Rullahiihdon kilpailukausi on täydessä vauhdissa, ja Norjassa on parhaillaan Blink22-tapahtuma, jossa 52 km kisan voitti miesten sarjassa Max Novak ja naisissa Linn Sömskar. Jälkimmäinen edustaa nyt Team Engcon-tallia, jonka vetäjä Jerry Ahrlin on entinen menestynyt pitkän matkan hiihtäjä. Tässä artikkelissa hän kertoo omia näkemyksiään rullahiihdosta kilpailu- ja harjoitusmuotona.

Jerry Ahrlinilla oli pitkä ja menestyksekäs ura pitkän matkan hiihtäjänä. Hän voitti Marcialongan kolme kertaa vuosina 2007, 2009 ja 2011, Tartu Maratonin vuosina 2007 ja 2011 ja König Ludwig Laufin vuonna 2013. Vasaloppetissa vuonna 2006 ja 2007 hän sijoittui toiseksi ja vuonna 2008 hän oli kolmas tasatyöntämällä luistelusuksilla. Nykyään hän on Team Engconin johtaja, ja hän on saanut kovia nimiä joukkueeseensa kuten Ida Dahl ja useita maailmancupin hiihtäjiä.

Linn Sömskar on yksi vahvoista tiimin jäsenistä, vaikka viime talvi ei sujunut ihan suunnitelmien mukaisesti. Nyt hiihtäjä hakee potkua uudesta tiimistään.

– Linnillä on paljon kokemusta, hän on ollut mukana jo pitkään ja hänellä on hyvä kestävyys. Hän on vahva lisä tiimiimme, ja toivon hänen pystyvän tuomaan oman panoksensa joukkueeseemme monin tavoin. Linn on hieno ihminen, joka sopii hyvin tiimiimme, Jerry sanoo kunnioittavasti.

Kuinka tärkeää on tuoda kokeneita hiihtäjiä tiimiisi, kun sinulla on kuitenkin aika nuori ja uusi joukkue?

– On aina tärkeää, että joukkueen jäsenten välillä on harmoniaa, jotta kaikki voivat tulla hyvin toimeen keskenään, ja Linn tuo kokemusta tiimiimme. On hienoa, että hän liittyi joukkoomme ja osallistuu toimintaamme tänä vuonna.

Elokuussa Linn Sömskarilla ja muilla Team Engcon-hiihtäjillä on edessään useita rullahiihtokilpailuja. Miten näet näiden merkityksen talvea ajatellen? 

– Minusta on hienoa, että rullahiihto lajina kasvaa. Ei ole helppoa löytää lajia, joka muistuttaa enemmän lumella hiihtoa kuin rullahiihto. Kisat antavat osviittaa siitä, miten kesäharjoittelu on sujunut, mutta meille nämä ovat enemmän rutiinin rakentamista ja tekemisen parantamista. Panostamme enemmän hyvän harjoitusvaikutuksen saamiseen ja vahvan joukkuehengen kasvattamiseen. Kisat tarjoavat hyvän breikin harjoituskaudelle, jolloin saadaan kovia treenejä ja nähdään joukkuetovereita.

Mitä eroja näet rullahiihdon ja lumella hiihdon välillä?

”Rullahiihto sopii hyvin vahvoille hiihtäjille, jotka saavat watteja irti jokaisesta työnnöstään. Rullahiihtokisoissa tuloslista ei välttämättä näytä ihan samalta kuin talvella. Irtiotot ovat vaikeampia rullahiihdossa. Tässä suhteessa rullahiihto muistuttaa enemmän pyöräilyä, jossa edetään isoissa ryhmissä ja lopussa on massasprinttejä. Toki menestyäkseen hiihtäjä tarvitsee hyvän päivän. Keskellä kovaa harjoituskautta päivittäinen vireystila heittelehtii. Kisoissa on tärkeää olla lähellä kärkeä, koska takajoukoista on todella vaikea nousta taistelemaan pallisijoista.

Mitä odotat omalta joukkueeltasi tulevissa rullahiihtokisoissa?

– Niiltä hiihtäjiltä, jotka ovat hyviä rullahiihdossa, odotan sitä, että he ovat kärkikahinoissa mukana. On aina hyvä asia, jos hiihtäjät menestyvät, koska se antaa itseluottamusta ja voimaa syksyn koviin treeneihin. Muuten yritämme aina auttaa toisiamme parhaamme mukaan, ja se, jolla on paras päivä, saa taistella voitosta. Emme odota erityistä näistä tulevista kilpailuista. Meillä on paperilla erittäin tasainen joukkue. Voi olla, että jonain päivänä joku on hieman parempi ja seuraavana päivänä joku muu. Tämä tarkoittaa, että jokainen kilpailu on omansa, ja meillä ei ole niin sanottua ykköshiihtäjää, jonka puolesta muut tekisivät töitä.

Kun joukkueessasi on paljon uusia hiihtäjiä, onko etu, että saat heidät kasaan nyt kesällä ennen varsinaisen kilpailukauden alkua?

– Kyllä, sanoisin, että on erittäin hyvä asia tavata jokainen jäsen ja päästä jo tässä vaiheessa kilpailufiilikseen. Hiihtäjät oppivat tuntemaan toisensa paremmin tällä tavalla ja toimimaan paremmin ryhmänä. Näen nämä rullahiihtokisat vain positiivisena asiana, ja meille uutena joukkueena näistä on todella paljon hyötyä.

Alkuperäinen teksti: Leandro Lutz

Suomenkielinen teksti: Teemu Virtanen