Anne Kyllösen kausi oli terveydellisten ongelmien vuoksi vaikea, mutta kajaanilaisella riittää virtaa vielä kevätlumillakin. Henkisestikään hän ei koe tarvitsevansa totaalista lomaa urheilusta, eivätkä rantalomat ole hänen juttunsa.

– Olen kokeillut etelän lomailua, se ei ollut minun juttuni. En osaa olla paikallani ja ottaa aurinkoa, tykkään touhuta jotain. Enemmän lomailuani on, että hiihtelen Lapissa ja käyn vaikka vähän laskettelemassa. Silloin ei (uuden harjoituskauden alussa) tarvitse niin alhaalta lähteä kerimään pakettia. On huomattavasti helpompaa lähteä harjoittelemaan taas.

Lomafiilistä ei ole vielä tullut, joten Kyllönen on halunnut jättää tarkemmat kausianalyysit vielä tuonnemmaksi ja keskittyä kaikkiin jäljellä oleviin kisoihin vielä huolellisesti.

– Käyn kautta enemmän läpi sitten, kun tuntuu, että on hiihdot hiihdetty tältä kaudelta. Nyt on vielä hirmu hinku hiihtää kovaa ja saada onnistuneita suorituksia, Kyllönen sanoi.

Rukalla Kyllönen veti viestissä totutun räväkän avausosuuden kovassa tuulessakin, koska koki kroppansa tarvitsevan kovavauhtisen vitosen.

– On ollut tunne, että kaipaa sitä tunnetta, että hiihtää vitosta kovaa ja joutuu happoja vastaan taistelemaan. Ajattelin, että pakko on oppia hiihtämään kovaa, oli keli mikä tahansa. Näihin tilanteisiin on pakko oppia ja tottua, jos haluaa pärjätä, Kyllönen sanoi.

Moni maajoukkuehiihtäjä on pitkän kauden jälkeen jo uupunut, mutta Kyllönen kokee olonsa yhä vahvaksi.

– Tietyllä tavalla joo, jaksan puristaa vaikka väsyttää. Monesti keväisin on voinut tulla sellainen, että helpommin antaa periksi. Nyt yritin hokea itselleni vaan ”rytmiä, rytmiä, kovempaa, kovempaa”, kaikenlaista mantraa.

Hyvät olosuhteet houkuttelevat ladulle

Maailmancupin jälkeenkin hän on harjoitellut vielä ”ehkä vähän liikaakin”. Talviset puitteet ja hyväkuntoiset ladut ovat kuitenkin houkutelleet hiihtämään.

– Tuntuisi hullulta, jos ei treenaisi tai valmistautuisi kunnolla kisoihin. Lomasuunnitelmia Kyllönen ei vielä ole tehnyt. Hän oli ajatellut hiihdellä ja lasketella pääsiäisenä Lapissa, mutta lomameiningin sijaan ohjelmassa saattaakin olla kisoja.

– Ei ole mitään kiirettä lomalle. Lapponiaa välillä katsoin, mutta ehkä tykkään enemmän lyhyen matkan kisoista kuitenkin, Kyllönen naureskeli.

Kansainvälisestä kaudesta tuli haastava, mutta Davosin perinteisen kympin kahdeksas sija ja Tour de Skillä Toblachissa vitosella kuudes sija olivat tärkeitä valopilkkuja.

– Ne olivat tärkeitä, myös kun miettii eroja kärkeen ja podiumille. Se luo uskoa omaan tekemiseen, että kun saa kaiken taas kohdilleen ja pysyy terveenä, huippusuorituksia pystyy tekemään enemmän.

Kyllönen on Kainuun Hiihtoseuran nuoremmille hiihtäjille kelpo esikuva, joka mielellään auttaa ja tsemppaa nuorempiaan. Parikymppisistä joukkuetovereistaan Kyllönen on innoissaan.

– Heillä on hirveä tsemppi ja tahto pärjätä ja hiihtää viestejä. He soittelevat minulle suunnilleen puolta vuotta aiemmin, että hei, joko hiihdetään ja mikä on hiihtojärjestys, Kyllönen nauraa.

Hän haluaa jakaa kokemustaan eteenpäin ja auttaa kaikessa missä voi.

– Meillä on mukava joukkuehenki. Olen pyrkinyt neuvomaan ja opastamaan tyttöjä. Monesti he joutuvat aika kovaan paikkaan lähtemään, joten olen sanonut, että rauhoittavat ja keskittyvät omaan hiihtoon. Olen sanonut, että rennosti vaan ja omaan tekemiseensä luottaen. Olemme monesti myös katselleet maastonkohtia, missä hiihdetään mitenkin. Olemme myös miettineet, voinko suksissa auttaa, Kyllönen kertoo.

Toimiva yhteistyö Dalenin kanssa jatkuu

Tulevallekin kaudelle Kyllönen harjoittelee Magnar Dalenin valmennuksessa. Yhteistyö on toiminut hyvin, vaikkei Dalen päivittäistasolla Kyllösen tekemistä niin usein enää päävalmentajakautensa jälkeen ole nähnytkään.

– Magnar kävi kaikki leirit ja on ollut kisoissakin mukana, joten muutosta ei niin hirveästi tullut. Maajoukkuevalmentajat kuitenkin kommunikoivat hyvin Magnarin kanssa, myös omia leirejä olemme pitäneet, joten ihan hyvin on toiminut.

Kyllösen harjoittelu on jo määrällisesti hyvällä tasolla, sillä hän harjoittelee noin 750 tuntia vuodessa. Sen lisäksi hän tekee lähes päivittäin aamu- ja iltalenkit sekä jumppaa, joita hän ei vuosituntimääriin lue.

– Se on enemmän sellaista oheisharjoittelua. Harjoittelussa laatuun pystyy aina kiinnittämään huomiota. Samoin tehoihin, korkeintaan varmaan tehojen sisältö on se, mitä voi muuttaa, Kyllönen sanoo.

– Heidi Lehikoinen