Hiihtokausi on jo täydessä vauhdissa, ja nyt on hyvä palauttaa mieliin, miten tämä rakas lajimme oikein syntyi. Tietoa löytyy runsaasti netistä ja Wikipediasta ja ohessa on tiivistelmä lajimme historiasta.

Maastohiihdon historia ulottuu tuhansien vuosien päähän. Maastohiihto on hiihtomuoto, jossa hiihtäjä liikuttaa itseään lumisessa maastossa joko ajetulla ladulla tai umpihangessa käyttämättä hissejä tai muita apukeinoja. Murtomaahiihto on laajalti levinnyt urheilu- ja kuntoilumuoto ja sitä yhä käytetään myös liikkumismuotona ja tavaroiden kuljetuskeinona.

Yllä oleva kuvaus on varmasti kaikille meille hiihtäjille itsestäänselvyys, mutta lajin historia juontaa aina muinaisaikoihin asti. Sana ski eli hiihto tai suksi tulee vanhasta norjankielisestä sanasta skíð, joka tarkoittaa puista tikkua. Hiihto alkoi ensin matkustusmuotona, jolla pystyttiin liikkumaan paikasta toiseen lumisessa maastossa. Hiihtoa on jo ollut melkein viisi tuhatta vuotta Skandinaviassa, mutta sitä on ilmeisesti harrastettu myös Kiinassa 600 e.Kr. Tämän lisäksi saamelaiset ovat hiihtäneet jo yli 6000 vuotta.

Alkuaikojen hiihtäjät käyttivät yhtä pitkää sauvaa tai keihästä suksien lisäksi. Ensimmäinen kuvaus hiihtäjästä on tehty vuonna 1741. Tuohon aikaan perinteiset sukset koostuivat yhdestä lyhyestä suksesta karvapidolla, jota kutsuttiin nimellä andor, ja toisesta pitkästä liukusuksesta nimeltään langski. Pitkä suksi oli jopa metrin pidempi kuin lyhyt potkusuksi.

Vuosisatojen saatossa hiihto kehittyi kuljetus- ja liikkumismuodosta kansainväliseksi urheilulajiksi, jonka eri muodot saivat alkunsa 1800-luvun puolivälissä. Norjalaiset sotilasrykmentit järjestivät erilaisia hiihtokilpailuja jo 1700-luvulla, mutta ensimmäinen kansanhiihtokisa järjestettiin Tromssassa vuonna 1843.

Norjan kielessä sana langrenn tarkoittaa kilpahiihtoa, jossa tavoitteena on suorittaa määrätty matka ladulla tai uralla mahdollisimman lyhyessä ajassa. Tätä ideologiaa noudattaen hiihto kehittyi nykyiseen muotoonsa. Ensimmäiset FIS:n maailmanmestaruuskisat järjestettiin miehille 1925 ja 1954 naisille. Ensimmäiset talviolympialaiset järjestettiin Chamonix’ssa Ranskassa vuonna 1924. Toisen maailmansodan jälkeen MM-kisat on pidetty joka neljäs vuosi ja vuoden 1985 jälkeen parittomina vuosina.

Lue yhdestä hiihtohistorian suurimmasta hiihtäjästä Thomas Wassbergistä tästä.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen

Maastohiihdon yksi suurimmista mullistuksista oli luisteluhiihdon mukaantulo. Uusi tekniikka luistelu, tai vapaa hiihto, oli jo tiedossa ja osittain käytössä 1900-luvun alussa, mutta se yleistyi vasta 80-luvun puolivälissä. Johan Grøttumsbråten käytti luistelutyyliä jo Oberhofin MM-kisoissa vuonna 1931. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun luistelutyyliä on käytetty kilpahiihdossa.

Myöhemmin luistelu yleistyi hiihtosuunnistuksessa 60-luvulla, jolloin kilpailijat käyttivät tekniikkaa teillä ja kovilla alustoilla hiihtäessään. Sen jälkeen amerikkalainen hiihtäjä Bill Koch, Ove Aunli Norjasta ja Pauli Siitonen, pitkän matkan hiihdon legenda, toivat tekniikan suuren yleisön tietouteen 70- ja 80-luvuilla. 

Lopullinen läpimurto luisteluhiihdolle tuli vuoden 1985 MM-kisoissa Itävallan Seefeldissä, jossa Kari Härkönen voitti maailmanmestaruuden 15 km hiihdossa. Vuotta aikaisemmin Sarajevon olympialaisissa hiihtäjät käyttivät yksipotkuista luistelua. Mainittakoon, että Juha Mieto hiihti kyseisissä kisoissa lähes pelkästään perinteisellä ilman luistelupotkuja ja sijoittui silti neljänneksi 15 km hiihdossa, kahdeksanneksi 30 kilometrillä ja kymmenenneksi 50 kilometrillä.

Luistelu on nykyään etenkin Keski-Euroopassa laajalti käytetty tekniikka kilpa- ja harrastehiihdossa ja esimerkiksi ampumahiihto ja yhdistetty käyttävät pelkästään kyseistä tekniikkaa. Pitkän matkan hiihdon myötä tasatyöntö on nyt kehittynyt omaksi lajikseen ollen alun perin perinteisen hiihdon yksi tekniikkamuoto.

Pitkän matkan hiihto, tai maratonhiihto, on myös ollut olemassa eri muotoina jo 1800-luvun lopulta. Vasaloppet Ruotsissa, syntyi 1922, ja Oulun Tervahiihto, vuodesta 1889, ovat maailman vanhimmat kansanhiihdot. Nämä hiihdot toimivat esikuvina monille muille kisajärjestäjille, ja massahiihto on nyt suosittu kilpa- ja kuntohiihtolaji. Ski Classics alkoi vuonna 2011 ja sen myötä laji on saanut kansainvälistä huomiota ja mittavat puitteet. Vuotuista kilpailusarjaa seuraa eri maiden televisiossa yli miljoona katsojaa ja tuhannet hiihtäjät ottavat osaa sarjan osakilpailuihin.

Hiihtoon liittyviä artikkeleja voit lukea myös ProXCskiing.com-sivustolta.