Kestävyysurheilijan sydämen toiminta
Kestävyysurheilijan sydän on kuin huippuunsa viritetty moottori, joka on sopeutunut säännöllisen ja intensiivisen harjoittelun vaatimuksiin. Sydän, joka on kehon keskeinen pumppu, on vastuussa veren kierrättämisestä elimistössä ja hapen sekä ravinteiden kuljettamisesta kudoksiin.
Kestävyysurheilijat kehittävät sydäntään systemaattisen harjoittelun kautta. Pitkäaikainen ja säännöllinen kestävyysliikunta, kuten hiihto, juoksu, pyöräily, triathlon ja uinti, johtaa sydämen koon kasvuun, erityisesti vasemman kammion, joka pumppaa happea sisältävää verta elimistöön. Tätä ilmiötä kutsutaan sydämen hypertrofiaksi. Hypertrofian myötä sydän pystyy pumppaamaan suuremman määrän verta jokaisella supistuksella, mikä tehostaa hapenkuljetusta ja parantaa suorituskykyä.
Kestävyysurheilijoilla on yleensä matalampi leposyke kuin vähemmän aktiivisilla ihmisillä. Leposyke voi olla jopa alle 40 lyöntiä minuutissa erittäin hyväkuntoisilla urheilijoilla, kun taas tavallisesti se on 60–80 lyöntiä minuutissa. Matalampi leposyke on merkki tehokkaasta sydämestä, joka pystyy pumppaamaan enemmän verta jokaisella lyönnillä.
Joillakin maailman huipulla olleilla kestävyysurheilijoilla, kuten Lasse Virenillä, on mitattu leposykkeitä, jotka ovat alle 30 lyöntiä minuutissa.
Lue myös: Kestävyysurheilijan energiantarve?
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen

Verenkiertoelimistön ja sydämen toiminta
Verenkiertoelimistö koostuu sydämestä, verisuonista ja verestä. Sydän pumppaa verta valtimoiden kautta kudoksiin, joissa happi ja ravinteet siirtyvät soluihin ja hiilidioksidi sekä muut aineenvaihduntatuotteet kerätään vereen. Tämän jälkeen veri palaa laskimoita pitkin takaisin sydämeen ja keuhkoihin, jossa se hapetetaan uudelleen.
Sydän toimii nelikammioisena pumppuna: kaksi eteistä ja kaksi kammiota. Eteiset vastaanottavat verta laskimoista ja pumppaavat sen kammioihin. Kammiot puolestaan pumppaavat verta eteenpäin valtimoihin. Sydämen oikea puoli käsittelee hapetonta verta, joka kulkee keuhkoihin hapetettavaksi, kun taas vasen puoli käsittelee hapekasta verta, joka pumpataan kehon eri osiin.
Rasituksen aikana sydämen syke ja iskutilavuus kasvavat, mikä lisää sydämen minuuttitilavuutta (sydämen pumppaaman veren määrä minuutissa). Tämä mahdollistaa suuremman hapenkuljetuksen lihaksiin, jotka tarvitsevat lisää energiaa suoriutuakseen fyysisestä rasituksesta. Kestävyysurheilijan sydän sopeutuu tähän lisääntyneeseen tarpeeseen paremmin kuin harjoittelemattoman henkilön sydän.
Vaikka säännöllinen liikunta edistää sydämen terveyttä, liiallinen tai väärin suoritettu harjoittelu voi olla haitallista. Ylikuormitus, riittämätön palautuminen ja liian intensiivinen harjoittelu voivat johtaa sydänongelmiin, kuten rytmihäiriöihin ja sydänlihaksen vaurioitumiseen. Lisäksi korkea verenpaine, korkea kolesteroli, tupakointi ja epäterveellinen ruokavalio voivat heikentää sydämen ja verisuonten terveyttä.
Kestävyysurheilijoiden sydänvammat ja ongelmat
Kestävyysurheilijat voivat kohdata erityisiä sydänongelmia, kuten rasitusperäisiä rytmihäiriöitä, sydänlihaksen paksuuntumista (hypertrofia), ja jopa sydänlihastulehdusta. Yleisimmät sydänongelmat liittyvät usein ylikuormitukseen, riittämättömään palautumiseen tai sairaana/toipilaana harjoitteluun. Siksi on tärkeää seurata harjoittelua, kuunnella kehoa ja välttää sairaana harjoittelua, jotta vakavilta ongelmilta vältytään.
Yli vuosikymmeniä jatkunut intensiivinen harjoittelu voi myös aiheuttaa haittoja ajan myötä. Veteraaniurheilijoilla saattaa esiintyä sydämen sähköisiä ongelmia, kuten eteisvärinää, sekä lisääntynyttä riskiä sydänlihaksen paksuuntumiselle ja arpikudoksen muodostumiselle sydänlihakseen. On tärkeää, että veteraaniurheilijat seuraavat sydämensä terveyttä säännöllisesti ja sopeuttavat harjoittelunsa iän ja fyysisen kuntonsa mukaisesti. Tasapainoinen harjoittelu ja riittävä palautuminen ovat avainasemassa pitkäaikaisen sydänterveyden ylläpitämisessä.
Lue myös: Henkinen harjoittelu hiihdon salainen ase?
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen

Dopingin haitat sydämelle
Dopingaineiden, kuten erytropoietiinin (EPO) ja muiden suorituskykyä parantavien aineiden, käyttö voi aiheuttaa vakavia haittoja sydämelle ja verenkiertoelimistölle. EPO lisää punasolujen määrää, mikä parantaa hapenkuljetuskapasiteettia ja suorituskykyä, mutta samalla se lisää veren viskositeettia (paksuutta), mikä voi johtaa verenkierron häiriöihin, kuten veritulppiin, sydänkohtauksiin ja aivohalvauksiin.
Muut dopingaineet, kuten anaboliset steroidit, voivat aiheuttaa sydänlihaksen paksuuntumista, korkeaa verenpainetta ja sydämen rytmihäiriöitä. Pitkäaikainen käyttö voi johtaa vakaviin sydänvaurioihin ja jopa äkkikuolemaan, etenkin yhdistettynä esimerkiksi alkoholin kanssa.
Kestävyysurheilijat, jotka ovat käyttäneet dopingia uransa aikana, saattavat kohdata vakavia terveysongelmia uran jälkeen. Dopingin aiheuttamat sydänvauriot ja verenkierto-ongelmat voivat kestää koko elämän ajan ja vaatia jatkuvaa lääkitystä ja hoitoa. Lisäksi dopingaineiden käyttö voi heikentää immuunijärjestelmää, maksaa ja munuaisia, mikä voi johtaa muihin terveysongelmiin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kestävyysurheilijan sydän on siis sopeutunut jatkuvaan fyysiseen rasitukseen ja on usein suurempi ja tehokkaampi kuin vähemmän aktiivisten ihmisten sydän. Kestävyysurheilu parantaa sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa, mutta liiallinen harjoittelu ilman riittävää palautumista voi johtaa sydänongelmiin. Veteraaniurheilijoilla on pitkäaikaisen harjoittelun myötä erityisiä etuja, mutta myös haasteita sydämen terveyden suhteen johtuen säännöllisestä pitkäaikaisesta rasitteesta sydämelle. Dopingaineiden käyttö voi aiheuttaa vakavia haittoja sydämelle ja verenkiertoelimistölle, ja niiden pitkäaikaiset vaikutukset voivat heikentää terveyttä vielä uran jälkeenkin. Yleisesti ottaen on tärkeää löytää tasapaino harjoittelun ja levon välillä sekä seurata sydämen terveyttä säännöllisesti.
Harjoitteluun ja hiihtoon liittyviä artikkeleja voit lukea myös ProXCskiing.com-sivustolta.