Viime kaudella Ida Dahl, 26, voitti neljä Ski Classics-sarjan osakilpailua ja sijoittui toiseksi kokonaistuloksissa. Team Engconin uusi jäsen on asettanut itselleen kovan tavoitteen ensi talveksi – pitkän matkan hiihdon kuningattaren titteli.

Viime tammikuun yhdeksäs päivä oli se, jota Ida Dahl oli odottanut pitkään. Hän vihdoin ylitti Ski Classics-osakilpailun maaliviivan ensimmäisenä hiihtäjänä. Hän teki sen ehkä yhdessä haastavimmista kilpailuista pitkän matkan hiihdon mestaruussarjassa, Prato Piazza Mountain Challenge-kisassa, jossa oli kova 10 kilometrin loppunousu.  

Tästä kisasta alkoi Idan huikea kuukauden voittoputki, jolloin hän oli ykkönen myös La Diagonelassa, Marcialongassa ja Jizerska Padesatkassa. Nyt hiihtäjäsankarittarella on uusi tiimi ja katse tiukasti kohti tähtiä. 

– Minulla on ollut hyvä alku uudessa joukkueessa. Harjoitusten suhteen ei ole suurta eroa aiempaan verrattuna. Minulla on edelleen Mattias Reck valmentajana, ja perusrunko ja ajattelu ovat samat kuin ennenkin. 

Onko pitkän matkan hiihtäjien harjoittelu muuttunut yhä enemmän kestävyyspainotteiseksi kovan kilpailukarusellin takia? 

– Kyllä, treenaamisesta on tullut äärimmäistä viime vuosina. Muutama vuosi sitten kukaan ei harjoitellut enempää kuin ehkä 4-4,5 tuntia pitkällä lenkillä. Nyt sanoisin, että joka viikko on vähintään yksi 5-6 tunnin lenkki. Toki on vaarana, kun tietää mitä muut tekevät, että innostuu liikaa ja vetää yli. Tänä kesänä treenasin paljon ja tunsin itseni väsyneeksi. Otin hetken rennosti ja huomasin, että keho alkoi taas reagoimaan paljon paremmin. 

Miten jaksotat harjoitteluasi treenikaudella?   

– Keväällä treenaan monipuolisesti, sitten kesällä keskityn enemmän rullahiihtoon ja pyöräilen myös jonkin verran. En kuitenkaan juokse läheskään niin paljon kuin ennen. Pidän juoksemista, mutta loukkaantumisriski huomioon ottaen minulle on toiminut parhaiten rullahiihto ja pyöräily treenimuotoina. Ja minusta tuntuu, että pitkän matkan hiihtäjät harjoittelevat hyvin lajinomaisesti ja rullahiihto tasatyöntäen on niin lähellä hiihtoa kuin mahdollista. 

Viime kauden jälkeen monta kovaa naishiihtäjää lopettivat uransa, kuten kuusinkertainen Ski Classics-mestari Britta Johansson Norgren, Lina Korsgren, Marit Bjørgen ja Laila Kveli.  

Miten suhtaudut siihen, että tutut kilpakumppanit ovat poissa pelistä? 

– Uskon varmasti, että pohdin asiaan ensimmäisissä kisoissa, mutta ajatukseen tottuu varmasti pian. Voi käydä myös niin, että kilpailut saavat erilaisen luonteen, koska kyseiset hiihtäjät ovat olleet niitä, jotka ovat usein halunneet pitää kovaa vauhtia yllä. Ehkä se vastuu lankeaa nyt hieman minulle. Mutta tiedämme, että esimerkiksi Astrid Øyre Slind on myös hiihtäjä, joka haluaa kovavauhtisia kisoja. 

Mikä on tulevan kauden tavoitteesi? 

 – Haluan voittaa koko sarjan. Onnistuakseni siinä, on välttämätöntä pystyä pitämään kova taso yllä koko kauden ajan, ja sitä en kyennyt saavuttamaan viime talvena. Minulla oli loistavat huippuhiihdot, mutta loppukausi hyytyi pahasti. Britalla oli koko kauden tasainen kunto ja huonona päivänäkin hän ei täysin epäonnistunut. Minun on pystyttävä samaan ensi vuonna. Haluan myös olla huippukunnossa kauden neljässä pääkisassa eli Grand Classics-osakilpailuissa (Jizerská50, Marcialonga, Vasaloppet ja Birkebeinerrennet). Ja jos minun pitäisi valita, missä kilpailussa haluan olla ehdottomasti parhaassa kunnossani, se olisi Vasaloppet. Viime talvena olin ihan pihalla siinä kisassa, joten haluan revanssin ensi talvena.