Huippu-urheilun tueksi on nykyään paljon teknologiaa. Miten teknologia ja niistä saatava data auttaa hiihtovalmennusta ja missä sillä osa-alueella mennään? Aiheesta kertoi Maastohiihto.comin haastattelussa Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukassa ja Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikössä lumilajien T&K-toimintaa vetävä Olli Ohtonen.

Virtuaaliympäristöä on hyödynnetty huippuhiihdossa jo vuosia, ja sen avulla on päästy hiihtämään vaikkapa tulevien arvokisojen sprinttiratoja hiihtomatolla. Aiemmin Kajaanin Ammattikorkeakoulu on rakentanut ympäristöt tavallaan käsityönä, mikä on luonnollisesti vienyt aikaa.

– Saimme eräässä hankkeessa valmiiksi työkalun, jonka KAMK toteutti. Esimerkiksi Teemu Lemmettylä ja Teemu Pasanen olivat Planicassa touko-kesäkuussa tutustumassa paikkoihin ja kiersivät reitit jalkaisin. He saivat sieltä gpx-tiedoston eli reittitiedoston. Nyt tällä KAMK:n tekemällä ohjelmalla voimme sen perusteella generoida virtuaaliympäristön. Siinä ei mene montaa minuuttia. Siinä voi myös valita, onko ympäristö kesä vai talvi, vuoristo vai tasamaa, sataako lunta vai vettä vai paistaako aurinko, Ohtonen sanoo.

Se nopeuttaa prosessia. Kun tiedosto on olemassa, mattoharjoitteluun voidaan generoida virtuaaliympäristö suoraan. Planicasta tällaiset tiedostot on tehty ja seuraavaksi harjoituskäyttöön työstetään Milano-Cortinan olympialaisten sekä Trondheimin MM-kisojen reitit.

– Hankkeen myötä olemme saaneet nämä tänne Vuokattiin sekä Rovaniemelle ja Kihulle Jyväskylään, eli kaikkiin paikkoihin, missä Suomessa on mahdollista hiihtää tällä isolla matolla.

Onko virtuaaliympäristöstä suurin hyöty sprinttiin ja sprintin hiihtämiseen?

– Sprintissä se on ehkä otollisin, se monipuolistaa ja tuo sisältöä tehoharjoituksiin. Siinä pystyy aika tarkasti säätämään sprintissä vaikka tietyn nousupätkän nopeutta ja kestoa, kun halutaan pitkin kautta kapasiteettia kehittää. Päästään tosi tarkkaan seurantaan oman kyvyn suhteen sprinttiradalla. Toki normaalimatkojen suhteen mahdollisuus on sama, voidaan tehdä tehoja 3,75 kilometrillä tai vitosella, mutta mielestäni hyötypotentiaali ei ole ihan niin suuri.

Tarkkuus gps:n antamaa dataa hyödynnettiin Rukan maailmancupissa jo kolmantena vuonna. Tarkkuus gps antaa hyvää tietoa kilpailun etenemisestä jälkikäteen tehtäviin analyyseihin.

– Mitä tekniikoita käytetään, missä erot muodostuvat, mitkä ovat tärkeimpiä sektoreita radalla, miten kilpailu etenee. Se on hyvä työkalu kilpailuanalyysissä. Myös siihen, miten suksi on toiminut ja miten alamäki- versus ylämäkisektorit toimivat.

–  Se vaatisi vielä ihmisen, joka olisi joukkueen kanssa läsnä kisatilanteessa ja pystyisi palautteen antamaan. Toki se on automatisoitu aika pitkälle, mutta siinä on vielä kehityspotentiaalia siinä, miten kaikki sieltä tuleva info pystytään hyödyntämään. Esimerkiksi kun valmistaudutaan kilpailuihin ja tehdään valmistavia harjoituksia kisaradalle, saataisiin siitä purettua vaikkapa vauhdinjakoon tiettyä tietoa. Se hyödyntäisi kisataktiikkaan. Tällaista työtä tehtiin Pekingissä kisaratojen osalta.

Kuinka kiinnostuneita urheilijat ovat mahdollisimman yksityiskohtaisesta datasta kilpailuanalyysin osalta vai onko se enemmän työkalu valmentajille?

– Sekä että. Aina, kun on mitattu, urheilijat ovat olleet kiinnostuneita näkemään sen. Valmentajat ehkä enemmän tähän etukäteistyöhön, toki kilpailuanalyysi kiinnostaa myös.

Olympiakomitean johdolla etenevässä huippu-urheilun datastrategiassa rakennetaan sovellusta, jossa huippu-urheilun dataa kerätään yhteen paikkaan, data-altaaseen. Tämän sovelluksen toteuttaja on Tieto Evry. Hiihtolajeissa mukana on tällä hetkellä 150 käyttäjää, joilta kerätään Polarin, Suunnon, Ouran tai kaikkien niiden dataa. Lisäksi käyttäjät vastaavat lyhyisiin kyselyihin päivittäin, ja dataa visualisoidaan valmennuksen tueksi.

– Käyttäjiltä kysytään, miten he nukkuivat, minkälainen on yleisfiilis ja terveystila. Kysymyksiä on neljä aamulla ja yksi kuormittuneisuuteen liittyvä kysymys illalla. Sen lisäksi voidaan laittaa simppeleitä kenttätestitietoja sisälle, esimerkiksi kevennyshyppy, staattinen hyppy, leuanveto- tai tehotestin tuloksia. Sitten on analytiikkanäkymä, jossa kaikki tiedot voidaan katsoa kausitasossa. Pääasia on, että se kerää tietoja yhteen eri paikasta, Ohtonen kertoo.

Valmentajalle sovelluksen suurin hyöty on, että valmentaja on paremmin kiinni urheilijaryhmänsä tilasta vaikka joka aamu.

– Sen perusteella valmentaja tekee toivottavasti parempia valmennuspäätöksiä. Sitä kautta urheilijan valmennusprosessi on tehokkaampi ja johtaa parempaan tulokseen. Tässä vaiheessa olemme siinä, että tietoyhteydet on keskeisimmistä sykemittaritietokannoista. Ajatuksena on, että saisimme tähän myös kilpailutietokannat FIS:stä, IBU:sta ja Hiihtoliitosta sekä testitietokannat. Hyvällä alulla tässä ollaan, Ohtonen kertoo.