Jan Ottoson oli normaalimatkojen hiihtäjä, josta tuli Vasaloppet-legenda. Vuoden 1988 Calgaryn olympialaisissa Ruotsin miesten joukkue voitti viestikultaa hankalan olympia-alun jälkeen. Muutama päivä viestin jälkeen Gunde Svan loisti 50 kilometrin kuninkuusmatkalla ja vei voiton kotiin. 

– Se oli ensimmäinen kerta, kun jouduimme kosketuksiin keinolumen kanssa. Saavuimme Canmoreen sen jälkeen, kun olimme valmistautuneet Silverstarissa. Olosuhteet olivat haastavia ja lumi todella kylmää. Olympialaisten alkumatkoilla voitelimme suksemme liisterillä. Se toimi muutaman kilometrin, mutta jäätyi sen jälkeen. Voitelimme itsemme niin sanotusti ulos kilpailuista. Sitten irvailtiin, että hiihdimme huonosti ruudullisten hiihtopukujemme takia, Ottoson nauraa muistellessaan vuosien takaisia tapahtumia. 

Viestihiihdon vapailla osuuksilla kelkka kääntyi. Jan Ottosson, joka vuotta aiemmin oli voittanut 15 kilometrin maailmancupin kilpailun Saksan Reit im Winklissä, antoi Ruotsille täydellisen alun vaihtamalla kakkosena. Thomas Wassbergin, Gunde Svanin ja Torgny Mogrenin kolmikko varmisti, että viestikulta tuli Ruotsiin. Joukkue oli lähes sama kuin neljä vuotta aikaisemmin Sarajevon olympialaisissa, jolloin kulta meni myös ruotsalaisten taskuun. Tuolloin Mogrenin korvasi Benny Kohlberg.

– Voitimme paljon viestejä noina vuosina, joten pelkkä kilpailu joukkueeseen pääsystä oli kovaa. Meillä oli esimerkiksi Thomas Eriksson, joka voitti kolmenkympin hiihdon MM-kisoissa kaksi vuotta aiemmin, ja joka ei saanut paikkaa joukkueessa. Tämä sisäinen kilpailu sai hiihtäjät entistä hermostuneemmaksi. Hiihdin kolmannen osuuden Sarajevossa ja otin keulaa 12 sekuntia venäläiseen ja annoin Gundelle hyvät asemat ankkuriosuudelle. Yksipotkuinen luistelu oli juuri silloin pinnalla ja Gunde oli siinä tosi hyvä, Ottosson kertoo.

Ruotsi voitti kymmenen sekunnin marginaalilla, vaikka Gunde Svan kaatui juuri ennen loppua. Mennään kuitenkin takaisin vuoteen 1988. Olympialaisten jälkeen Ruotsin maajoukkue oli Vasaloppetin johtajan Rolf Hammarin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti mennyt suoraan Taalainmaalle valmistautumaan legendaariseen pitkän matkan hiihtoon. Ottosonille tämä ensikokeilu 90-kilometrin matkalla ei ollut juhlaa.

– Tuo oli ennen matkapuhelinten aikaa ja voitelin sukseni alkupään sään mukaan. Sälenissä oli kahdeksan miinusta, mutta Morassa oli jo nolla astetta, ja jo ylhäällä soilla keli meni jo lähelle nollaa, joten minun piti pysähtyä ja voidella uudelleen. Olin maalissa 46., joka jätti paljon hampaankoloon. Päätin, että aion pärjätä paremmin.

Seuraavana vuonna oli Lahden MM-kisojen vuoro. Jan Ottosson sijoittui kolmellakympillä 12., mutta joutui vetäytymään kisoista vilustumisen takia. Hän matkusti kotiin ja käänsi katseen Vasaloppetiin. Hänen treenipäiväkirjastaan on nähtävissä viimeisen viikon valmisteluharjoitukset. 

27. helmikuuta 2.00 tuntia – kevyt treeni

28. helmikuuta 3.00 tuntia- kevyt treeni

1. maaliskuuta 3.00 tuntia – pitkän matkan hiihtotreeni

2. maaliskuuta 2.00 tuntia – pitkän matkan treeni perinteisellä

3. maaliskuuta 1.45 tuntia – hiihto Oxbergistä ja suksien kokeilua 

4. maaliskuuta 0.30 tuntia – suksitesti

5. maaliskuuta 5.10 tuntia – Vasaloppetin voitto

– Vuosien 1989 ja 1991 Vasaloppetit olivat erittäin raskaita. Muistan vuonna 1989, kun pysähdyin hetkeksi ja heti menetin paljon sijoja. Olin varmaan jossain kahdensadan paikkeilla. Kaikki hiihtivät yhtä latua, ja jos halusit ohittaa, jouduit odottamaan ylämäkeä ja hiihtämään niin kovaa kuin pystyit. Käytin Sven-Åke Lundbäckin taktiikkaa viidessä Vasaloppetissa eli olla pääjoukon mukana Lundbäcksbackarna-osuudelle asti ja sitten iskeä noihin nousuihin. 

Tuloksena oli neljä voittoa, 1989, 1991, 1992 ja 1994. Vuonna 1990 Vasaloppet peruttiin lumen puutteen vuoksi. Vuonna 1993 Jan Ottoson oli kahdeksan sekuntia voittaneen Håkan Westinin takana. Viikkoa ennen Vasaloppet-hiihtoja hän hiihti myös Ruotsin mestaruudesta viidellä kympillä. Huomionarvoista on myös se, että hän oli ensimmäinen neljän tunnin alittaja perinteisellä hiihtotavalla Vasaloppetissa vuonna 1992. Jo vuonna 1983 Konrad Hallenbarter voitti ajalla 3:58, mutta hän käytti yksipotkuista luistelua.

Miten sitten Vasaloppet-sankari näkee nykyisen tasatyönnön massahiihdoissa?

– Sanoisin, että se on luonnollinen kehitys. Luistelutekniikka kehittyi, kun latukoneet tulivat, ja kun ladut kovenivat, tasatyönnön nykyinen kehitys mahdollistui. Kilpailut, joissa on pakollisia vuorotahtiosuuksia, ovat aivan liian hankalia kontrolloida. Mielestäni pohdinta pitovoiteiden tai tasatyönnön välillä ennen kisaa tuo vain mielenkiintoisen taktisen lisän kuvioihin ja vie lajia eteenpäin, kommentoi Jan Ottoson, joka työskenteli monta vuotta valmentajana Åsarnan hiihtolukiossa. Nyt 62-vuotiasta entistä hiihtomestaria odottaa eläkkeelle pääsy. 

Maastohiihto.com:n päätoimittajan oma muisto: Vuoden 1991 Vasaloppet on myös vahvasti omissa muistoissani, koska se oli ensimmäinen kerta, kun hiihdin tuon legendaarisen hiihdon. Asuin ja opiskelin tuolloin Renossa, Nevadassa, ja olin lentänyt suoraan Amerikasta hiihtämään kisaa. Olin jo kaksi viikkoa aikaisemmin hiihtänyt Finlandia-hiihdon, jonka jälkeen jouduin lentämään takaisin Länsirannikolle hiihtämään aluemestaruuskisoissa ja sitten taas takaisin Eurooppaan. Kaksi mannerten yli lentomatkaa kahden viikon sisällä, mutta nuorena ei oikein ymmärtänyt aikaeron tuomaa väsymystä. Halusin menestyä ensimmäisessä Vasaloppet-hiihdossani nuorena poikana. Matkaan lähdettiin vauhdilla, mutta kaaduin heti ensimmäisellä suoralla ja porukkaa hiihti kirjaimellisesti päältäni. Siitä oli noustava äkkiä ylös ja hiihdettävä täysillä kärkiporukkaa kiinni. Hiihdin kuin hullu puolimatkaan asti ja yht’äkkiä katsoin ympärilleni ja näin vierelläni juuri Jan Ottosonin, Anders Blomqvistin ja muut huiput. Olin saanut kärjen kiinni ja hiihdin jo kuudentena Evertsbergin väliaikapisteelle. Hurja takaa-ajo verotti kuitenkin voimia, ja kun Ottoson iski noihin Oxbergin nousuihin, sitten mentiin. Jäin lopulta noin 10 minuuttia voittajasta, mutta muistan, kun hiihdin maaliin maailmanmestari Maurilio De Zoltin kanssa ja sijoitukset olivat jossain sadan parhaan joukossa. Hyvä Vasaloppet-avaus, mutta toki jäi harmittamaan tuo alun kohellus. 

Lue pitkän matkan hiihtoon liittyviä artikkeleja tästä tai ProXCskiing.com-sivustolta. Tämä artikkeli on julkaistu aikaisemmin sivustollamme.

Teksti: Kjell-Erik Kristianssen/Käännös Teemu Virtanen