Nuorilla suomalaisilla vaisu kausi.

Maastohiihdon kansainvälinen kausi jäi sekin osaltaan koronaviruksen jylläämäksi, kun lopputalven huipennukseksi kaavaillut Pohjois-Amerikan suksimiset jäivät kisaamatta.

Maailmancup-kalenterista ehdittiin kuitenkin nähdä 30 henkilökohtaista kisaa, ja niistä kahdessa juhlittiin suomalaisvoittoa: Iivo Niskanen vei 15 kilometrin perinteisen kisat kotimaan laduilla Rukalla alkukaudesta ja Salpausselällä loppukaudesta.

Niskanen oli miesten kokonaiscupin pisteissä lopulta kuudes ottaen voittojensa lisäksi kolme muuta palkintopallipaikkaa. Ja mikä kenties tärkeintä, vapaalla hiihtotavalla Niskanen nousi entistä enemmän hätyyttelemään kärkisijoja.

– Ailahtelua toki on yhä, mutta kyllä Iivon osalta satsaus vapaaseen on jo näkynyt. Eikä sitä vapaan potentiaalia ole vielä edes kokonaan mitattu, maastohiihtojoukkueen johtaja Matti Haavisto arvioi ryhmänsä ykkösmiestä.

– Ja aina kun on cupissa kolmen joukossa (kuten Niskanen kolmantena pidempien matkojen cup-pisteissä), pitää olla tyytyväinen.

Niskanen panosti kuluneena arvokisattomana kautena enemmän maailmancupiin, ja se näkyi miesten kokonaissaldossa: Suomi oli maiden maailmancupissa miehissä kolmas, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2001. Roimasti edelliskausista kohentanut Perttu Hyvärinen (cupissa 23:s) avitti miesten nousua, jota tuli vaikka niin Hyväristä, Ristomatti Hakolaa kuin Joni Mäkeäkin kiusasivat terveysmurheet.

Perttu Hyvärinen nosti tasoaan päättyneellä kaudella. Kuva: Modica/NordicFocus

– Pertulla oli hyvä tasonnosto, hyviä yksittäisiä kisoja, Haavisto iloitsi cup-kokonaissijaansa 80:lla nostaneen ja kolme sijaa top-seitsemään kauden aikana ottaneen Hyvärisen kautta.

Naisissa Krista Pärmäkoski jäi cupissa lopulta yhdeksänneksi, oltuaan neljä edellistä kautta neljän parhaan joukossa. Vuodenvaihteen sairastelut veivät haaveet paremmasta.

– Haasteita oli senkin jälkeen, mutta loppukaudesta Krista pääsi vielä suht’ hyvään vireeseen. Kerttu Niskanen (cupissa 15:s) ja Anne Kyllönen (21:s) puolestaan palasivat vaikean edelliskauden jälkeen tasoilleen, Haavisto toteaa naisista, jotka sijoittuivat maiden vertailussa neljänneksi.

Nuorten kausi jäi vaisumman puolelle

Kokonaisuudessaan suomalaiskausi oli kaksijakoinen, miettii maajoukkuejohtaja. Toiveissa ollutta nuorten esiinmarssia kokeneiden ykkösnimien tuntumaan ei lopulta oikein saatu.

– Osalla tasonnousua, osalla pettymyksiä, eikä sellaista kautta, mitä odotin, Haavisto tiivistää.

– Nuorten osalta jäi vähän vaisu kuva. Tasaisuutta tarvitaan jotta cupissa pärjää, mutta toki esimerkiksi Johanna Matintalo osoitti loppukaudesta potentiaalia ja Lauri Vuorinen on noussut sprintissä esiin.

Tulevaa Oberstdorfin MM-talvea ajatellen näkymät ovat tutut: Niskaset sekä Pärmäkoski ovat hyvänä päivänä mitalissa kiinni.

– Tilanne edelleen se, että liian harvojen yksittäisten urheilijoiden varassa ollaan, Haavisto myöntää.

– Mutta yhdessä vuodessa ja yhdessä harjoituskaudessa voi tapahtua paljon. Kun saadaan hyvä harjoituskausi ja pysytään terveenä, odotan hyviä suorituksia ensi kaudella.

STT–Janne Lehikoinen