Adrenaliini valmistaa taisteluun. Keholla on kaksi vaihtoehtoa: pakene tai taistele.

Sopiva kisajännitys auttaa parempaan suoritukseen, sillä adrenaliinin erittymisen vaikutukset nostavat suorituskykyä. Kehon oma tuotanto riittää maksimihyödyn saavuttamiseksi, joten lääkinnällisissä tarkoituksissa käytettävästä pistoksesta ei ole urheilijalle hyötyä.

Tässä räväkässä demonstraatiossa nyrkkeilijä pääsee parhaaseen tulokseen adrenaliinitason luonnollisen nostatuksen seurauksena. Adrenaliinipistoksen vaikutus on heikompi.

uQp9iwVzN5Q

Antidopingsääntöjen mukaan adrenaliinin käyttö onkin sallittua vain ”paikallisesti annettuna (esimerkiksi nenä- ja silmätippoina) sekä paikallispuudutuksen yhteydessä”. Muissa sairauden hoitoon liittyvissä tapauksissa on haettava erivapautta heti hoidon jälkeen, jos kilpailuun on aikaa alle vuorokausi.

Adrenaliinin vaikutukset

Adrenaliini ja noradrenaliini ovat ihmiselle tärkeitä hermovälittäjäaineita ja hormoneja. Rakenteensa perusteella ne kuuluvat katekoliamiinihermovälittäjäaineisiin. Hormonit ovat kemiallisia yhdisteitä, joiden erittyminen saa aikaan muutoksia kehon solujen toiminnassa. Erilaiset solut voivat reagoida samaan hormoniin eri tavalla.

Lisämunuaisista erittyvän adrenaliinin toinen nimi on epinefriini. Sen kaverina suorituskyvyn nostattamisessa toimii noradrenaliini. Näiden eritystä säätelee sympaattisen hermoston aktivoituminen. Adrenaliinilla ja noradrenaliinilla on samankaltaiset vaikutukset elimistössä ja ne vaikuttavat soluihin pitkälti samoilla mekanismeilla.

Adrenaliinia vapautuu, kun ihminen tuntee pelkoa. Pelko voi iskeä tajuntaan hetkessä. Silloin hermoston toiminta vilkastuu ja pienellä viiveellä alkaa hormonin eritys. Katekoliamiinien vaikutukset voidaan jakaa sydän- ja verisuoniperäisiin, sisäelimellisiin ja aineenvaihdunnallisiin.

Sydämeen ja verisuonistoon kohdistuvien vaikutusten avulla verenkierto mukautuu mm. elimistön hapen tarpeeseen. Kovassa fyysisessä suorituksessa hiussuonisto ja ruuansulatuskanavan verisuonet supistuvat. Veri ohjautuu raajojen työtä tekeviin lihaksiin hapen saannin maksimoimikseksi ja aineenvaihduntatuotteiden poiston tehostamiseksi. Raajojen lihasten valtimot laajenevat. Katekoliamiinit vaikuttavat myös suoraan sydämeen nostaen syketaajuutta. Verenpaine nousee verisuonten seinämien jännittyessä parantaen veren kulkua suurissa lihaksissa.

Adrenaliinin vaikutuksesta hengistyslihaksiston ei-tahdonalaiset lihakset rentoutuvat ja hengitystiet laajenevat. Astmassa käytettävät avaavat lääkkeet ovatkin rakenteeltaan adrenaliinin kaltaisia ja vaikuttavat keuhkoputkien soluissa samaan kohdereseptoriin kuin adrenaliini. Avaavat lääkkeet matkivat sympaattisen hermoston välittäjäaineiden toimintaa ja siksi niitä kutsutaan sympatomimeeteiksi.

Sisäelimissä adrenaliini säätelee suoliston ja sisäelinten toimintaa, veden ja suolojen kuljetusta sekä proteiinien eritystä. Aineenvaihdunnallisilla vaikutuksilla turvataan kudosten energiansaanti. Katekoliamiinien vaikutuksesta maksan ja luustolihasten sokerivarastot pilkkoutuvat tehokkaasti. Lihakset alkavat käyttää energianlähteenä hiilihydraattivarastoista saatavaa glykoosia (ennen anaerobista tasoa). Samaan aikaan kehon rasvavarastoista vapautuu rasvahappoja verenkiertoon. Katekoliamiinit myös tehostavat maitohapon muuttumista soluille käytettävään muotoon sokeriksi sekä pilkkovat rasvakudosta rasvahapoiksi, joita solut käyttävät energiantuotantoon. Hikoilu ennakoi kehon lämpötilan viilennystarvetta pian alkavassa suorituksessa.

Urheilusuorituksen aikana tullut vamma ei välttämättä estä suorituksen tekemistä loppuun, vaikka sen jälkeen kipu saattaa olla kova. Miten ihmeessä pystyin jatkamaan? Adrenaliini on tehokas kivun turruttaja ja toisaalta kipu aiheuttaa stressitekijänä adrenaliinitason nousua.

Pitkäaikaisesta liikaerityksestä haittaa

Adrenaliinista on hyötyä urheilussa ja kivikautiselle ihmiselle se saattoi olla elämän ja kuoleman kannalta ratkaiseva buusteri, mutta pitkään jatkuvana adrenaliinin erityksestä on keholle haittaa.

Pelkotila voi myös kehittyä alitajunnassa pidemmän ajanjakson aikana stressiksi. Edellä kuvatuista adrenaliinitason noususta aiheutuvista verenpaineen noususta ja sydämen saamasta lisäkuormasta ei ole pitkään jatkuvina hyötyä terveydelle, päinvastoin. Pitkään jatkuva stressitila aiheuttaa mm. immuunisysteemin heikkenemistä ja altistaa siten infektioille.

Stressissä keho luulee koko ajan, että seuraavaksi on iskettävä kiinni työhön tai kovaa rasitusta aiheuttavaan tehtävään. Siihen valmistaa myös energiapitoinen välipala ja siksi stressitilan korkeampi adrenaliinitaso aiheuttaa monille makeanhimoa.

Tunnetasolla adrenaliini vahvistaa pelon tunnetta. Kauhuelokuvaa katsoneista vertailuryhmistä adrenaliinia saanut ryhmä koki voimakkaampaa pelkoa kuin verrokkiryhmä. Adrenaliini vahvisti myös muita negatiivisia tunteita, mikä lisää stressaantuneen ahdistusta.

Jotta muutokset aineenvaihdunnassa ja fysiologiassa alkavat tapahtua, tarvitaan adrenaliinia äärimmäisen pieni määrä. Yleensä sen määrää ei ole tarpeen tutkia, mutta veressä olevasta adrenaliinin ja noradrenaliinin määrästä voidaan mahdollisesti saada tietoa urheilijan kehon rasitustilasta. Ylikunnossa adrenaliinin eritys heikkenee, koska kehon tarkoitus on estää suurten laktaattipitoisuuksien muodostumista ja maksimaalisen suorituskyvyn käyttöä palautumisen nopeuttamiseksi.

Adrenaliinitason huippu kestää vain hetken, sitten hormonitaso veressä laskee. Optimaalisen adrenaliinitason saavuttamista suoritushetkeen voi harjoitella kilpailurutiineilla, mielikuvaharjoituksilla ja kilpailunomaisia harjoituksia toistamalla.

– Outi Hytönen ja Maija Ojanen

Lähteitä

Kristjan Port: Adrenaliin. Sport 4/2015.
Endokrinologian luento, Lisämunuaisen hormonit, 1.4.2010, Timo Sane

http://link.springer.com/article/10.2165/00007256-199520040-00004
http://www.livestrong.com/article/446347-how-does-adrenaline-affect-an-athletes-performance/
http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/026999399379320
http://www.yourhormones.info/