Milano-Cortinan olympialaiset alkavat virallisesti huomenna, ja Suomi lähtee jälleen hakemaan menestystä joukkueellaan. Mahdollisia menestyjiä on useita, mutta selkeitä mitalistiehdokkaita varsin vähän.

Suomella on tavoiteena Milano-Cortinan talvikisoissa on kuusi mitalia, ja olympiajoukkueen johtajan Janne Hännisen mukaan tavoitteenasettelussa on ”kyse puhtaasti matematiikasta”.

Suomen tarkka mitaliodottama on 5,35, joten Olympiakomitea on nostanut tavoitteen hieman korkeammaksi.

– Meillä on 17 tai 18 mitalipotentiaalista urheilijaa. Keskimääräinen onnistumisprosentti on 30, eli noin joka kolmas potentiaalinen tuo mitalin, Hänninen kertoo, miten mitalitavoite on rakentunut.

Yhteensä 17–18 mitalipotentiaalista urheilijaa ei tarkoita yhtä monta silmäparia. Esimerkiksi ampumahiihtäjä Suvi Minkkinen on luvussa neljästi mukana, koska hän on menestynyt niin monella matkalla.

Minkkisen lisäksi Suomen mitaliehdokkaita ovat monissa papereissa ainakin Anni Kärävä freestylessa, Ilkka Herola yhdistetyssä, Iivo Niskanen maastohiihdossa, Eduard Hallberg alppihiihdossa sekä naisten ja miesten jääkiekkomaajoukkueet. Myös esimerkiksi hiihtoviesteissä on menestysmahdollisuuksia.

Viime aikoina menestyskeskusteluihin on noussut uusia nimiä, kuten tammikuussa maastohiihdon maailmancupissa voiton napannut Johanna Matintalo.

– On kaksi tapaa parantaa mitaliodottamaa, eli että on useampi mitalipotentiaalinen urheilija tai että onnistumisprosentti paranee. Pekingissä oli ihan sama mitaliodottama, ja siellä maastohiihto sekä jääkiekko onnistuivat odotuksia paremmin, Hänninen sanoo.

Lue myös: Joni Mäki uskoo rohkeuden voimaan

Menestystoiveita monessa lajissa

Suomi sai neljä vuotta sitten Pekingin talviolympialaisista kahdeksan mitalia: kuusi maastohiihdosta ja kaksi jääkiekosta. Nyt mitaleja saattaa tulla laajemmalla lajikirjolla.

– Se on tosi positiivinen asia, että on useita lajeja, joissa on mahdollisuus saada mitaleja. Toki olisi hienoa, jos meillä olisi vielä enemmän ja vielä useammassa lajissa potentiaalisia mitalisteja, Hänninen sanoo.

Monissa ennakoissa Suomen vahvimmaksi valttikortiksi nostettu Minkkinen on yltänyt tällä kaudella maailmancupissa tasaisesti kärkipäähän. Hän on naisten maailmancupin kokonaispisteissä toisena.

Olympialaisissa naisilla on neljä henkilökohtaista matkaa, joten Minkkisellä pitäisi olla hyvät mahdollisuudet napata vähintään yksi mitali.

Myös Kärävällä on enemmän kuin yksi mahdollisuus, sillä hän on vahva sekä big airissa että slopestylessa. Kärävä on ollut tällä kaudella kerran ykkönen big airissa ja kerran kolmonen slopestylessa, kun maailmancupin kisoja on takana neljä.

Monissa lajeissa mitalin todennäköisyyttä on vaikea arvioida tarkasti, sillä potentiaalisia nimiä kärkipäähän on paljon. Esimerkiksi Hallberg on ollut tällä kaudella kahdesti maailmancupin pujottelukisassa palkintopallilla, mutta herkässä lajissa marginaalit ovat pienet ja mitaliehdokkaita ainakin kymmenen.

Epävarmuuksien takia Suomen mitalisaalis saattaa jäädä myös yllättävän pieneksi.

Venäläiset lähes kokonaan sivussa

Suomella on kisoissa 103 urheilijan joukkue.

Pekingin olympialaisissa Leijonat juhli kultaa, mutta Milanossa pelataan hyvin erilainen turnaus, koska NHL-pelaajat ovat mukana. Paperilla Kanadan, Yhdysvaltojen ja Ruotsin materiaali on Leijonia parempi.

Yksi merkittävä ero edellisiin olympialaisiin on venäläisurheilijoiden puuttuminen Ukrainan hyökkäyssodan takia. Milano-Cortinassa on mukana 13 venäläistä, jotka kilpailevat niin sanottuina neutraaleina urheilijoina.

Pekingissä Venäjän olympiakomitean joukkue eli ROC otti 32 mitalia. Maana Venäjä oli suljettu kyseisistä kisoista dopingskandaaliensa takia.

Etenkin ampumahiihdossa myös valkovenäläisten puuttuminen lisää muiden mitalimahdollisuuksia. Venäjän poissaolo on merkittävä asia myös esimerkiksi miesten ja naisten jääkiekkoturnauksissa.

Olympialaiset alkavat virallisesti perjantaina.

Hiihtoon liittyviä artikkeleja voit lukea myös ProXCskiing.com-sivustolta.

Teksti: Tapio Keskitalo/Teemu Virtanen