Kun maailmancupin ensi-ilta Rukalla lähestyy, kiistanalainen fluorikielto voiteiden käytössä luo epävarmuuden varjon hiihtoyhteisön ylle. Norjan Ragnhild Mowinckelin hylkääminen alppihiihdossa Söldenissä on herättänyt monissa huolta siitä, mitä oikeastaan tapahtuu hiihtoladuilla.

Fluorikielto on siis kuuma puheenaihe juuri nyt. Alle viikko sen jälkeen, kun fluoriskandaali Söldenissä paljastui, kävi selväksi, että sukset sisälsivät liiallisia fluorivoiteiden tasoja ja syy todettiin olevan voiteluhuoneen työkaluissa. Tapahtuma on aiheuttanut hälytystä ja huolta koko hiihtoyhteisössä, jopa alppileirin ulkopuolella. Pelätään, että ei ainoastaan pieni virhe voiteluhuoneessa vaan myös tahallinen sabotointi on mahdollista.

Fluorivoiteiden kieltäminen asettaa lisää haasteita joukkueiden tukihenkilökunnalle ja herättää kysymyksiä testauslaitteiden tehokkuudesta. Asiaa mutkistaa vielä se tosiasia, ettei näitä tuotteita ole kielletty kansallisissa kilpailuissa eli yksittäiset kansalliset liitot eivät ole välttämättä noudattaneet kieltoa.

Suomen Cupin avausviikonloppuna Vuokatissa ei ollut rajoituksia fluorituotteiden käytölle. Tämä jättää FIS-tapahtumiin osallistuvat urheilijat kohtaamaan vaivalloisen varusteiden ja ympäristön puhdistamistehtävän.

Mika Venäläinen, entinen Suomen maastohiihtomaajoukkueen huoltopäällikkö, myönsi äskettäin käyttäneensä fluorattuja tuotteita voidellessaan suksia Puijon hiihtoseuralle Vuokatissa.

Hän myönsi fluorivoiteiden käytön, kun häneltä kysyttiin fluorin pitoisuuksista suksissa:

”Kyllä”, Venäläinen vastasi Yle.fi:lle.

Voitelu tehtiin Jämin Jänteen seurabussissa, jota käytettiin myös Suomen maastohiihtomaajoukkueelle. Ennen kuin bussi voi jatkaa matkaansa Rukaan maailmancupin avauskilpailuun, sen on läpikäytävä laaja dekontaminointiprosessi poistaakseen kaikki fluorin jäämät, koska jo pieninkin jäännös voi johtaa ”punaiseen” positiiviseen testitulokseen.

Venäläinen ilmaisi toiveensa siirtymäkauden pidentämisestä fluorin käytön täydelliseen lopettamiseen. Hän huomautti, että Suomessa, kuten monissa muissa maissa, näitä tuotteita käytetään yleisesti kaikilla kilpailutasoilla, myös harrastehiihtäjien keskuudessa.

Hannu Koivusalo, Suomen Cupin johtaja, selitti fluorattujen tuotteiden sallimisen kansallisissa kilpailuissa.

”Sääntö otettiin käyttöön suhteellisen äskettäin, ja siihen liittyvät ohjeet tulivat lyhyellä varoitusajalla. Kansallisten käytäntöjen toteuttamiseen ei ollut riittävästi aikaa”, Koivusalo selitti.

Taloudelliset huolet ovat myös merkittävässä roolissa. Fluoritestauslaitteet ovat kalliita, noin 30 000 euroa kappale, ja paikan päällä tehtävät testit lisäävät kustannuksia. Koivusalo huomautti, että kauden aikana useita kilpailuja järjestetään samana päivänä Suomessa. Jos fluorikielto kansallisissa kilpailuissa pantaisiin täytäntöön, se vaatisi testausta jokaisessa tapahtumassa.

”Kymmenen laitteen hankinta on taloudellinen haaste”, Koivusalo sanoo ja lisää:

”Tosiasia on, että kiellon mahdollinen ja todennäköinen täysimääräinen toteuttaminen vaatii hieman enemmän aikaa kuin nyt yritetään aikatauluttaa.”

Sabotaasin pelko

Sabotaasi on kuuma puheenaihe fluorikiellon yhteydessä. Maja Dahlqvist on yksi useista ruotsalaisista maastohiihtäjistä, jotka ovat huolissaan tahallisesta sabotaasista, kun maailmancup alkaa Rukalla marraskuun lopussa ja täysi fluorikielto astuu voimaan.

Maastohiihtäjä, joka voitti sprintin maailmancupin toisen kerran viime talvena, saa tukea Ruotsin maajoukkueen johtajalta Ander Byströmilta.

”Tätä vastaan on mahdotonta suojautua”, Byström kertoi ruotsalaiselle Expressenille.

Ruotsin maajoukkueen veteraani Calle Halfvarsson kuuluu niihin hiihtäjiin, jotka suhtautuvat epäilevästi fluorikiellon toimivuuteen maailmancupin maastohiihdossa.

”Tunnen oloni epävarmaksi. Tiedän, että testauslaitteiden kanssa on ollut paljon ongelmia. Ne eivät ole toimineet, mutta yhtäkkiä niiden odotetaan toimivan nyt. Voimmeko olla varmoja, että ne toimivat sinä päivänä, kun seisomme starttiviivalla Rukalla? En tiedä”, Halfvarsson sanoo ja lisää:

”Se olisi katastrofi, jos kilpailemme siellä eikä se toimi. Mitä silloin teemme?”

Vaikka testauslaitteisto osoittautuisi toimivaksi, kielto ja sen täytäntöönpanotapa avaavat uuden haasteen eli sabotaasin riskin.

”Kyllä, tuo näkökohta on läsnä”, sanoo Ruotsin maajoukkueen johtaja Ander Byström.

Hän huomauttaa, kuinka vähän tarvitaan saadakseen punaisen tuloksen eli hylkäyksen fluorin valvonnassa maalissa.

”Kaikki mitä tarvitaan, on, että katsoja saa ajatuksen, että ’se kaveri menee liian nopeasti nyt’ ja heittää fluoria radalle. Et voi koskaan suojautua tuolta sabotaasilta”, Byström toteaa.

Vuokatin sunnuntaipäivän viestituloksista voit lukea: miehet & naiset.