Suomessa on ollut hiihtosankareita kautta aikojen, ja osa on yhä vahvasti suuren yleisön mielissä ja osa on jo häipynyt unholaan. Menestys ei aina takaa tunnettavuutta, joten tässä artikkelissa Maastohiihto.com-sivuston toimitus pohtii sitä, kuka on maamme tunnetuin hiihtäjä eli kansan keskuudessa unohtumattomin nimi hiihtomaailmassa. Artikkelia on päivitetty eilisestä.

Kysymys siitä, kuka on Suomen tunnetuin hiihtäjä kautta aikojen, on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Tunnettuus ei synny pelkistä mitaleista, vaan siitä, kuka jää kansan mieleen. Media, televisio ja viime vuosina sosiaalinen media ovat muokanneet käsitystämme siitä, ketkä hiihtäjät ovat koko kansan nimiä. Jokainen aikakausi on nostanut omat sankarinsa – ja myös keinot tulla tunnetuksi ovat muuttuneet dramaattisesti vuosikymmenten aikana.

Radiosta alkava legenda – Jalkanen ja Hakulinen

1930–50-luvuilla hiihto oli kansallisen ylpeyden lähde. Kalle Jalkanen ja Veikko Hakulinen olivat aikansa suuria sankareita, joiden suorituksia seurattiin radiosta ja luettiin sanomalehdistä. Hakulisen urhoolliset hiihdot ovat jääneet osaksi urheilun kansallista tarustoa, mutta aikakauden rajalliset mediat pitivät heidän tunnettuutensa tiukasti ajan piirissä – nuorempi sukupolvi tuntee heidät lähinnä urheiluhistorian sivuilta, ei omasta kokemuksesta.

Eero Mäntyranta – veri vei voittoon

1960-luvun suurin suomalainen hiihtäjä oli Eero Mäntyranta. Hän voitti urallaan seitsemän olympiamitalia, joista kolme oli kultaisia, ja hänen nimensä oli tuttu jokaisessa suomalaisessa kodissa. Mäntyrannan legendaarinen fysiikka ja perinnöllinen “verietu” tekivät hänestä oman aikansa supertähden, joka herätti kiinnostusta myös kansainvälisesti. Hänen menestyksensä osuivat aikaan, jolloin televisio alkoi tehdä urheilijoista todellisia julkisuuden henkilöitä. Mäntyranta oli hiljainen ja työteliäs mies, mutta hänen nimensä ja tarinansa jäivät elämään – sekä mestaruuksien että ainutlaatuisen biologisen lahjakkuutensa ansiosta.

Juha Mieto – sadasosan tappio ja koko kansan rakkaus

Juha Mieto on nimi, joka ylittää sukupolvet. Lake Placidin olympialaisten (1980) sadasosan tappio teki hänestä heti tarinan, mutta todellinen tunnettuus syntyi ladun ulkopuolella. Mieto on ollut jatkuvasti läsnä mediassa – televisiossa, radiossa, lehdissä ja viime vuosina myös sosiaalisessa mediassa, vaikka hän itse ei somea juuri käytä. Hänen aitoutensa, murteensa ja huumorinsa ovat tehneet hänestä hahmon, jota arvostetaan niin urheilijana kuin ihmisenä. Mieto on enemmän kuin hiihtäjä: hän on kansallinen symboli, joka edustaa suomalaisuuden lämpöä ja rehellisyyttä.

Lue myös: Juha Mieto on puheenaiheena Yhdysvalloissa

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen

Juha Mieto on yhä suuri nimi kansan keskuudessa. Kuva: Bildbyrån

Siiri Rantanen ja Helena Takalo – naisten hiihdon uranuurtajat

1950–70-luvuilla suomalainen hiihto sai kaksi suurta naistähtensä, Siiri Rantasen ja Helena Takalon. Siiri Rantanen oli 1950-luvun puolivälissä ensimmäinen todellinen suomalainen naishiihtosankari. Hän voitti urallaan yhden olympiakullan ja kaksi pronssia sekä kolme MM-hopeaa ja kaksi pronssia. Rantanen toi maalle sen ensimmäiset suuret naisten hiihtomenestykset ja loi perustan sille, että naisten maastohiihto sai Suomessa pysyvän arvostuksen. Hänen vahva luonteensa ja karjalainen peräänantamattomuutensa tekivät hänestä aikansa idolin, jonka menestystä seurattiin tarkasti radiossa ja sanomalehdissä.

Helena Takalo jatkoi Rantasen viitoittamalla tiellä ja nousi 1970-luvulla Suomen tunnetuimmaksi naishiihtäjäksi. Hän voitti urallaan yhden olympiakullan, kolme hopeaa ja yhden pronssin sekä kaksi MM-kultaa ja kolme pronssia. Takalo oli suomalaisen hiihtoperinteen henkilöitymä – määrätietoinen, työteliäs ja vaatimaton mestari, jonka Innsbruckin 1976 olympiavoitto sinetöi hänen asemansa kansallisena sankarina.

Marja-Liisa Kirvesniemi ja Marjo Matikainen – ladun kuningattaret ja television suosikit

Marja-Liisa Kirvesniemi (ent. Hämäläinen) on naishiihtäjistä ehkä tunnetuin. Sarajevon olympialaisissa 1984 hän voitti kolme kultamitalia, ja televisio teki hänestä koko kansan kuningattaren. Hänen karismaattinen mutta rauhallinen olemuksensa erottui edukseen, ja yhdessä miehensä Harri Kirvesniemen kanssa heistä tuli aikansa seuratuin urheilupariskunta. Marja-Liisa on edelleen nimi, jonka tuntevat niin vanhemmat katsojat kuin urheiluhistoriasta kiinnostuneet nuoremmatkin. Hänen menestyksensä ja arvokkuutensa tekivät hänestä hahmon, jota seurattiin kuin rocktähteä – aikana, jolloin jokainen tv-haastattelu tavoitti lähes koko Suomen.

Saman aikakauden toinen suuri tähti oli Marjo Matikainen, joka nousi 1980-luvun loppupuolella kansan tietoisuuteen rohkealla ja suoralla olemuksellaan. Hänestä tuli paitsi maailmanmestari ja olympiamitalisti myös median lempilapsi. Matikaisen voittojen hetkiin liittyy yksi suomalaisen urheiluhistorian ikonisimmista hetkistä: huudahdus “Havuja perkele!”, joka jäi elämään koko kansan sanastoon. Matikainen edusti uutta, energistä sukupolvea – nuori, itsevarma ja mediassa näkyvä urheilija, joka teki hiihdosta entistä läheisempää kansalle.

Mika Myllylä – sankarista otsikoiden varjohahmoksi

1990-luvun lopun suurin nimi oli Mika Myllylä. Hänen voittonsa Trondheimin MM-kisoissa 1997 ja Naganon olympialaisissa 1998 sekä huikeat kolme MM-kultaa Ramsaussa 1999 nostivat hänet valtavaan suosioon, ja hänen urhoollinen olemuksensa teki hänestä median rakastaman hahmon. Myllylän elämä ja ura olivat jatkuvasti otsikoissa – sankarin tarina, joka muuttui traagiseksi doping-skandaalin myötä vuonna 2001. Median rooli oli ratkaiseva, koska se loi ja mursi hänen julkikuvansa. Myllylä jäi silti pysyvästi suomalaisten mieleen, ja hänen tarinansa on edelleen yksi maamme urheiluhistorian tunnetuimmista ja puhutuimmista, josta hyvänä esimerkkinä tänä vuonna julkaistut kaksi kirjaa.

Lue myös: Mika Myllylä – suomalaisen maastohiihdon yksi suurimmista legendoista

Virpi Kuitunen ja Aino-Kaisa Saarinen – naisten menestyksen vuosikymmen

2000-luvun puoliväli toi uuden menestyksen aallon. Virpi Kuitunen (nykyään Sarasvuo) ja Aino-Kaisa Saarinen olivat vuosien ajan suomalaisen naishiihdon keulakuvia. He hallitsivat niin ladulla kuin mediassa, ja heidän kilpailujaan seurattiin televisiossa ja heidän persoonaansa esiteltiin dokumenteissa ja aikakausilehdissä. Kuitunen oli tinkimätön, analyyttinen ja kunnianhimoinen – Saarinen puolestaan median edessä puhelias ja iloinen taistelijaluonne. Yhdessä he tekivät suomalaisesta naishiihdosta mediaseksikästä ja nostivat lajia otsikoihin tavalla, joka ei ollut itsestäänselvyys 2000-luvun alussa.

Krista Pärmäkoski ja Kerttu Niskanen – somen aikakauden hiihtosankarit

2010-luvun puolella esiin nousivat Krista Pärmäkoski ja Kerttu Niskanen, jotka ovat vieneet hiihtäjien tunnettuuden uuteen aikaan. Heidän menestyksensä näkyy paitsi tulostauluilla myös sosiaalisen median kanavissa. Krista on rakentanut urheilijaprofiilistaan rehellisen ja lähestyttävän – hän jakaa arkeaan, ajatuksiaan ja kilpailufiiliksiään suoraan seuraajilleen. Kerttu Niskanen taas on profiloitunut päättäväisenä ja hillittynä huippu-urheilijana, jonka menestys ja perhetausta tekevät hänestä kiinnostavan hahmon. Hänen veljensä Iivo Niskanen on puolestaan vienyt suomalaisen hiihdon uusille ulottuvuuksille.

Iivo Niskanen – perinteitä kantava moderni tähti

Iivo Niskanen on aikamme suurin hiihtäjänimi ja yksi tunnetuimmista suomalaisista urheilijoista juuri nyt. Kolme olympiakultaa ja määrätietoinen olemus ovat tehneet hänestä modernin ajan legendan. Iivon näkyvyys ei perustu jatkuvaan somessa olemiseen, mutta hänen jokainen lausuntonsa ja voittonsa leviää hetkessä verkkoon ja uutisvirtoihin. Hän osaa myös yllättää median kommenteillaan, ja hänestä huokuu räiskyvä karisma tarpeen tullen. Hän on vanhan koulun urheilija digiajan maailmassa – juuri siksi niin kiinnostava. Häntä seurataan, koska hän on aito ja periaatteellinen, eikä tarkoituksella julkisuushakuinen.

Tunnettuus ennen ja nyt

Tunnettuuden mittarit ovat muuttuneet valtavasti. Aiemmin se syntyi radiossa ja televisiossa, nyt se syntyy hetkessä verkossa. Juha Mieto ja Marja-Liisa Kirvesniemi rakensivat maineensa aikana, jolloin yksi tv-haastattelu tavoitti koko Suomen. Krista Pärmäkoski, Kerttu Niskanen ja Iivo Niskanen elävät ajassa, jossa tunnettuus voi syntyä yhdestä Instagram-päivityksestä tai viraaliksi nousevasta kisakommentista. Tunnetuin ei siis ole välttämättä se, jolla on eniten mitaleita, vaan se, jonka tarina puhuttelee.

Kenet kansa muistaa?

Jos kansalta kysyttäisiin, vanhempi sukupolvi nimeäisi Juha Miedon, keskisukupolvi Marja-Liisa Kirvesniemen ja nuorempi polvi Iivo Niskasen. Jokainen heistä on aikansa kuva ja kansan sielun peili. Mika Myllylä traagisena sankarina on myös vahvasti kansan mielissä, toki nuoremmalle sukupolvelle Lahden 2001 dopingskandaali ja sen seuraamukset ovat historian lehtien havinaa. Eero Mäntyranta ja Veikko Hakulinen ovat varmasti vanhan kansan mielissä ne suurimmat sankarit, mutta tämän päivän sukupolvelle jo kenties aika vieraita nimiä. Oman paikkansa ansaitsevat myös yllä mainitut, Rantanen, Takalo, Saarinen, Kuitunen, Pärmäkoski ja Kerttu Niskanen – kaikki omien aikojensa näkyviä, seurattuja ja rakastettuja urheilijoita.

Lopulta tunnetuin hiihtäjä ei ehkä ole yksi ihminen, vaan kokonainen ketju nimiä, jotka ovat jättäneet jälkensä eri aikakausien mediaan ja suomalaisten sydämiin. Mieto toi ladulle inhimillisyyttä ja sydämellisyyttä – hänen sadasosan tappionsa kiteytti suomalaisen urheilun hengen, jossa tärkeintä ei ole aina voitto, vaan rehti yritys ja arvokas käytös senkin jälkeen. Kirvesniemi toi lajille voimaa ja naisellista sitkeyttä, joka muutti käsitystä siitä, mitä huippu-urheilu voi olla. Myllylä toi menestystä ja draamaa, Mäntyranta ylivoimaa ja mystiikkaa, ja Niskanen on vienyt hiihtoperinteen uuteen aikaan tinkimättömällä työnteolla ja modernilla suomalaisuudellaan.

Tunnettuus elää tarinoissa – niissä hetkissä, joissa hiki, pettymys ja voitonriemu kietoutuvat toisiinsa. Se elää radiossa, televisiossa, lehtien sivuilla ja nykyisin myös somessa – siellä, missä suomalainen hiihto edelleen sykkii vahvana ja löytää aina uusia sankareita kansan muistettavaksi.

Hiihtoon liittyviä artikkeleja voit lukea myös ProXCskiing.com-sivustolta.