Viime talvena tasatyöntö perinteisen hiihdossa nousi isoihin otsikoihin ja asian puimista on jatkettu myös lumien sulettua. Alexey Poltoranin voitti maailmancupin osakilpailun tasatyönnöllä Tour de Skin yhteydessä Toblachissa ja pitkän matkan hiihtosarjan Swix Ski Classicsin jokainen osakilpailu voitettiin miesten osalta ilman pitovoiteita.Tasatyönnön lanseerajana perinteisen hiihtotavan pelkkänä etenemismuotona voidaan pitää lohjalaista Pekka Virtakoivua, joka jo 1980-luvun lopulta siirtyi pelkästään tasatyöntöhiihtäjäksi. Virtakoivu kertoo Kestävyysurheilu.fi:lle omasta tasatyönnön kehittämisestään ja siitä kuinka hän on odottanut jo vuosikausia sitä, että tasatyöntö löisi toden teolla läpi perinteisen hiihdossa.

– Kyllähän tämä tasatyöntöpumppaus on minun lanseeraama juttu maailmalle. Periaatteessa se tapahtui hieman vahingossa, kun olin muutaman vuoden tosissani harjoitellun Siitonen-steppiä eli yksipuolista luistelua, siinähän työntö pitkälti samanlainen kuin tasatyönnössä. Sitten kun luisteluhiihto iski läpi, niin minulla ei ollut valmiuksia molemmin puoliseen luisteluun korkeusnäköni johdosta ja tuumin, että miksei sitä sitten etenisi pelkästään vartalonvoimalla eli tasatyönnöllä pumppaamalla, Pekka Virtakoivu kertoo siirtymisestään pelkästään tasatyöntäjäksi.

– Vuonna 1988 hiihdin ensimmäistä kertaa Finlandia-hiihdon pelkästään tasatyöntäen ja ylsin kymppisakkiin. Heti tuntui siltä, että pääsin helpommalla ja pysyin paremmin mukana ja jopa ylämäissä, Virtakoivu kertoo tasatyönnön ensi kokeilustaan pitkän matkan hiihdoissa.

Ensimmäiset vuodet Virtakoivu sai rauhassa hiihdellä pitkän matkan hiihtoja tasatyönnöllä pumpaten.

– En ruvennut asiaa mitenkään markkinoimaan ja sain 10 vuotta hiihdellä kisoja itsekseni. Koin Suomessa lähinnä ihmetystä ja vastustusta. Sitten meitä oli sellainen kourallinen hiihtäjiä, jotka hiihtivät tasatyönnöllä pitkän matkan hiihtoja, 65-vuotias Virtakoivu sanoo.

Pirkan Hiihdossa Virtakoivu oli veteraani-ikäisenä koko kilpailun nopein kuutena vuotena peräkkäin vuosina 1997-2002.

– Nämä voitot tulivat ihan puhtaasti suksiedun ansiosta. Silloin sain niin paljon enemmän hyötyä suksen luistosta, varsinkaan kun ladut eivät olleet vielä ihan niin viimeisen päälle kuin mitä ne tänä päivänä ovat, Virtakoivu kertoo nousustaan Pirkan Hiihdon legendaksi.

Virtakoivu näkee tasatyöntötyylissään eräänlaisen Boklöv-ilmiön, ruotsalaisen mäkihyppääjän Jan Boklövin mukaan, jonka V-tyyli lopulta syrjäytti perinteisen tyylin mäkihypyssä.

– Ehkä siihen asiaan että tässä meni näin monta vuotta, vaikutti se, etten ollut mikään olympiahiihtäjä tai maajoukkuetason hiihtäjä, vaan veteraanihiihtäjä, joka oli aloittanut oman uransa laturetkiltä, niin asia ei saanut enempää huomiota eikä julkisuutta.

– Jo kymmenen vuotta sitten ihmettelin, kun eivät ole minua uskoneet.

Pitkällä sauvalla – haarakäyntiin ei sorruta

Pekka Virtakoivu hiihtää tasatyöntöä perinteisen suksella toisin kuin maailmancupissa ja Ski Classicsissa hiihtävät, jotka ovat järjestään hiihtäneet kisoja vapaan suksilla. Lisäksi Virtakoivun tavaramerkkinä on ollut huomattavan pitkä sauva, kun taas tämän päivän huiput hiihtävät tasatyöntöä selvästi lyhemmällä sauvalla ja käytännössä perinteisen sauvalla.

– Olen itse 173 senttimetriä pitkä ja olen hiihtänyt 170-172 cm:n sauvoilla eli lähes oman pituuden mittaisilla. Olen päätynyt näihin pitkiin sauvoihin, kun olen todennut, että mitä jyrkempi ylämäki niin pidempi sauva toimii silloin enemmän liikkeen suuntaisesti kuin lyhempi sauva.

– Ja minullahan on ollut kunnia-asiana ja periaatteena, ettei haarakäyntiin sorruta, oli ylämäki kuinka jyrkkä tahansa. Eihän sellaista ylämäkeä ole, joka ei työntämällä mene, Virtakoivu toteaa ja kertoo itse harjoitelleensa tasatyöntöä pumpaten laskettelurinteitä ylös. Ja onpa Virtakoivu kavunnut kuuluisan Ylläksen Pirunkurunkin pelkästään tasurilla.

– Ja jos vähän häviää näissä jyrkemmissä ylämäissä, niin sen kyllä muilla pätkillä voittaa takaisin, tasatyönnön pioneeri jatkaa.

Aivan sata prosenttisesti ei Virtakoivu ole pystynyt pysymään periaatteessaan.

– Pari kertaa olen urallani joutunut haarakäyntiin turvautumaan ja molemmat kerrat Birkebeinerrennetissä noin 20 metrin matkalla siinä hieman ennen 30 kilometrin kohtaa mäen jyrkimmässä kohdassa. Siinähän Sundbykin (Martin Johnsrud Sundby) joutui tänä vuonna haarakäynnille ja Petter Eliassen vai tyylikkäästi pumppasi menemään.

Lopulta hiihdon suurmaassa Norjassa huomattiin Virtakoivun poikkeava hiihtotyyli.

– Minun kautta tyyli rantautui Norjaan noin kymmenen vuotta sitten, kun kiertelin siellä veteraanikisoja. Norjalaiset kiinnostuivat tyylistäni ja kuvasivat videoitakin. Enemmän mediahuomiota sain sitten vuonna 2009, kun hiihdin ensimmäisenä Birkebeinerrennetin pelkällä tasatyönnöllä. Siitä oli paljon juttua ja ihmetystä ja jokaisesta hiihtäjästä tehdyistä videopätkistä, minua oli katsottu kolmanneksi eniten.

– Kyllä Jörgen Auklandkin kiinnostui heti tyylistäni ja tuli juttelemaan kanssani. Hän hiihtää selvästi lyhyemmällä sauvalla kuin minä, mutta siinä on selvä pointti kun pitkän matkan hiihdoissa on paljon tasamaata, niin silloin lyhempi sauva on parempi.

Virtakoivu on aivan varma siitä, että tasatyöntö on tullut jäädäkseen perinteisen hiihtoon.

– Kyllähän huippukuntoisten hiihtäjien on mahdollista edetä pelkällä tasatyönnöllä, kun tällainen vanha ukkokin kerta jaksaa, Virtakoivu sanoo.

Juttusarjan kakkososassa Virtakoivu pohtii lisää tasatyönnön salaisuuksia ja sen tulevaisuutta sekä antaa myös muutamia vinkkejä kuntohiihtäjille tasatyönnön harjoitteluun.

>>Hiihtopomo tasatyönnöstä: ”Kehitys, jota ei voi pysäyttää”

– Tero Viljanen