Lokakuun loppu on yleensä aika haastavaa aikaa hiihtäjälle Pohjolan leveyspiireillä. Päivät lyhenevät vauhdilla, sää on jo kolean kylmää ja rullahiihto alkaa olemaan jo aika hankalaa. Yöpakkaset saattavat jäädyttää teiden pintoja kovettaen ne, jolloin kovametallipiikitkään eivät enää jaksa purra kiinni asvalttiin. Lumella hiihtämään pääsee muutamilla paikkakunnilla, mutta radat ovat lyhyitä ensilumenlatuja. Nyt onkin hyvä aika pakata laukut ja heittää rullasukset suksipussiin ja ottaa lento kohti Mallorcaa.

Mallorca on Espanjan suurin saari pinta-alaltaan ja toiseksi suurin väkiluvultaan Teneriffan jälkeen. Saarella asuu yli 900 000 asukasta, ja sen suurin kaupunki on Palma. Saarella on kaksi vuoristoaluetta: Serra de Tramuntana kattaen saaren pohjoisrannikon ja Serres de Llevant saaren itäosassa. Saaren korkein kohta Puig Major nousee 1445 metrin korkeuteen meren pinnasta. Saaren keskiosa on varsin tasaista ja hedelmällistä. Saari on ollut asuttu jo antiikin ajoista asti, ja vuodesta 1950 lähtien massaturismi on muuttanut saarta suuresti. 

Rullahiihtoa Mallorcalla

Itselleni Mallorca oli melko tuntematon kohde ennen viime viikon reissuani. 70-luvulla pikkupoikana tuli käytyä Santa Ponsassa, josta on kyllä jotain muistikuvia. Minulla oli kunnia päästä seuraamaan yhtä Ski Classicsin huippu Pro Teamiä, Team Ragde Chargea, kun heillä oli vuotuinen harjoitusleiri Mallorcan lämmössä. Ehdin myös itsekin hiihtämään rullilla kolmena päivänä, mutta vuoristoon en varsinaisesti ehtinyt suksimaan. Autolla toki tuli seurattua Ragden tiimiä, kun he sunnuntaina pyöräilivät pitkän lenkin saarta ympäri.

Yövyin samassa hotellissa kuin hiihtotiimi. Club de Sol oli neljän tähden yöpymiskohde ja sadan euron huoneen hintaan kuului hyvä aamiainen. Illallisella oli aina todella kattava seisovapöytä, jonka hinta oli 22,50€. Hotelli sijaitsi aivan meren rannan tuntumassa noin kolme kilometriä Port de Pollencan keskustasta. Kyseinen kylä sijaitsee saaren pohjoisrannikolla, jossa näytti olevan paljon rullahiihtäjiä ja tietysti myös pyöräilijöitä. Lämpötila oli miellyttävä koko matkani ajan ollen päivällä reilusti yli 20 astetta, mutta hieman alle hellerajan.

Club del Sol oli viihtyisä ja melko edullinen neljän tähden hotelli

En ehtinyt tutustumaan Palman kaupunkiin tai sen ympärillä oleviin teihin rullahiihtoa silmällä pitäen, mutta kuulin, että tiet olisivat siellä todella hyvässä kunnossa ja moni suosittelikin juuri saaren eteläpuolta harjoitusleirin kohteeksi. Pohjoispuolella tiet olivat kieltämättä osittain huonossa kunnossa ja erittäin kapeita. Teiden pinnoilla oli paljon halkeamia ja kuoppia, mutta pinta oli onneksi usein aika sileä, joten sukset eivät tärisseet kovin pahasti.

En ottanut matkaan omia rullasuksia tai sauvoja, mutta sain ne lainaksi Team Ragde Chargen sponsorilta Ragnar Hornilta, joka asui ja treenasi yhdessä tiimin kanssa. Sukset olivat Swenorin valmistavat Aukland Legend-mallit ja sauvoina minulla oli Swixin kilpasauvat. Välineet olivat erittäin hyvät ja niillä oli mukava hiihtää Mallorcan pikkuteitä.

Omat hiihtoni rajoittuivat siis hotellin läheisyyteen ja löysinkin muutamia erittäin nautinnollisia teitä, jotka kulkivat maatilojen ja peltojen halki. Liikennettä ei onneksi näillä pikkuteillä ollut paljoakaan ja autoilijat ovat tottuneet pyöräilijöihin, joten he antavat hyvin tilaa rullahiihtäjillekin. 

Tosin säännöt ovat hieman epäselvät koskien juuri rullahiihtoa. Team Ragde Charge joutui jopa poliisin pysäyttämäksi, kun hiihtivät hieman isompaa tietä pitkin. Yleisesti ottaen ongelmia liikenteen tai poliisin kanssa ei ole, mutta kannattaa olla varovainen autojen keskellä ja valita rullahiihtoon parhaiten soveltuvat tiet ja välttää pääteitä.

Mallorcan tiet ovat aika kapeita ja pinta halkeillutta

Mallorca on pyöräilijöiden paratiisi

Rullahiihdon lisäksi saarella on todella mahtavat pyöräilymahdollisuudet. Pyöriä voi vuokrata varsin edullisesti, ja esimerkiksi hotellimme kupeessa oli pyörävuokraamo, jossa maantiepyörän päivän vuokrahinta oli 27€. Lähellä oleva vuoristo on maisemaltaan todella hieno, ja tarjolla on kunnon serpentiininousuja. Toki vuorten huipuilta on aina tultava alas, jolloin vauhti kiihtyy reilusti yli 60 km/h riippuen pyöräilijän uskalluksesta ja kokemuksesta alamäissä.

Yksi hienoimpia reittejä oli nousu Incasta turistikohteeseen nimeltä Lluc, joka on vanha luostari. Kyseinen serpentiininousu on myös monien hiihtotallien mieleen, koska tienpinta on hyvä ja nousu on pitkä ja osittain erittäin jyrkkäkin. Tähän mäkeen Team Ragde Chargekin teki mäkikisansa torstaina aamulla, mutta en ehtinyt seuraamaan sitä, koska saavuin paikan päälle samaan aikaan. 

Serra de Tramuntanan vuoristo tarjoaa myös todella loistavat vaellusreitit, joihin en valitettavasti ehtinyt tällä kertaa tutustumaan. Kävin torstaina saapuessani juoksemassa hotellilta Port de Pollencaan ja takaisin, ja reitti kulki mukavasti merenrantaa pitkin. Tuuli oli kuitenkin kova, ja se onkin yksi saaren hieman ikävimmistä puolista. Onneksi tuuli heikkeni viikonloppua kohti tehden treenamisen, ja etenkin rullahiihdon, paljon miellyttävämmäksi.

Pyöräily on todella suosittua Mallorcalla, ja maisemat tarjoavat hienoja elämyksiä

Team Ragde Charge treenasi kovaa

Team Ragde Chargen harjoittelua ehdin seuraamaan neljän päivän ajan. Torstaina aamulla heillä oli siis tuo yllä mainitsemani mäkikisa, ja iltapäivällä ohjelmassa oli kevyt juoksu, joka päättyi meressä uintiin. Perjantaina aamulla tiimi lähti reilun parin tunnin kevyelle rullahiihtolenkille, johon sisältyi lyhyitä nopeusvetoja. Iltapäivällä oli taas kevyttä palauttelua, koska seuraavana päivänä tulisi olemaan leirin kovin harjoitus. Tiimin johtaja Magnar Dalen  kertoikin, että harjoittelu keskittyy aina aamupäivään ja iltapäivä on yleensä kevyttä palauttelua.

Pro Teamin mieshiihtäjät juoksulenkillä torstaina iltapäivällä ja hymy oli herkässä

Torstain juoksulenkki päättyi uintiin meressä

Lauantaina oli sitten vuorossa legendaarinen Vasalopp-pass-harjoitus, jonka eri versiota Ski Classics-tiimit tekevät leireillään. Team Ragde Chargen käyttämä malli on Anders ja Jørgen Auklandin, tiimin omistajat, kehittämä harjoitus, jossa hiihdetään ensin kaksi tuntia tasaisen kovaa Vasaloppet-hiihdon kilpailuvauhtia. Sen jälkeen tehdään vetoharjoitus niin, että aloitetaan 10 minuutin vedolla ja jokaista vetoa lyhennetään minuutilla kunnes viimeinen veto on yhden minuutin pituinen. Palautus vetojen välissä on vain yksi minuutti. Tehoa tässä intervallitreenissä tulee yhteensä 55 minuuttia.

Tämä harjoitus oli todella raju, ja hiihtäjät tiesivät sen itsekin. Tiimin naishiihtäjät Anniken Gjerde Alnæs ja Jenny Larsson hiihtivät miesten mukana nopeimmilla rullasuksilla ja taistelivat miesten vauhdin mukana. Porukka pysyi kasassa kahden tunnin alkuvedon aikana, mutta muutamilla hiihtäjillä oli välillä vähän vaikeuksia pysyä porukassa. 

Ennen viimeisiä vetoja urheilijat ottivat energiaa, ja sen jälkeen alkoi tuo todella kova intervalliharjoitus. Hiihtäjiä putosi kelkan kyydistä vetojen edetessä, ja yksi keskeyttäjistä oli kolminkertainen Ski Classics-mestari ja kaksinkertainen Vasaloppetin voittaja Andreas Nygaard. Hiihtäjä tunnustikin, että kunto ei ole vielä paras mahdollinen ja kenties Tsekeissä saatu koronatartunta kaksi viikkoa sitten painoi vielä kropassa. Toki mies oli viime vuonna samalla leirillä vielä huonommassa vedossa, mutta lopputalvesta suksi kulki taas kovaa.

Team Ragde Chargen hiihtäjät vetävät Vasalopp-passin ensimmäisellä tunnilla ja kaikki ovat mukana

Iltapäivä olikin hiihtäjillä lepoa tai kevyttä treeniä, ja sunnuntaina vuorossa oli pitkä pyörälenkki. Magnarin mukaan pyöräilyn oli tarkoitus olla kevyt sosiaalinen yhteislenkki, mutta kilpailuhenkiset hiihtäjät näyttivät polkevan Mallorcan mäkiä ihan tosissaan. Puolessavälissä lenkkiä hiihtäjät pysähtyivät pieneen kylään kahville ja herkuttelemaan leivonnaisilla. Energiaa kannattikin tankata, koska edessä oli pari todella kovaa nousua. 

Karstein Johaug, Theresen veli, kertoi, ettei ole ajanut pariin vuoteen pyörällä, koska se ei kuulu hänen harjoitusohjelmaansa. Hiihtäjän treeniohjelman täyttävät rullahiihto ja juoksu. Myös Therese karsasti pyöräilyä harjoittelumuotona ja juoksu oli aina hiihtäjättären bravuurilaji. Karstein kuitenkin polki sitkeästi mukana, ja hän oli tyytyväinen, että yläkroppa sai lepoa intensiivisestä tasatyöntöharjoittelusta. Mies näytti olevan kovassa kunnossa ja uskoikin vihdoin pääsevänsä palkintopallille ensi talvena.

Kasper Stadaas puolestaan oli porukan energiapilleri ja aina valmis tsemppaamaan muita ja myös itseään. Hiihtäjä vaikutti olevan luonteeltaan varsin avoin ja puhelias. Tavoitteenaan hänellä on nousta suurten hiihtäjäsankarien kastiin vuosien saatossa, ja hän tunnusti siirtymisen Ski Classicsiin olevan hänen elämänsä paras päätös. Ensi talvena hän haluaa jo nousta Ski Classicsin legendojen joukkoon Hall of Fameen viidellä voitolla.

Anniken, Jenny ja mukana ollut tiimin uusi juniorihiihtäjä Solveig Lie Støverud jatkoivat matkaa omaan tahtiinsa antaen innokkaiden mieshiihtäjien polkea mäkiä reidet maitohapoilla. Jonkin matkan edettyään naiset joutuivat pienen ongelman eteen, kun Solveigin pyöränkumi puhkesi. Onneksi satuin juuri silloin olemaan autolla naisten vieressä ja pystyin auttamaan heitä kuminvaihdossa, ja naiskolmikko pääsi jatkamaan matkaansa.

Sunnuntain pyörälenkin reittisuunnitelma

Pyörälenkin jälkeen ehdin itse vielä tekemään tehokkaan 90 minuutin rullahiihdon, jossa kiristin vauhtia 30 minuutin välein. Edellisenä päivänä olin vetänyt ns. Klæbo-vedot eli 4 x 12 minuuttia erittäin kovaa kahden minuutin palautuksella, ja perjantain tein 2,5 tunnin tutustumishiihdon ympäristöön.

Sunnuntain rullahiihtoni jälkeen jouduinkin jo lähtemään Palman lentokentälle, kun hiihtäjät puolestaan siirtyivät carting-radalle rentoon illanviettoon, jonka he olivat varmasti ansainneet kovan harjoitusviikon päätteeksi. Magnar kertoi, että maanantain ohjelmassa olisi perinteinen 100 km rullahiihtolenkki ja tiistaina juoksuintervalleja ylämäkeen. Keskiviikkona olisi sitten kotiinpaluun aika.

Team Ragde Chargen hiihtäjien mietteisiin, tunnelmiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin saatte tutustua myöhemmin loppuvuoden aikana Maastohiihto.comin jäsenenä. Joukkueen hiihtäjien esittelyt voit lukea Ski Classicsin sivuilla.

Loppukiteytyksenä voin sanoa, että Mallorca toimii hyvin loppusyksyn harjoittelupaikkana ennen lumien tuloa. Olosuhteet ovat miellyttävät ja lämpötila Suomen kesäinen, joka mahdollistaa tehokkaiden treenien suorittamisen vuodenaikana, jolloin Suomessa harjoittelu voi olla jo aika haastavaa. Saarelta löytyy myös hyviä teitä rullahiihtoon ja pyöräilyyn, joka antaa sopivan vaihtelun kotimaan tutuille reiteille. Unohtaa ei pidä myöskään mieltä virkistävää vaikutusta, jonka harjoitusleiri varmasti tuo tullessaan antaen uutta potkua kohti talven haasteita. Matkani jälkeen ymmärrän nyt hyvin, miksi niin monet Ski Classics-tallit menevät harjoittelemaan Mallorcalle, tai johonkin muuhun vastaavaan kohteeseen, juuri ennen talven alkua.

Mallorcan turisti-infon sivuilta saat lisätietoa itse saaresta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista harjoitteluun ja lomailuun.

Artikkelin kuvat: Teemu Virtanen & Magnus Östh