Maastohiihto on yksi vaativimmista kestävyyslajeista, jossa keho joutuu työskentelemään äärirajoillaan pitkiä aikoja. Kun puhutaan hiihtäjän fysiologiasta, usein huomio kiinnittyy sydämeen, lihaksiin ja energiantuottoon. Kuitenkin keuhkot – nuo kaksi hiljaista, mutta elintärkeää elintä – ovat hiihtosuorituksen kannalta aivan keskiössä. Tässä artikkelissa pureudumme keuhkojen toimintaan, niiden rooliin hiihdossa ja siihen, miten hiihtäjä voi kehittää ja huoltaa omaa hengityskapasiteettiaan.
Maastohiihto on yksi vaativimmista kestävyyslajeista. Harjoitusmäärät kohoavat helposti tuhansiin tunteihin vuodessa, kilpailukausi on pitkä ja ympärivuotinen harjoittelu vaatii tarkkaa tasapainoilua kuormituksen ja levon välillä. Yksi suurimmista riskeistä hiihtäjän uralla on ylikunto eli ylirasitustila. Se on salakavala ilmiö, joka voi pilata yksittäisen kauden, mutta pahimmillaan myös koko uran.
Kilpailukauden lähestyessä sekä maastohiihtäjien että pitkän matkan hiihtäjien kannattaa pitää keskivartaloa vahvistavat treenit mukana harjoitusohjelmassa. Vahva keskivartalo voi vaikuttaa merkittävästi hiihtosuorituksiin ja auttaa ylläpitämään hyvää tekniikkaa myös väsyneenä.
Kainuun sydämessä, Sotkamon kunnassa kohoava Vuokatinvaara on suomalaisen urheilun maamerkki. Sen juurella sijaitseva Vuokatin urheiluopisto on kasvanut vuosikymmenten aikana pienestä liikunnan koulutuskeskuksesta kansainvälisesti tunnetuksi huippu-urheilun, koulutuksen ja tutkimuksen keskukseksi. Vuokatti on paikka, jossa maajoukkuetason urheilijat, nuoret urheilulukion opiskelijat, aktiiviliikkujat ja perheet kokoontuvat saman katon alle – liikkumaan, harjoittelemaan ja nauttimaan Kainuun luonnosta.
Alkuverryttelyllä nostetaan lihaksiston lämpötilaa ja optimoidaan hapen kinetiikkaa parhaan mahdollisen suorituksen saamiseksi. KIHUn fysiologi Jussi Mikkola kuvaa, että alkuverryttely on aina ”kädenvääntö” positiivisten vaikutusten ja väsymisvaikutusten välillä. Optimaalisin tapa riippuu lajista, erityisesti sen tehosta ja kestosta.
Syksyinen sää ei ole pysäyttänyt suomalaisten hiihtointoa. Lokakuun lopulla ulkolatuja on avoinna jo kuudella paikkakunnalla eri puolilla maata, ja seuraavien viikkojen aikana hiihtokeskuksia avautuu kiihtyvällä tahdilla. Ensilumiladut houkuttelevat niin kilpahiihtäjiä kuin innokkaita harrastajia, vaikka kelit ovat monin paikoin vielä pehmeät ja kosteahkot.
Maastohiihto on epäilemättä kestävyyslaji, ja pitkän matkan hiihto yksi sen ääripäistä. Hiihtäjille kestävyys on termi, jonka me kaikki tiedämme hyvin, vai tiedämmekö? Olemmeko koskaan käyttäneet aikaa miettiäksemme mitä sana kestävyys oikeastaan tarkoittaa? Ei hätää, koska tämä artikkeli kertoo mitä kestävyys fysiologisesti merkitsee.
Ensimmäiset lumetkin ovat jo sataneet Lappiin ja ensilumenladut houkuttelevat jälleen hiihtäjiä eri puolilla Suomea. Moni sujauttaa sukset jalkaan uteliaana hakien tuntumaan pitkän harjoituskauden jälkeen? Kun rullahiihtokausi ja sulan maan treenit on tehty, on järkevää selvittää, missä kunnossa keho todella on ennen kisakauden alkua. Hyvä kuntotesti ladulla antaa vastauksia siihen, mitä syksyn harjoittelu on tuottanut – ja mitä vielä pitäisi hioa ennen ensimmäisiä kilpailuja.
Aiotko hiihtää Birkenin, Vasaloppetin tai vaikka Finlandia-hiihdon? Maastohiihdon legenda jakaa parhaat vinkkinsä siihen, miten saat syysharjoittelusta kaiken irti.
Kaikille Maastohiihto.comin lukijoille murtomaahiihto, ja etenkin monelle pitkän matkan hiihto, on lähellä sydäntä. Janoamme lisää tietoa harjoittelusta, ravinnosta, urheilijoista, tapahtumista, välineistä ja kaikesta muusta mahdollisesta lajiin liittyvästä asiasta. Useat meistä tietävät, miten treenata, mitä syödä ja millaiset välineet toimivat parhaiten.