.
Nestettä juoksijan tulee nauttia kaikissa tapauksissa riittävässä määrin, mutta kuumuus asettaa säännölliselle nesteytykselle omat erikoisvaatimuksensa. Janon tunnetta ei kannata odottaa, ja nesteytyksessä vesi ja esimerkiksi mieto urheilujuoma tarjoavat juoksijalle hyvän ja kaiken aikaa ylläpidettävän lähtökohdan. Vettä voi nauttia ennen harjoitusta ainakin vähäisessä määrin. Jos harjoituksena on ns. pitkä lenkki, kannattaa mukaan ottaa pieni vesipullo esimerkiksi 20 minuutin välein tapahtuvaa nesteytystä varten.
Itseään nesteyttämätön juoksija ajautuu vähitellen alisuorittamisen tilaan, ja tämän lisäksi juoksija ei palaudu harjoituksista riittävällä tavalla. Jälkimmäinen seikka saattaa osoittaa kohti lähitulevaisuuden heikkoja ja kehittämättömiä harjoituksia.
Kevyen pukeutumisen tärkeys
Juoksuasusteiden kohdalla vaaleiden värien käyttö perustuu näkemykseen, jonka mukaan tumma väritys imee lämpöä auringosta. Tämän perusteella vaatetuksessa tulee huolehtia erityisesti T-paitamallisen juoksupaidan sekä päähineen oikeellisuudesta.
Teknisen juoksupaidan ominaisuuksiin kuuluvat kehon lämpötilan tasaaminen ja ihon viilentäminen. Lisävilvoitusta haluava juoksija voi T-paidan sijaan tehdä vaatevalinnan myös hihattoman juoksupaidan puolesta. Kuumien kelien päähineeksi sopii sävyltään vaalea lippalakki. Silmiään säästävä juoksija voi valita käyttöönsä aurinkolasit muotinäkemyksensä mukaan.
Harjoittelun järkeistäminen
Kuuman ilman vaikutuksia harjoittelua kohtaan voidaan helpottaa harjoitustehon keventämisen, palautusajan pidentämisen sekä harjoitustuntuman mukaan juoksemisen kautta.
Harjoitustehon kohdalla juoksija voi sekä käynnistää että päättää treenin normaalitilannetta kevyemmällä vauhdilla, mutta harjoitus kokonaisuudessaankin voidaan juosta kevyemmällä teholla. Tehon määrittämisessä juoksijan apuvälineenä toimii pulssimittari, ja harjoitussyke kannattaa pitää harjoitukseen määritetyllä tasolla.
Erilaisten intervalliharjoitusten kohdalla juoksijan on syytä pidentää vetojen välistä palautusaikaa ja pulssimittarin käyttäminen on suotavaa. Jos juoksija on tottunut pitämään vetojen välissä esimerkiksi kahden minuutin mittaisen tauon, niin kuumassa juostuun harjoitukseen sopii paremmin 3-4 minuutin mittainen palautusaika juoksijan kuntotilanteen mukaan. Määräintervallien kohdalla pulssimittarin käyttö on aikaan perustuvaa palautusta varmempi vaihtoehto, ja tässä tapauksessa syke ennen uutta vetoa on 110-120 lyönnin minuuttilukemassa.
-Jari Hemmilä





