Viime viikon alussa Heiskaselle nousi miltei 40 asteen kuume, mutta tauti loppui yhtä nopeasti kuin alkoikin ja hän päätti matkustaa kilpailupaikalle Italiaan. Kaiken varalta hän kuitenkin päätti olla kilpailematta niin pian sairastelun jälkeen.

– Olisin ehdottomasti halunnut kisata ja harmitti todella paljon. Tuo oli yksi lempipaikoistani, jossa tykkään kisata ja olen siellä yleensä ihan hyvin pärjännyt. En pystynyt edes katsomaan sunnuntain kisaa.

Tällä hetkellä Heiskasen vire tuntuu hyvältä ja halu kilpailemaan on kova. Taustalla olevan sairastumisen ja astman takia lauantaille ennustettu kova pakkanen kuitenkin arveluttaa häntä.

– Olen miettinyt, että jos pakkasta on yli 20 astetta, en kisaa. Minun keuhkoille ja lihaksistolle kova pakkanen ei sovi, mutta toki asiasta keskustellaan vielä valmentajan kanssa.

La Diagonela on usein kilpailtu varsin kylmissä olosuhteissa, minkä takia se lukeutuu Heiskasen inhokkikilpailuihin. Ratakaan ei ole hänen suosikkinsa.

– Reitti on muuten kiva, mutta yksi väli on tuhottoman tylsä. Siinä pitää vierellä olevasta joesta katsoa, että mennäänkö ylä- vai alamäkeen. Se on puuduttava.

Koska viime viikonloppu jäi välistä, Heiskanen kokee, ettei kokonaiskilpailun kannalta ole enää paljonkaan tehtävissä. Siksi hän aikoo keskittyä yksittäisiin kauden tärkeimpiin kilpailuihin, joista yksi esimerkki on ensi viikolla järjestettävä Marcialonga.

– Kauden ensimmäisissä kisoissa tuli tehtyä taktisesti vääriä ratkaisuja, eikä siitä jäänyt jälkipolville muisteltavaa. Hyvän karsinnan hiihtäminen Rukan maailmancupissa oli kuitenkin itselleni merkki siitä, että kunto on hyvä, vaikkei sitä aina saa kaikissa kisoissa ulosmitattua. Onneksi tärkeimmät kisat on edessäpäin.