Kati Roivas (10.)

– Ensimmäiset 15 kilometriä oli vaikeita. Meno oli tosi tahmeaa. Äksälompolon sprintin jälkeen alkoi tuntua paremmalta. Toiseen nousuun (Kukastunturi) alkoi tuntua hyvältä. Tuntui kuitenkin, että ei päässyt ihan punaiselle. Loppumatkasta tuntui pirteämmältä. Sain lopussa naisia tasaisesti kiinni. Tähän keliin on vaikea löytää suksea, mutta minulla oli OK suksi. Lopussa alkoi vähän imeä kiinni.   

Anne Kyllönen (13.)

Anne Kyllönen sairasteli maaliskuussa ja jouti jättämään Rukan Suomen Cupin ja Rovaniemen SM-hiihdot väliin., mutta oli nyt jälleen kisakunnossa.

– Sairastelusta olen toipunut yllättävän hyvin, mutta kyllä tämä oli pisin tasurilenkki ja suoraan kisaan. 40 kilometriin asti meni hyvin, mutta sen jälkeen hyvä että muistan mihin olen tullut. Aika raskas reissu. Minulla oli tosi liukas. Hiihdin meidän tiimin tasurisuksella. Testasi sitä eilen viisi metriä ja totesin, että tämä on hyvä, mennään tällä.

Katri Lylynperä (14.)

– Pelkäsin tätä etukäteen. Kaksi yötä olen nähnyt painajaisia, että en jaksa maaliin. Lähdin ihan hyvin ja sain välipätkille hyvää peesiä. Vähän katkesin loppuun, yllättävän hyvä kokonaisuus. Yllätyin kuinka hyvin tuli maaliin asti.

Lylynperä kertoi, että Kätkän nousussa noin 10-15 kilometriä ennen maalia Roivas, Kyllönen ja Lylynperä olivat näkötuntumassa, mutta Roivas karkasi kokeneena tasatyöntäjänä lopussa.

Debyytti oli niin hyvä, että nähdäänkö sinua toistekin tällaisissa tapahtumissa?

– Täytyy nyt katsoa kuinka kipeät paikat ja kärsimys on luvassa kilpailun jälkeen!

Noora Kivikko (18.)

– Tänään oli kyllä tosi raskas keli. Sauva upotti. Ja ei ollut mikään ihan superliukas. Oli kyllä pitkä reissu tänään. Onneksi muitakin väsytti.

Heli Heiskanen (23.)

– Nahkeaa oli! Kaluston puolella tuli harakirivalinta. Kisa oli pelattu jo ennen starttia. Suksi ei ollut kilpailukykyinen, enkä pysynyt kenenkään perässä alamäissä. Ei voi syyttää kuin itseään vaikka toisaalta ehkä tähän keliin ei oikein löydykään suksea. Tarvitsisin ehkä apua testipuoleen. Oma aika ei riitä.

Heikki Korpela (20.)

– Pitää olla tyytyäväinen! Tuli oma paras Ski Classics -sija. Se oli tavoitekin

Korpelan suorituksen arvoa nostaa, se että tukena ei ollut ison tallin huoltoa.

– Sain Team Naeringsbankenin huoltajalta suksen. Juomavyön kanssa oli häikkää eikä tullut oikein juotua. Sain matkan varrelta kolme kertaa nestettä; Mursun Esalta, Eduxin huoltajalta ja Variksen Karilta. Suksi oli kylmemmän kelin suksi. Se oli parhaimmillaan tunturissa ja vastaavasti lopun pitkässä laskussa pari-kolme meni ohi.

Korpelan vireen taustalla oli edelleen jatkunut harjoittelu.

– Tälläkin viikolla tuli 20 tuntia treeniä. Keväällä minulla kulkee muutenkin aina paremmin.  Olen tehnyt viikoittain yhden tasatyöntöharjoituksen rauhallisesti.

Onko ajatuksia, että voisit panostaa pitkiin hiihtoihin enemmänkin, kun meni näin hyvin?

– Ei pidä tehdä hätäisiä päätöksiä, mutta kyllähän näitä voisi vähän enemmänkin tulevaisuudessa hiihtää.

Markus Vuorela (22.)

– Alkumatkasta oli kivaa, kun vielä jaksoin. Kyllähän tässä se ongelma on itsellä, että lihas ei kestä noin pitkään. Lihaskestävyyttä tarvisi tasuriin vielä eri lailla. Alkuun pystyi vauhtiin vastaamaan. Pikku nitkahdus matkalle tuli. Kukaksen nousuun en uskaltanut ihan lyödä. Olisi ehkä pitänyt. Siinä tuli eroa edellä menevään letkaan.

Sukseaan Vuorela kehui:

– Sain Team Mäenpäältä tasurisuksen. Ylämäkeen se liikkui ihan eri lailla. Muuten suksi oli tosi hyvä, mutta välipätkällä ei ehkä niin hyvä.

Opitko tänään mitään uutta pitkän matkan hiihdosta?

– Vähän pitää treeniä lisää saada, että käsi jaksaa.

Lauri Vuorinen (52.)

– Ekat kaksi nousua oli todella tuskaa, niissä en päässyt mihinkään. Sen jälkeen meno vähän parani. Vähän alusta koveni ja se sopi minulle paremmin. Ihan OK. Ei tullut kramppeja ja jaksoin työntää loppuun asti.

Maaliin Vuorinen tuli Isac Holmströmin jälkeen ja Miro Karppasta ennen. Kaikki kolme olivat reilun sekunnin sisällä.

– Meillä oli kunnon kiritaistelu. Olin vielä 10 metriä ennen maalia edellä, mutta siinä käsi hajosi lopullisesti ja hävisin venytyksessä. Oli tiukka kiritaistelu. Kyttäsin viimeiset kaksi kilometriä, että ota porukan kirivoiton, mutta en saanut. Suksi oli tänään hyvä. Kiitos Storvallin Stefanille ja Team Eduxille!

Miro Karppanen (53.)

Alku oli hirveää. Olen luullut, että tasurikapasiteeti on hyvä, mutta silti jouduin alussa älyttömän ahtaalle enkä kerinnyt mihinkään. On tämä ihan eri maailma. Mietin kyllä, että oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, että lähden tällaiseen. Loppuun tuli kuitenkin ehjä veto ja selkiä vastaan. Ihan OK hiihto lopulta. Maalissa oli jo sellainen olo, että ei jäänyt viimeiseksi kerraksi.

Ville Ahonen (58.)

Ville Ahonen oli yksi kilpailun epäonnisimmasta. Suksessa oli toivomisen varaa – se nimittäin katkesi.

– Alku oli hankala. Ajattelin ensimmäiset 20 kilometriä, että tällaistako tämä on, mutta sitten lähti kulkemaan. Vähän sen jälkeen kaaduin vauhdikkaassa laskussa ja suksi meni poikki. Aakenuksella sain Team Eduxin huoltajalta uuden suksen. Sen jälkeen meni 10 kilometriä, että sain letkan kiinni, josta olin tippunut. 30-2 kilometriä ennen maalia oli hyvä pätkä, mutta lopussa iski kofeiinigeelistä kramppeja.  

Lauri Lepistö (67.)

– En ole Ylläs-Levissä ikinä näin hyvin jaksanut, mutta suksen osalta meni tänään vihkoon!