Tasatyöntö nousi toden teolla puheenaiheeksi perinteisen hiihdossa viime talvena. Kestävyysurheilu.fi haastatteli tasatyönnön suomalaista legendaa, lohjalaista Pekka Virtakoivua ja tässä haastattelun jälkimmäinen osa, jossa hän kertoo lisää tasatyönnön salaisuuksista ja tulevaisuudesta sekä antaa muutaman vinkin kuntohiihtäjälle. Virtakoivu antaa myös vinkin Marcialongan loppunousuun.

Pekka Virtakoivu on hiihtänyt tasatyöntöä perinteisen suksella ja pitkällä, lähes oman pituuden mittaisella sauvalla tehokkaasti koko vartalolla pumpaten. Virtakoivu kertoo vielä hieman lisää tekniikastaan, jota hän on paljon miettinyt ja kehittänyt vuosien saatossa.

– Ja mitä jyrkempi mäki on, vastaavasti sitä lyhempi liike on ja kädet toimivat vipuvarsina. Lisäksi teen vielä loppuun hartioista loppunykäisyn liikkeeseen. Lisäksi olen tehnyt vielä rannelukon eli ranteet sisäänpäin sivuttain 90 asteen kulmaan liikkeen suuntaan nähden ja silloin kädet lähtevät aika hyvin korvien kohdalta, Virtakoivu kertoo tasatyöntötekniikastaan.

– Pitkällä sauvalla ei vastaavasti pärjää niin hyvin tasamaalla, kun siinä ei tahdo keretä mukaan.

Viime talvena huippuhiihtäjät hiihtivät tasatyöntöä maailmancupissa ja Ski Classicsissa pääasiassa perinteisen sauvoilla. Virtakoivu uskoo, että sauvojen pituudet tulevat kasvamaan tulevaisuudessa.

– Uskon, että sauvojen pituudet tulevat kasvamaan perinteisen sauvoista 5-10 senttiä ja jatkossa tasatyöntöä hiihdetään hieman vapaan sauvoja lyhemmillä sauvoilla.

Pekka Virtakoivu antaa myös pienen vinkin Marcialongan kuuluisaan parin kilometrin loppunousuun.

– Olen koittanut sääntöjä tutkia ja ilmeisesti sauvanvaihto ei ole kisassa kielletty. Uskon, että jos Marcialongan loppunousuun vaihtaisi siellä mäen alla pidemmät sauvat, niin siinä loppunousussa voittaisi jopa 30-60 sekuntia. Mutta kuka sen uskaltaa tehdä, Virtakoivu antaa vinkin tämän päivän huippuhiihtäjille.

Tämän päivän huiput hiihtävät tasatyöntöä pääasiassa vapaan hiihtotavan suksella, mutta Virtakoivu tykkää itse hiihtää mieluummin perinteisen suksella.

– Olen todennut, että kun pääasiassa ladulla hiihtää ja on normaali keli, niin perinteisen suksi toimii paremmin ja on liukkaampi kuin vapaan suksi. Suksen liukkauteen vaikuttaa myös se, miten nopeasti suksi lähtee työntöön ja perinteisen suksi on elastisempi kuin vapaan suksi ja se ikään kuin helähtää liikkeelle, Virtakoivu perustelee suksivalintaansa.

Lahdessa mitalivauhtia?

Virtakoivu kertoo odotelleensa jo kymmenkunta vuotta sitä, että tasatyöntö löisi lopullisesti läpi perinteisen hiihdossa ja samalla ihmetelleensä, kun eivät ole häntä uskoneet. Virtakoivun mukaan kaikki edellytykset siihen ovat olleet olemassa ja nyt tämä Virtakoivun uskomus näyttää toteutuvan.

– Kyllähän huippukuntoisten hiihtäjien on mahdollista edetä pelkällä tasatyönnöllä, kun tällainen vanha ukkokin kerta jaksaa. Ehkä aiemmin oli vain liikaa kunnioitusta rataprofiileja kohtaan kun reiteillä oli niin jyrkkiä mäkiä, Virtakoivu sanoo.

– Toki se riippuu myös FIS:stä (Kansainvälinen hiihtoliitto), että mihin suuntaan se haluaa lajia viedä eteenpäin ja millaisia rataprofiileja halutaan tehdä ja tehdäänkö aivan pystyjyrkkiä mäkiä kuinka paljon.

Virtakoivu patistaa myös huippuhiihtäjiä rohkeuteen ja kokeiluun ja on tyytyväinen, että nyt sitä alkaa huipuilta myös löytyä.

– Kokeilua ja uskallustahan tämä vaatii, Virtakoivu sanoo ja nostaa oman uransa hyväksi esimerkiksi.

– Tämä vuosi oli kyllä läpimurto ja sitten kun löytyy Petter Eliassenin tasoisia tarpeeksi kovia kavereita, niin tulostakin syntyy.

Seuraavat MM-hiihdot hiihdetään Lahdessa 2017. Virtakoivu uskoo, että siellä on mahdollista pärjätä pelkällä tasatyönnöllä.

– Kyllä minä uskallan julkisesti väittää, että siellä on mahdollista pärjätä. En ole vielä täysin kaikkiin kisaprofiileihin tutustunut, mutta Salpausselällähän on paljon vuorohiihtonousuja muutamaa jyrkkää haarakäyntinousua lukuun ottamatta, joten en minä sitä mahdottomana pidä, etteikö näissä mäissä pärjäisi tasatyönnöllä ihan mitalivauhtia.

– Jos siis FIS ei tee mitään rajoituksia perinteisen hiihtoon. Onhan ihan mahdollista tehdä joitain rajoituksia niin esimerkiksi, että joillakin pätkillä on vuorohiihtopakko. Näin voidaan eliminoida pelkkä tasatyöntö ja sitä on myös helppo valvoa.

Virtakoivu tiedostaa myös sen, että tasatyöntö voi johtaa erikoistumiseen tulevaisuudessa normaalimatkoillakin pitkien matkojen tapaan.

– Tasatyönnön yleistyminen voi johtaa myös siihen, että maailmancupin perinteisen kisoja kiertää tasatyönnön erikoismiehet. Tasatyöntöhän on hieman yksipuolista ja siinä ei esimerkiksi jalkojen lihasvoimalla ole niin suurta merkitystä kuin vapaan hiihdossa ja tämä voi johtaa erikoistumiseen.

Kuntoilijalle riittävä voimataso

Myös pitkiä massahiihtoja kiertävät kuntohiihtäjät käyttävät tasatyöntöä entistä enemmän suorituksensa aikana. Virtakoivu antaa muutaman vinkin, jolla kuntohiihtäjä pystyy parantamaan tasatyöntövalmiuksiaan.

– Ensimmäinen asia on se, että omaa riittävän voimantuottotason. Nythän on onneksi tarjolla erilaisia vetolaitteitta ja vetoremmejä. Ja esimerkiksi ihan perus ylätaljaveto on erinomainen liike tasatyöntöä varten ja siinä ojentajat ja yläselän lihakset vahvistuvat hyvin, Virtakoivu kehottaa ensi alkuun kohentamaan voimapuolta.

– Toisena vaihtoehtona ovat sitten nämä hiihtoa varten kehitetyt erilaiset vetolaitteet, joissa pystyy spesifioimaan voimantuottoa juuri tasatyöntöä varten. Itse olen saanut näissä aina hyvin sykkeen nousemaan, esimerkiksi Skiergolla olen saanut korkeamman sykkeen kuin mitä sauvarinteessä olen saanut.

Kesällä perinteinen rullahiihto on erinomainen tapa kehittää tasatyöntöään.

– Näin kesällä kannattaa sitten tehdä rullasuksilla tasatyöntöharjoituksia. Kuntoilijalle riittävät ihan hyvin perusmaantiet ja pyörätiet, joissa harvemmin on niin isoja mäkiä, jottei niitä kaikkia pääsisi tasurilla ylös. Kilpahiihtäjien ja edistyneempien kuntoilijoiden kannattaa sitten kavuta Vuokatin, Ylläksen ja Kolin rinteitä ylös tasatyönnöllä, Virtakoivu vinkkaa.

– Tasatyönnön kehittäminen on lopulta hyvin yksinkertaista, mutta kyllähän se on vähän tyhmän oloista ja näköistä, Virtakoivu naurahtaa.

Virtakoivu myöntää kuitenkin myös sen, että keho on tasatyönnössä kovilla.

– Ja kun sitä tosissaan tehdään, niin liikutaan äärirajoilla. Esimerkiksi minulla on kaikki nivelet operoitu olkapäistä.

Parhaillaan Virtakoivu toipuu viime viikolla tehtyjen nivusten (nivustyrä) leikkauksesta. Viimeiset vuodet Virtakoivun oma hiihtäminen onkin ollut hieman vaikeampaa.

– Nyt ei voi ottaa enää ihan niin tosissaan ja olen hieman kevyemmin mukana. Mieli tekisi kyllä kovasti, mutta olen sitten enemmän hengessä mukana, 65-vuotias tasatyöntölegenda sanoo ja jatkaa.

– En kyllä kiellä, jos tästä tasatyönnöstä lanseerataan kansainvälisesti Siitosen tapaan vaikka Virtakoivu-työntö, tasatyönnön elävä legenda naurahtaa loppuun.

>> Haastattelun ykkösosa

– Tero Viljanen