Maastohiihdon päävalmentaja Teemu Pasanen jättää pestinsä olympiatalven jälkeen ja seuraajaa haetaan. Hiihdon mahtimaa Norja näyttää olevan vahva vaihtoehto uudelle hiihdon luotsille. Kuvan Magnar Dalen on viimeisin maajoukkueemme ulkomaalainen valmentaja vuosina 2006-2014.

Hiihdon seuraava päävalmentaja saattaa olla Norjasta. Hiihtoliiton huippu-urheilujohtaja Petter Kukkonen asettaa mittavat vaatimukset maastohiihdon väistyvän päävalmentajan Teemu Pasasen seuraajalle. Keväällä työnsä aloittava maajoukkueveturi alkaa vaikuttaa kovin norjalaiselta, kun Kukkonen listaa ehtojaan.

Kukkosen esittämät vaatimukset ovat niin yksityiskohtaiset, ettei vaihtoehtoja voi olla kovin monta. Samalla hän vahvistaa, että seuraajan haku on edennyt pitkälle.

– Työ on alkanut. En voi paljastaa yksityiskohtia, mutta homma on hyvin liikkeellä, Kukkonen vakuuttaa.

Kukkonen tarkastelee valmennusta tiimityönä. Se ei silti tarkoita, että Pasasen seuraaja korvaisi tukihenkilöineen nykyisen valmennusryhmän kauttaaltaan. Toimintaan tarvitaan jatkuvuutta myös muutoksen hetkellä.

– Päävalmentaja on valmennustiimissä ehkä tärkein henkilö, operaation johtaja. Kokonaisuudessaan tiimiin pitäisi saada erilaisia persoonallisuuksia erilaisin tiedoin ja taidoin. Eli ihmisiä, jotka täydentävät sopivasti toisiaan. Kukkonen linjaa.

Lue myös: Suomen hiihtoliitto ahdingossa Rukan jälkeen

Katse lännen suuntaan

Sopiva henkilö lienee kartoitettu Norjasta.

– Olisi tosi mielenkiintoista saada tuoretta näkemystä lännen suunnasta, Kukkonen muotoilee vahvistamatta juuri Norjaa rekrytoinnin kohdemaaksi.

Kukkonen on uudistamassa valmennusjärjestelmiä lähtökohtaisesti kaikissa Hiihtoliiton lajeissa. Uuden päävalmentajan on tarkoitus olla muutoksessa huippu-urheilujohtajan tukena.

– Sen takia on mielenkiintoista tutkailla, löytäisimmekö ulkomailta tyypin, jolla olisi järjestelmäosaamista.

Kukkosen papereissa päävalmentajan pitäisi olla muutosjohtaja, tiimin johtaja, valmennustyön virtuoosi sekä vakuuttava linkki yhteistyökumppaneihin ja mediaan.

Samalla työn joutavia rönsyjä pyritään karsimaan.

– Ei paperien eikä matkatoimiston pyörittelyä. Sellaiseen pitää löytää muu fiksu ratkaisu, Kukkonen rajaa tehtäväkenttää.

Hiihdon kehityskohteet

Yhdistetyn entisenä päävalmentajana Kukkonen on pätevä luettelemaan myös suomalaisen maastohiihdon kehityskohteita.

– Yksilöurheilussa poteroihin kaivautumisen aika on ohi. Sillä ei enää saavuteta tuloksia, Kukkonen aloittaa.

– Menemme reilusti siihen suuntaan, että parhaat harjoittelevat yhdessä kovaa.

Muita kehityskohteita ovat luisteluhiihto, irtiottokyky loppuratkaisuihin ja kilpailutaktiikka. Myös valmennustieto täytyy päivittää, sillä ulkomailla tehdään parhaillaan rohkeita valmennuksellisia testejä.

Norjassa on esimerkiksi kokeiltu menestyksellisesti lähes uskomattomia harjoitusmääriä ja kestävyysharjoittelua lämpimiksi muokatuissa oloissa.

Lähes kiveen hakatuksi säännöksi on kehittynyt ajatus, että arvokisoissa menestyvät hiihtäjät harjoittelevat 800-900 tuntia vuodessa. Nyt muutamat norjalaiset ovat lisänneet tunteja reilusti. Laskentatavat vaihtelevat, mutta on alettu puhua 1 200 tunnin vuosiurakasta.

– Nämä ovat vain omia alustavia ajatuksia, ja valmennustiimi tietenkin päättää tällaisista asioita, mutta paljon kaikenlaista on menossa, Kukkonen tietää.

– On selvää, etteivät kaikki kestä sellaista harjoittelua, mutta Norjassa trendi on selvästi se, että siellä kokeillaan rajuja harjoitusmääriä.

Kukkonen antaa uuden päävalmentajan tiimille työrauhan lähtökohtaisesti neljäksi vuodeksi. Hän odottaa, että muutosten tulokset nähdään menestyksenä Lahden MM-kisoissa 2029 ja seuraavissa talviolympialaisissa 2030 Ranskassa.

Hiihtoon liittyviä artikkeleja voit lukea myös ProXCskiing.com-sivustolta.

Teksti: Pasi Rein (STT Urheilu)/Teemu Virtanen