Lauri Lepistö oli nuorena Valkealan Kajon kasvatti saaden oppia Ville Nousiaiselta ja Mona-Lisa Malvalehdolta. Näiden hiihtäjien esimerkin ja vuosien harjoittelun myötä hänestä on tullut vahva hiihtäjä matkalle kuin matkalle. Hän pääsi jo nuorena hiihtämään Suomen Cupin viestejä, jotka kasvattivat luonnetta ja antoivat oppia myös yhteislähtökisoista.

Tänä talvena Lepistö tutustui paremmin todelliseen massahiihtoon kilpailemalla Viron suurimmassa hiihtotapahtumassa Tartu Maratonissa. Hän kävi tiukan loppukiritaistelun virolaisia Henri Roosia ja Marko Kilpiä vastaan jääden kolmanneksi, ja ero voittaja Roosiin oli sekunti.

”Tartu Maraton oli miellyttävä kokemus. Olen hiihtänyt muutaman Ski Classics-hiihdon, joten tiesin suurin piirtein mitä odottaa. Toki Tartu oli uusi kilpailu, ja reitti ei ollut tuttu. 63 kilometriä oli tietysti aika pitkä matka. Olin varmasti hienoinen ennakkosuosikki parin muun hiihtäjän kanssa, mutta en ajatellut sitä ennen kisaa. Lähdin vain seurailemaan muita ja säästämään voimia loppumatkalle. Keli oli nopea, ja ratkaisu jäi sitten loppukiriin. Ehkä oppina tuli, että olisi pitänyt käydä katsomassa se loppu ja perehtyä paremmin rataan ja taktiikkaan. En ollut valmistautunut kisaan kunnolla, ja halusin ottaa sen enemmän pitkänä tasatyöntöharjoituksena. Kiritappio tietysti harmitti aika pitkään. Ski Classics kyllä kiinnostaa jossain vaiheessa uraa, ja olen aina pitänyt pitkistä tasatyöntökisoista. Pidän myös tiimien dynamiikasta ja siitä, miten ne toimivat Ski Classicsissa. Aika sitten näyttää, jos niitä tulee hiihdettyä jossain vaiheessa enemmänkin,” Lauri Lepistö palauttaa mieliin Tartu Maratonin kokemuksensa arvuutellen myös mahdollista tulevaisuuden uraansa Ski Classicsissa.

Jos Tartu Maratonin loppukiritaistelu jäi harmittamaan Lauria, Holmenkollenin viidenkympin hiihto oli täysosuma. Hiihtäjä saavutti uransa parhaan maailmancupin sijan ollen kisassa kahdestoista, ja hänet nähtiin hetken jopa kärjessä muiden kaartaessa suksivaihtoon puolessa välissä matkaa.

”Viidenkympin kisa meni omalta kohdaltani oikein mukavasti. Pyrin keskittymään hyvään energian saantiin ja säästämään voimia alkumatkasta, kun tiesin, että kisa ratkaistaan vasta viimeisellä kympillä. Olin aika takana, kun tuli vauhdin lisäystä ja porukka hajosi. Itsellä oli kuitenkin aika hyvin virtaa ja pystyin ohittamaan hiihtäjiä saaden kärkiporukkaa kiinni. Suksi toimi hyvin ja tuntui, että se vain parani hiihdetyllä ladulla, joten päätin olla vaihtamatta suksea, kun olin vähän kärkiporukan takana. Sitten löysinkin itseni porukan etupuolelta ja pääsin hyvin mukaan kärkiryhmään. Neloskiekan jälkeen vaihdoin sukset, ja mietin, että miten saan muut kiinni, mutta aika nopeasti pääsin takaisin siihen kärkiporukkaan. Viimeisellä kierroksella Iivo laittoi vauhtia pitkään nousuun, ja jouduin siinä hieman antautumaan, mutta niin joutui moni muukin. Tulin maaliin minkä pääsin, ja kahdestoista sija oli lopputulos. Tuloksella oli todella iso merkitys itselleni, että pystyin näyttämään osaamistani ja kaikki onnistui hyvin. Ja tämä antaa uskoa myös tulevaan, ja tiedän, että on tullut tehtyä oikeita asioita,” Lauri muistelee Holmenkollenin kisan kulkua pohtien samalla sen merkitystä tulevaisuutta kohti.

Holmenkollen ei ole ainoa kisa, jossa Lauri on pärjännyt hyvin tänä talvena. Suomen Cupissa hän on tasaisesti niittänyt menestystä eri matkoilla ja käy siis taistelua voitosta ennen Rovaniemen 50 km SM-kisaa.

”Kuvailisin itseäni monipuoliseksi hiihtäjäksi. Välillä menee perinteinen paremmin ja välillä vapaa. Kaikkia matkoja olen pyrkinyt hiihtämään, ja en ole halunut sulkea mitään pois, joka on edesauttanut sitä, että tulosta on tullut kaikilta matkoilta. Latujen ulkopuolella pyrin olemaan rehti ja reilu sekä rento. Hiihto tahtoo helposti tehdä meistä vähän tiukkapipoisia, ja sitä määrittelee usein itsensä tulosten mukaan, mutta etenkin vanhemmiten pyrin siihen, että en määrittele itseäni menestyksen kautta,” Lauri Lepistö kuvailee itseään hiihtäjänä ja ihmisenä.

Kauden menestys on tietysti kovan työn tulos, ja Lauri kertookin harjoitelleensa viime kesänä ja syksyllä monipuolisesti ja paikoitellen hieman enemmän kuin edellisenä kesänä. Team Electrofitin leiritykset toivat uutta pontta harjoitteluun ja antoivat mahdollisuuden harjoitella porukassa.

”Aika perussapluunalla mentiin noilla viikoilla eli yksi tasatyöntötreeni, yksi vapaan teho ja yksi sprinttiharjoitus mahdollisesti. Se oli aika hyvä setti, ja katsotaan ollaanko Team Electrofitin mukana, jos siihen pääsee. Kiinnostaa kyllä kovasti. Syksyllä tuli kyllä hieman ylikuormitusta, ja Ramsaun leirin ympärille sattui vielä sairastelua. Kisakausi tuli aika nopeasti, ja siinä ei päässyt oikein rauhoittumaan. Joulutauon jälkeen alkoi sitten tulemaan hyviä tuloksia.”

Lauri harjoittelee 950-1000 tuntia vuodessa, ja pääpaino on aerobisessa treenissä. Hän pitää kesällä kilpailemisesta, ja mieliharjoituksia ovat pitkät lenkit ja porukassa tehtävät vetotreenit. Yhdessä harjoittelu on mielekästä, koska 90% treeneistä Lauri tekee kuitenkin yksin. Salitreenit puolestaan ovat ne vastenmielisimmät harjoitteet, mutta Lauri kertoo, että viime aikoina nekin ovat maistuneet paremmalta.

Tulevaisuuden tavoitteinaan Lauri mainitsee Trondheimin MM-kisat ensi vuonna ja tulevat olympialaiset. Hänellä on riittävästi tukijoita, joka mahdollistaa panostamisen hiihtoon.

”Tällä hetkellä on hyvä fiilis ja tykkään tehdä tätä hommaa. Koen, että pystyn koko ajan kehittymään, ja se on se suurin motivaattori. Meillä on miehissä monta hiihtäjää, jotka pystyvät onnistuessaan hiihtämään hyvistä maailmancupin sijoista, ja kilpailu edustuspaikoista on kovaa. Se vie kaikkia eteenpäin ja pystytään porukalla nostamaan tasoa. Kansainvälisestikin tuntuu, että on tullut paljon lisää hyviä nuoria hiihtäjiä.”

Lauri Lepistö haluaa olla myös esikuva nuorille, ja hän on huolissaan laskeneista osallistujamääristä Hopeasommassa ja nuorten sarjoissa yleensä.

”Toivottavasti pystyn omalla esimerkilläni edistämään asiaa niillä alueilla, missä asun ja vaikutan. Jaan kyllä monen muun kanssa huolen lasten liikkumattomuudesta, ja haluan olla kannustamassa ja ohjaamassa lapsia ja nuoria liikunnan pariin.”

Esikuvia ja kannustajia nuoret varmasti tarvitsevat nykypäivänä entistä enemmän, ja Lauri Lepistö on urheilijana hyvä esimerkki siitä, mitä määrätietoisuus ja rehti asenne saavat aikaan. Hiihtäjän katse on nyt tulevissa arvokisoissa, ja kenties sen jälkeen hänet nähdään Ski Classics-areenalla taistelemassa pitkän matkan hiihdon hegemoniasta.

Lue lisää maastohiihtoon liittyviä artikkeleja tästä ja ProXCskiing.com-sivustolta.