Harjoitustilan kontrollit tuovat Niskaselle ja Ohtoselle paljon muutakin kuin numerodataa
Iivo Niskasen harjoittelun seurannassa auttavat oman tunteen lisäksi kontrollit, joita tehdään sekä testeinä että harjoituksina. Valmentaja Olli Ohtonen pitää tärkeänä kontrollien antamaa informaatiota harjoittelun ohjaamiseksi ja kehuu myös urheilijan omaa tuntemusta.
Iivo Niskasen harjoittelun seurannassa auttavat oman tunteen lisäksi kontrollit, joita tehdään sekä testeinä että harjoituksina. Valmentaja Olli Ohtonen pitää tärkeänä kontrollien antamaa informaatiota harjoittelun ohjaamiseksi ja kehuu myös urheilijan omaa tuntemusta.
– Iivo on jo niin kokenut urheilija, että hän raportoi ja me juttelemme harjoitusten jälkeen hyvin säännöllisesti siitä, minkälainen vire on. Tarvittaessa sen perusteella ohjataan harjoittelua.
Eniten kuormitusta seurataan pikkumattotesteillä, jonka lisäksi kolme kertaa vuodessa tehdään ns. pitkä mattotesti hiihtämällä matolla.
– Se tehdään harjoituskaudella käytännössä viikoittain. Meillä on kerran tai toisinaan kahdesti viikossa voimaharjoitus, ja pikkumattoharjoitus tehdään päävoimaharjoitusta ennen, Ohtonen kertoo.
Pikkumattotestissä on vakiokuormitusmalli, jossa juostaan neljä tai viisi kertaa 4 minuuttia vakionopeudella nouseviin kulmiin.
– Siitä saadaan urheilijan syke ja lisäksi laktaatti silloin kun minä olen paikalla. Ennen kaikkea oma tuntemus. Se kertoo harjoitustilasta aika paljon.
Aina tunne ja data eivät kohtaa.
– Joskus tulee yllätyksiä. Joskus todetaan, että aikaisemmin tuli tehtyä virhe, eikä prosessi edennyt ihan niin kuin olisi pitänyt. Jos se pystytään identifioimaan jonnekin, missä tuli tehtyä virhe, pystytään jatkossa oppimaan.
Kun ”tsekkauspisteitä” on kymmeniä kauden aikana, mittari on tärkeä. Sen lisäksi isot testit tehdään kolme kertaa vuodessa matolla perinteisellä rullilla hiihtämällä.
– Niillä seurataan kuntotilan kehittymistä ja linjataan harjoittelua pidemmässä juoksussa.
Lisäksi Niskanen tekee säännöllisesti matolla vapaalla tehtäviä kontrolliharjoituksia. Niitä muokataan jonkun verran. Mediapäivänsä aamuksi Niskanen oli tehnyt kontrolliharjoituksen, jossa hiihdetään verryttelyn jälkeen viiden minuutin kuormia kuokkaa ja wassua vaihdellen parin minuutin palautuksilla. Niitä tehdään kymmenkunta nousevalla teholla. Wassussa kulma ja nopeus vähän nousee, kuokassa kulma nousee ja vähän vauhti myös.
– Pääsääntöisesti siellä on samanlainen kuormitusmalli: on samoja nopeuksia ja kulmia mitä on aikaisemmin käytetty. Siinä pyritään seuraamaan sitä, onko fysiikka parantaúnut luistelulihaksen lihaskestävyyden ja jaksamisen kannalta. Se toimii myös kuormituksen kontrollina, koska luistelu on Iivolla lihaksistolle sen verran herkempi, että jos vire ei ole ihan paras mahdollinen, siinä se huomataan, Ohtonen sanoo.
Tällä harjoituskaudella Niskanen on tehnyt myös nopeuspuolen asioita, joten pidempiin intervalleihin on yhdistetty nopeusintervalleja.
”Iivo ottaa vastuuta entistä enemmän”
Iivo Niskanen pääsi ladulle Vuokatissa. Kuva: Heidi Lehikoinen
Kun kontrollleja on pitkään tehty, dataa on kertynyt sekä valmentajalle että urheilijalle. Sitäkin tärkeämpänä Ohtonen pitää keskusteluja, joita kontrollien jälkeen käydään.
– Ei vaan ne numerot. Pidän tosi tärkeänä suorituksen jälkeistä pohdiskelua ja keskustelua. Ne ovat monesti tärkeimpiä hetkiä, kun treeni on tehty. Meni hyvin tai ei niin hyvin, sen jälkeen mietimme mistä se johtuu ja miksi meni näin. Se on oppimisen kannalta kaikista tärkein. Sen perusteella teemme tarvittaessa muutoksia.
Niskanen harjoittelee Vuokatissa lauantaihin asti, jonka jälkeen hän suuntaa viikoksi kotiinsa ennen uutta Vuokatti-pätkää. Kun tekemistä on kaksi edellistä vuotta ohjannut arvokisoihin tähtääminen, kokonaismaailmancupissa menestyksen tavoittelu tekee talvesta toisen laista.
– Nyt on pyrkimys olla hyvässä kunnossa pitkin kautta. Isoin muutos on, että silloin, kun vire ei ole paras mahdollinen, pitää silti yrittää saavuttaa paras mahdollinen tulos. Varmasti keskinkertaisella päivälläkin pystyy taistelemaan ihan kohtuutulosta.
Kun Ohtoselta kysyy, mihin hän on harjoituskaudessa erityisen tyytyväinen terveenä pysymisen ja suunnitelman mukaan harjoittelun etenemisen lisäksi, vastaus tulee heti:
– Olen tyytyväinen valmennussuhteen kehittymiseen. Olen sanonut aikaisemminkin, että se on tasavertainen ja keskusteleva, mutta siihen suuntaan se menee entistä enemmän. Pohdimme yhdessä harjoittelua, ja Iivo ottaa vastuuta entistä enemmän. Minä teen ohjelmat, mutta Iivon ääni kuuluu paljon selkeämmin.
-Heidi Lehikoinen




