Fondoitalia.it-sivuston Paolo Romano haastatteli Hanna Öbergiä ampumahiihtäjän kotikaupungissa Östersundissa.

Satama, kirkko ja Frösön saari ovat olleet Östersundin kaupungin perinteiset turistinähtävyydet. Viime vuosina tähän joukkoon on liittynyt Arcturan vesitorni.

Jämtlannin pääkaupungissa vierailevan turistin on ehdottomasti käytävä 65 metriä korkean tornin katolla, jonne pääsee hissillä. Tornista voi ihastella 50 000 asukkaan kaupungin yli kohoavia henkeäsalpaavia maisemia.

Korkeuksista voi ihastella luonnon luomuksia kuten Storsjö-järveä ja Jämtlannin metsiä silmänkantamattomiin. Näkökenttään osuvat myös ihmisen rakentamat kohteet kuten kaupungintalo ja ampumahiihtostadion, joka on koko Ruotsin ampumahiihdon sydän.

Arctura Östersundin ampumahiihtostadionin kupeessa. Kuva: NordicFocus

Tuosta ampumahiihtokeskuksesta maailman huipulle rynnisti neljä vuotta sitten Hanna Linnea Öberg. Kiirunassa syntynyt ruotsalainen näytti kykyjään ensimmäisen kerran helmikuussa 2012 Kontiolahdella, jossa hän antoi oman panoksensa nuorten MM-kisojen hopeajoukkueessa.

Mutta vuodesta 2016 lähtien ampumahiihtomaailma suuri valokeila on osoittanut Öbergiä.

Nuorten MM-kilpailuissa Cheile Gradisteissa helmikuussa 2016 tuolloin 19-vuotias ruotsalainen otti MM-kultaa pikakilpailussa ja varmisti tuplamestaruuden voittamalla myös takaa-ajon. Henkilökohtaisten voittojen päälle viestistä tuli vielä hopeaa.

Kuva: Tumashov/NordicFocus

Seuraavalla kaudella hän debytoi maailmancupissa kotiladuillaan Östersundissa. Öbergin bravuurimatkaksi on muotoutunut normaalikilpailu. Jo uran ensimmäinen henkilökohtainen maailmancup-startti toi huikean kahdeksannen sijan 15 kilometrin väliaikalähtökilpailussa. Kauden päätteeksi kansainvälinen ampumahiihtoliitto IBU palkitsi Öbergin vuoden tulokkaan tittelillä.

Olympiakaudella 2018 ruotsalainen oli vaikeuksissa sairasteluista johtuen, mutta kunto putkahti esiin juuri viiden renkaan kilpailuihin. Pyeongchangissa hän ampui nolla-ammunnan 15 kilometrin normaalikilpailussa. Se teki hänestä olympiavoittajan. Samoissa kisoissa kaulaan pujotettiin vielä viestihopea sinikeltaisten joukkuekavereiden kanssa.

Viime kaudella MM-mitalit jaettiin Arctura-tornin juurella. Päävalmentaja Wolfgang Pichler oli ohjelmoinut Öbergin kuntohuipun maaliskuulle juuri Östersundin kisojen tärkeisiin startteihin.

Kotiyleisön odotukset olivat kovat, mutta Öberg ei niitä pettänyt. Hän teki normaalikilpailussa jälleen täydellistä jälkeä ampumapaikalla ja uusi arvokisavoittonsa. Naisten viestistä tuli jälleen kerran hopeaa ja pariviestistä pronssia yhdessä Sebastian Samuelssonin kanssa.

Menestysnälkä ei tyydyttynyt MM-kisoissa: Viikkoa myöhemmin Holmenkollenin maailmancupin viimeisessä startissa Öberg ylitti maaliviivan yhteislähtökisan ensimmäisenä. Tämä toi hänelle kokonaisvoiton maailmancupin yhteislähtöcupissa.

Kuva: Tumashov/NordicFocus

Hanna Öbergin haastattelu tehdään Arctura-tornin ravintolassa, josta voi nähdä hänen ”kotipenkalleen” ampumahiihtokeskukseen. Samassa paikassa ruotsalaiset ampumahiihtäjät tuppaavat usein viettää aikaa harjoitusten välissä.

Kohtaamme hymyilevän 23-vuotiaan Öbergin ravintolan aulassa. Hänestä huokuu se sama rauhallisuus, joka on tuttua ampumahiihtokisojen ampumapaikoilta. Ammunta on Öbergin vahvuus. Se on nostanut hänet yhdeksi kovimmista haastajista, kun listataan mahdollisia ampumahiihdon maailmancupin 2019/2020 voittajaehdokkaita.

Kuinka urasi urheilijana ja ampumahiihtäjänä sai alkunsa?

Sain ensimmäiset sukset kaksivuotiaana syntymäpäivälahjaksi, joten olen hiihtänyt aivan pienestä pitäen. Se on ollut osa minua. Urheilustakin tykkäsin jo lapsena. Isäni on ollut ampumahiihtäjä, ei tosin maajoukkueessa. Hän toimi puolustusvoimissa, jonka myötä löysi ampumahiihdon ja kilpailikin siinä.

Kuva: Tumashov/NordicFocus

Aloitin ampumahiihdon hiihtoseurassani Piteå Elite SK:ssa kymmenvuotiaana. Lajissa pidän kahden eri elementin yhdistämisestä. Kuten sanoin, tykkään hiihdosta jo sellaisenaan. Kun päälle tulee vielä ammunta, laji saavuttaa aivan uuden ulottuvuuden.

Olen pitänyt ampumahiihdosta siitä lähtien, kun sen aloitin. On tosin aika vaikea sanoa, milloin minulle kirkastui, että haluan satsata juuri ampumahiihtoon. Se tuli vähitellen, mutta ehkä enemmän muuttaessani Sollefteån hiihtolukioon. Viimeistään siellä kasvoi ajatus ammattimaisesta ampumahiihtourasta.

Pääsin nuorten maajoukkueeseen viimeisenä lukiovuotena, mutta suurimmat kehitysaskeleet otin lukion jälkeen voittaessani nuorten maailmanmestaruuden. Olin muuttanut Östersundiin ja otin harppauksia eteenpäin ampumahiihtäjänä.

Kuva: Manzoni/NordicFocus

Sinut tunnetaan määrätietoisesta asenteesta, kunnianhimosta ja äärimmäisen hyvästä ammunnasta. Miten kuvailisit itseäsi latujen ja ampumaratojen ulkopuolella?

Taisit juuri kuvailla minua myös kilpailujen ulkopuolella. Olen kunnianhimoinen. Ne asiat, joita teen, haluan tehdä kunnolla. Haluan toteuttaa asioita ammattimaisesti myös lajini ulkopuolella. Näistä esimerkkeinä vaikkapa yhteistyökumppanuudet ja mediasuhteet. Olen rauhallinen ja päättäväinen niissä asioissa, mitä kulloinkin teen.

Wolfgan Pichlerin tilalle päävalmentajaksi on tullut Anders Byström apuvalmentajinaan Johannes Lukas ja Johan Hagström. Mitkä ovat suurimmat erot verrattuna aikaisempaan valmentajaan kesäharjoittelun osalta?

Harjoittelu ei ole muuttunut mitenkään mullistavasti. Aikalailla samalla kaavalla mennään, vaikka joitain uusia harjoituksiakin on ohjelmassa. Esimerkiksi voimaharjoittelu on laitettu uusiksi ja harjoitusohjelmamme on henkilökohtaisempi kuin aiemmin. Lisäksi Johannes haluaa meidän tekevän enemmän koordinaatioharjoituksia, joilla hän toivoo saavamme meidät nopeammiksi suksilla. Perusperiaatteet ovat edelleen samat kuin Wolfgangin aikana. Koko tiimi ja erityisesti minä olen henkilökohtaisesti erittäin tyytyväinen Johanneksen tähänastiseen työhön.

Kuva: Tumashov/NordicFocus

Kristallipallosta (maailmancupin kokonaisvoitosta) taistelevat ensi kaudella ainakin Wierer, Vittozzi, Hermann ja Röiseland. Tunnetko kuuluvasi tähän samaan porukkaan?

Vaikea sanoa. Päätavoite ensi kaudella on tietenkin Anterselvan MM-kilpailuissa. Tämän lisäksi suunnitelmissani on kilpailla kaikissa maailmancupin osakilpailuissa. Koko cup käydään ensi kaudella Euroopassa. En ole aiemmin kilpaillut kaikissa kauden osakilpailuissa. Viime vuonna kilpailin enemmän kuin koskaan aiemmin, mutta jätin silti Pohjois-Amerikan kisat väliin. Siinä mielessä talvesta on tulossa erilainen, ja haluan tehdä kaikissa kisoissa mahdollisimman hyvät tulokset.

Kumman valitsisit, jos saisit vain toisen: Kolmas perättäinen arvokisakulta Anterselvan normaalikilpailusta vai uran ensimmäinen maailmancupin kokonaisvoitto?

Jos pakko olisi valita, ottaisin maailmancupin kokonaisvoiton. Silloin olen paras urheilija koko kauden aikana, enkä vain yhtenä päivänä.

Anterselvan MM-ampumahiihtojen liput on jo loppuunmyyty. Samaan aikaan kiinnostus maastohiihtokisoihin on Keski-Euroopassa laimeaa. Mitä mieltä olet tästä?

Minusta on hienoa, että Anterselvan liput on myyty loppuun. Maastohiihdolla on ongelmia, ei ehkä täällä Ruotsissa tai Pohjoismaissa, mutta Keski-Euroopassa kiinnostus on vähäisempää. Maastohiihdon tulevaisuus on haasteellinen, mutta ampumahiihdossa on vetovoimaa.

Kuva: NordicFocus

Pidätkö normaalikilpailua päämatkanasi, jossa haluat eniten menestyä?

Normaalikilpailuun minulla on erityinen suhde, eikä niitä kilpailla montaa kertaa kauden aikana. Asettuessani lähtöviivalle sillä ei ole oikeastaan väliä, onko edessä normaalikilpailu, pikakilpailu vai yhteislähtö. Minulla on mahdollisuudet onnistua kaikissa kisamuodoissa. Jokaisessa on omat haasteensa ja mukavat puolensa. Kaikkien kilpailumuotojen parhaista puolista on osattava nauttia.

Onko sinulla jotain tiettyjä rutiineja ennen kilpailuja?

Ei mitään erityisiä. Haluan tosin aina vaihtaa sukat kohdistusammuntojen ja kisastartin välissä. Ne kastuvat, enkä halua hiihtää märillä sukilla kilpaa.

Olet voittanut Bragdguldetin (Svenska Dagbladetin parhaan urheilijan palkinto) ja Jerrinsprisetin (Ruotsin radion palkinto parhaalle urheilijalle) vuonna 2018. Lisäksi sinut palkittiin Victoriaprisetillä (Kruununprinsessa Victorian syntymäpäivänä jaettava urheilustipendi) tänä kesänä. Onko ensi vuonna vuorossa Nobel-palkinto?

Haha. Nobel taitaa olla vielä oman toimintani ulottumattomissa. Pitänee satsata opintoihin tulevina vuosina.

Kuva: NordicFocus

Mutta onko olemassa jotain erityistä palkintoa tai saavutusta, jonka haluaisit vielä voittaa? Ampumahiihdossa tai sen ulkopuolella?

Olen oikeastaan voittanut jo kaikki tärkeimmät Ruotsissa jaettavat palkinnot. Kolme edellä mainittua palkintoa lienevät arvostetuimpia. Olen hieman yllättynyt siitä, että olen saanut kaikki ne jo näin nuorella iällä.

-Paolo Romano, suomentanut Juho-Veikko Hytönen