Hyvärinen on sairastunut influenssaan, eikä osallistu lauantain yhdistelmäkilpailuun Trondheimin MM-kisoissa. Hyvärisen tilalle kilpailuun tulee Markus Vuorela.

Hyvärisen kilpailukausi on ollut vastoinkäymisten kyllästämä. Hän kärsi syksyllä nilkkavammasta, ja joulukuun sairastelu esti häneltä osallistumisen Tour de Ski -kiertueelle.

Hyvärisen kilpailukausi alkoi toden teolla vasta helmikuun alussa.

Myös Suomen mieshiihtäjien ykköstykki Iivo Niskanen on yhdistelmäkilpailusta sivussa influenssan takia. Hänen poissaolostaan kerrottiin maanantaina.

Päävalmentaja Teemu Pasanen kertoi, että Niskasen tilannetta seurataan päivä päivältä. Pasanen toivoi samalla, että Niskanen kykenisi kilpailemaan Trondheimin MM-kisojen toisella viikolla.

Niskasen tilalla yhdistelmäkilpailussa hiihtää Remi Lindholm.

Lue myös: Iivo Niskasen MM-kisat vaarassa – sairastui influenssaan

Hiihtovalmentajat ovat lajiromantikkoja – kilpailu Trondheimin MM-kisoissa jää laduille

Ajatus valmentajien verisestä kilpailusta huvittaa maastohiihtomaajoukkueen päävalmentajaa Teemu Pasasta. Kilpailu rajoittuu torstaina toden teolla alkavissa Trondheimin MM-kisoissa laduille ja huoltokopeille. Valmentajat vaihtavat keskenään sopuisasti ajatuksia valmennuksesta, tekniikoista ja ideoista lajin kehittämiseksi.

Valmentajat tukevat urheilijoitaan ja yrittävät ohjailla lajia oikeaan suuntaan esimerkiksi yhteisillä kannanotoillaan Kansainväliselle hiihtoliitolle FIS:lle ja kisajärjestäjille.

–  Monella on varmasti aivan väärä kuva valmentajien väleistä. Juttelemme muiden maiden valmentajien kesken samalla tavalla kuin tuttujen suomalaisten valmentajien kanssa. Se on melkoinen yhteisö, kun pyörimme koko talven samoilla kisapaikoilla, Pasanen vakuuttaa.

–  Yleisellä tasolla ei oikeastaan ole mitään, mistä emme voi keskustella. Ajatustenvaihto valmennuksesta on tiivistä ja avointa. Kyse on oikeastaan siitä, että yritämme kehittää lajia niin, että edes joku hiihtäisi helkkarin kovaa.

Pasanen kuuluu jo maajoukkuepiirien kokeneimpiin valmentajiin. Hänelle läheisimpiä ulkomaisista keskustelukumppaneista ovat Italian päävalmentaja Markus Cramer, Norjan Eirik Myhr Nossum ja Arild Monsen, sekä Ruotsin, Ranskan ja Yhdysvaltain maajoukkuevalmentajat.

Paras palaute, sydämellisimmät onnittelut

Kansainvälinen kanssakäyminen on myös palkitsevaa, kun kaikki ymmärtävät ja arvostavat toistensa työtä.

–  Paras palaute tulee aina kollegoilta, Pasanen korostaa.

–  Muiden maiden kollegat tulevat onnistumisten hetkellä ensimmäisenä onnittelemaan, että ”nyt oli hieno veto”.

Ville Maunuksela työskentelee vasta toista kauttaan naisten maajoukkueen vastuuvalmentajana, mutta hän on kokenut valmentajien kansainvälisen yhteisön kuten Pasanen.

–  Tässä työssä saa eniten arvostusta juuri toisilta valmentajilta. Heiltä tulee vilpittömimmät ja sydämellisimmät onnittelut onnistumisten hetkillä, Maunuksela kehuu ilmapiiriä.

–  Kaikki tähtäävät voittoon, mutta tulosta kunnioitetaan ja toisten onnistumisiin suhtaudutaan todella hienosti.

Maunuksela tutustui Ruotsin maajoukkuenaisten valmentajaan Andreas Domeijiin, kun molemmat vastasivat vasta nuorten valmennuksesta. Alexandre Pouye Ranskan maajoukkueessa on Maunukselan toinen sparrari.

Kaikesta mutta yleisellä tasolla

Myös Maunuksela kokee, ettei valmentajien välillä ole salaisuuksia. Ainoa rajoite on se, että asioista täytyy keskustella yleisellä tasolla.

–  Pitää olla hienovarainen, jos puhutaan yksittäisestä urheilijasta, Maunuksela huomauttaa.

Ajattelemisen aihetta ja pohdittavaa hän on saanut esimerkiksi Ruotsin naishiihtäjien tasatyöntönopeuksien mittauksesta. Ruotsalaiset mittaavat mattotestissä nopeuksia hyvin matalalla kulmalla, suomalaiset maton jyrkemmällä kulmalla. Eli ruotsalaiset testaavat suuremmilla vauhdeilla.

–  Ruotsin tavassa päästään lyhyempiin voimantuottoaikoihin, mutten tiedä, kumpi tapa on parempi. Se on aiheuttanut pohdintaa, pitäisikö meidän muuttaa testiä jossain vaiheessa, Maunuksela avaa keskusteluiden antia.

Valmentajan työtä on arvioida ja suhteuttaa tällaiset yksittäiset tekijät isoon kokonaisuuteen. Esimerkiksi testitavan muutos on iso ratkaisu, koska suomalaisilla on mallistaan vuosikausien data, joihin uusia tuloksia verrataan.

Lue myös: Trondheimissä odotettavissa haastavat kelit ja vähäisempi mitalisade kuin 1997

Maastohiihtoon liittyviä artikkeleja voit lukea myös ProXCskiing.com-sivustolta.

Teksti: Pasi Rein/STT Urheilu (Teemu Virtanen)