Rovaniemellä hiihdettiin hienot SM-kilpailut ja ensi vuonna vastaavat SM-hiihdot järjestetään Inarissa, mutta missä menee Lapin hiihto nykyään? Onko Suomen lumivarmimmassa maakunnassa huippuluokan olosuhteiden hyödyntäjiä?

Välimatkat ovat pitkät, mutta yhteistyötä seurojen välillä tehdään sen puitteissa. Toisten järjestämissä lasten ja nuorten kilpailuissa käydään ja lappilaisten seurojen yhteinen kilpailusarja Musti-Cup järjestettiin päättyneellä kaudella jo kolmatta kertaa. Musti-Cup on 8–16-vuotiaille tarkoitettu matalankynnyksen kilpailusarja, jossa oli tänä talvena yhdeksän osakilpailua. Sarjan järjestäjäseuroina ovat Aavasaksan Urheilijat, Muonion Kiri, Muurolan Kisaveikot, Ounasvaaran Hiihtoseura, Sieppijärven Sisu, Visa Ski Team Kemi, Keminsuun Kisa, Kittilän Kotaveikot ja Posion Pyrintö.

Suomen cupissa Lapin seuroista näkyy lähinnä Visa Ski Team Kemin, jolla on hyvät viestijoukkueet sekä naisten että miesten kilpailuihin. Joukkueiden runkona ovat omat kasvatit, jotka ovat olleet seurassa hiihtokoulusta asti.

– Meille ei osteta hiihtäjiä, meille tulee, kuka haluaa, Visa Ski Team Kemin puheenjohtaja Kristiina Pirneskoski sanoo.

Mikä merkitys Suomen cupilla ja viestijoukkueilla on seurallenne ja junioritoiminnalle?

– Näkyvyys. Seuran nimi näkyy ja seuran omat hiihtäjät näkyvät. Onhan se intoa tuonut nuoremmille ja koko seutukunnalle, kun eihän meillä täällä pohjoisessa liikoja seuroja ole. Visa on ainoa Meri-Lapin seuroista, jolla on näin suuri määrä aktiivikilpailijoita. Onhan sillä iso henkinen merkitys, myös jollain lailla taloudellinen merkitys, Pirneskoski sanoo.

Visa Ski Teamin junioritoiminta nojaa suosittuun hiihtokouluun, josta nousee aina muutamia junioreita aktiivisempaan harrastamiseen. 

– Aktiivisesti kisailevia junnuja meillä on alle 16-vuotiaissa noin 15.

Lapin hiihdon tulevaisuutta viiden vuoden päähän miettiessään Pirneskoski on realisti, sillä karu fakta on, että lisää hiihtäjiä kaivattaisiin. Sama on tosin tilanne monella muullakin paikkakunnalla Suomessa ylipäätään.

– Vääjäämätön totuus on, että ikäluokat pienenevät. Toki se näkyy harrastustoiminnassakin. Ei voi aina sanoa sitä, että joukkuelajit ovat vieneet. Kyllä tämä (väen väheneminen) näkyy kaikissa lajeissa. Se ei liity siihen, etteikö laji olisi kiinnostava. Toivotaan, ettei hiihtäjät aivan lopu. Tällä hetkellä on hyvä tilanne, mutta lisää tarvitaan, Pirneskoski sanoo.

”Voi olla, että tämä on vain aaltoliikettä”

Ensi vuoden SM-kisajärjestäjä Inarin Yrityksen Kari Kyröllä on kokemusta ja näkemystä Lapin hiihdon käänteistä vuosikymmenten ajalta.

– Ei ruveta (tilannetta) kehumaan. Vielä 10 vuotta sitten ehkä oli parempi tilanne, mutta alamäkeä on ollut ja toimivia seuroja on uinahtanut. Kilpailujen järjestäminen on vähentynyt, kunnes sitten viime ja tänä talvena on alkanut olla virkistymistä. Lapin Veikot, Muonion Kiri, Sieppijärven Sisu, Kittilän Kotaveikot. Voi olla, että tämä on vain aaltoliikettä ja nyt oltaisiin menossa taas parempaan, Kyrö hiihtomiehenä toivoo.

Lappilaisista seuroista Jari Isometsän ja Sami Jauhojärven kasvattiseura, takavuosien suurseura Alatornion Pirkat kuuluu uinahtaneiden joukkoon. Urheilun kannalta Lappi nojaa ensilumeen ja keväisiin hiihtokeleihin.

– Meillä Lapissa on ensilumen leiripaikkoja, joille on iso merkitys sillä, että (ylipäätään) Suomessa on hiihtäjiä. Samoin kevään kisat ovat pitkään pitäneet ja pitävät edelleen Lapin hiihtoa pystyssä. 

Harrastajatilanteesta Kyrö miettii, että kouluissa voisi hiihtoa olla enemmän ja kunnon välineillä. Opettajien rooli hiihtoon innostamiseen on tärkeä. Samoin lasten vanhempien on tärkeää tiedostaa liikkumisen ja hiihdon merkitys, jotta lapsi saa kipinän suksille myös kotoaan. Urheiluseuroissa kaikille avointa lasten hiihtokerho toimintaa. Voi olla myös leikkimielisiä kisoja, joissa kaikki lapset palkitaan.

– Tämä akseli pitäisi saada kaikkialla paremmin toimimaan: kodit, koulu, urheiluseura. Yhteistyöhön siinä, että lapset olisivat suksilla, Kyrö miettii.