Siinä missä Johaugilla kulkevat molemmat hiihtotavat, vapaa on toistaiseksi ollut Wengille parempi. Johaugin tikittävää hiihtotapaa Wengillä ei ole, vaan hän osaa liu’uttaa suksea paremmin.

Yhtäläisyyksiä on lähes saman pituuden lisäksi se, että molempien hapenotto on kovaa tasoa ja molemmat ovat hiihtäjiksi erinomaisia juoksijoita, erityisesti ylämäessä.

Johaug nappasi ensimmäisen MM-mitalinsa 18-vuotiaana, Weng singahti maastohiihtohuipulle todenteolla 21-vuotiaana kevättalvella 2012, jolloin hän ylsi ensimmäistä kertaa urallaan maailmancupissa kolmen joukkoon Lahdessa.

– Se oli ihmeellistä, Weng muistelee.

Samaa virettä hän jatkoi heti perään Falunissa, jossa oli mini-tourin toinen. Sen jälkeen hän otti yhdistelmähiihdossa pronssia Val di Fiemmessä 2013. Sitä ennen hänellä oli 5 mitalia nuorten MM-kisoista, kahden viestikullan lisäksi kulta ja hopea yhdistelmäkilpailuista sekä pronssi vitoselta. Sen jälkeen kehitys on jatkunut ja mielenkiinto uutta hiihtotähteä kohtaan kasvanut.

– Nyt paineita on enemmän, mutta alkukausi ei ole paras vahvuuteni. Lahden ja Falunin maailmancupien tuloksista 2012 sain paljon voimaa, hän sanoi marraskuussa 2012.

Urheilijana Weng on nauttinut paikastaan maailman kovimmassa maajoukkueessa, jota tähdittää Marit Björgen. Hän on oppinut Björgeniltä, ja myös Johaugilta, paljon.

– Pidän kaikista matkoista ja haluan olla hyvä kaikilla matkoilla, sprintissä olen vielä epätasainen. Kun voitan Maritin ja Theresen joissain kovissa harjoituksissa, se on hauskaa ja antaa minulle lisää voimaa kisoja ajatellen. Olen epätasaisempi, koska minulla ei ole vielä niin paljon harjoitusvuosia takanani, Weng sanoo.

Hän vaikuttaa yhä vielä hämmentyneeltä kaikesta häneen kohdistuvasta huomiosta. Tänä syksynäkin hän on todennut tilanteensa olevan vaihteleva.

– Kesällä oli todella hyvässä kunnossa, mutta sitten syksyllä olen sairastellut. Olen kyllä myös treenannut enemmän, Weng pohti tilannettaan Val Senalesissa.

Ylämäkijuoksu on Wengille tärkeää harjoittelua kesäisin, ja hän iloitsee siinä syntyneistä ennätyksistään.

– Ylämäissä tunnen oloni vahvaksi, tasaisella minun on vaikea juosta. Testitulokset ovat mattotesteissäkin olleet hyviä, uskon olevampi vahvempi kuin viime vuonna. Olen tehnyt myös enemmän voimaharjoittelua, sillä tarvitsen vielä paljon lisää voimaa, mutta se kehittyy koko ajan.

Juoksun lisäksi Wengin suosikkiharjoituksia ovat ylipäätään kovat harjoitukset, erityisesti rullahiihtäen ylämäkiin tehtävät treenit. Weng kertoo aloittaneensa kovemman harjoittelun, kun hän pääsi nuorten maajoukkueeseen.

– Siihen joukkueeseen tullessani en ollut kovin hyvä muihin verrattuna, mutta sitten talvella olikin paras ryhmästäni. Oli hyvä päästä harjoittelemaan tuolloin parhaiden kanssa, hän sanoo.

Hän on harrastanut myös muun muassa jalkapalloa ja voimistelua, mutta valitsi hiihdon, koska hän oli siinä paras.

– Olin hyvä jalkapallossa, kun sain vain juosta. Pallon kanssa en ollut kovin hyvä, Weng sanoo.

Urheilun ulkopuolella Weng on kuin kuka tahansa parikymppinen: hän viihtyy kavereidensa sekä perheensä kanssa ja käy mielellään elokuvissa.

– Lisäksi rentoudun. Siinä olen todella hyvä, hän nauraa.

– Vietän myös mielelläni aikaa vanhempieni kanssa. Äitini myös hiihtää, joten on mukavaa, että voin myös hänenkin kanssa hiihtää pitkiä lenkkejä.

Mistä unelmoit?

– Urheilussa unelmani on olla paras. Elämässä toivon olevani rehellinen, totuudenmukainen ja avoin sekä oppivani asioita muilta, Weng sanoo.

– Heidi Lehikoinen