Vasaloppetin loppukiri 2010. Kuva: Worldloppet

Vuosittain maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina hiihdettävä Vasaloppet hiljentää Ruotsin ja kokoaa pitkän matkan hiihdon ystävät Keski-Ruotsin Säleniin.

Vaasahiihdon perinteet juontavat satojen vuosien taakse. Vuonna 1520 Kustaa Vaasa kuului johtohahmoihin, jotka halusivat Ruotsin irrottautuvan Ruotsin ja Tanskan välisestä valtioliitosta. Tanskan kuningas Kristian II lähetti kuitenkin miehensä kukistamaan Kustaa Vaasan. Ruotsin tuleva kuningas pakeni Taalainmaalle ja yritti Moran kylässä taivutella ruotsalaiset mukaan kamppailuun Tanskan sortoa vastaan. Ihmiset eivät kuitenkaan olleet innokkaita ja näin Kustaa Vaasa lähti kohti Norjaa.

Muutaman päivän päästä uusia uutisia Kristian II:n julmuuksista kantautui Moraan ja kylän asukkaat päättivätkin liittyä Kustaa Vaasan inspiroimaan kapinaan. He lähettivät kylän parhaat hiihtäjät Kustaa Vaasan perään. Hiihtäjät saivat Kustaa Vaasan kiinni Sälenissä 90 kilometrin päässä Morasta. Täällä he saivat Kustaa Vaasan ylipuhuttua takaisin Moraan, josta Ruotsin taistelu kohti vapautta alkoi.

Nelisensataa vuotta myöhemmin Morasta lähtöisin ollut poliitikko Anders Pers kirjoitti artikkelin mahdollisesta hiihtokilpailusta Kustaa Vaasan suksien jäljillä. Sanomalehtien tukemana IFK Mora järjesti kaikkien aikojen ensimmäisen Vaasahiihdon 19. päivä maaliskuuta 1922. Kilpailun lähtöpaikkana toimi Sälen, jossa moralaiset olivat saaneet Kustaa Vaasan kiinni. Maali sijaitsi Moran keskustassa. Kilpailun voitti Ernst Alm.

Tämän jälkeen Vaasahiihto on käyty vuosittain samalla reitillä. Ainoastaan kolme kertaa tapahtuma on jouduttu perumaan, viimeksi vuonna 1990. Vuosikymmenien saatossa Vaasahiihdosta on kasvanut maailman suurin hiihtokilpailu ja 90 kilometrin perinteisen kilpailulle on kylkeen kasvanut lukuisia pienempiä tapahtumia.

Nykyään puhutaankin Vaasahiihtoviikosta. ”Vasaloppsveckan” on Vaasahiihdon alusviikolla, jolloin viikon eri päivänä hiihdetään naisten hiihto, puolimatka, nuorten kilpailu sekä viesti muutamina mainittuna. Tänä vuonna kaikkiin tapahtumiin on ilmoittautunut yhteensä yli 58 000 hiihtäjää. Viikon kruunaa kuningasmatka eli Vaasahiihto, jonka haasteeseen on tarttunut lähes 16 000 hiihtäjää.

Vasaloppetin perinteistä ja merkityksestä ruotsalaisille jotakin kuvaa se, että kilpailu lähetetään suorana Ruotsin yleisradion SVT:n kanavalla. Lisäksi SVT:n nettisivuilta on mahdollista seurata muun muassa maalikameraa, jonka avulla ihmiset voivat bongata sukulaisiaan ja tuttujaan hiihtäjien joukosta.

Vasaloppettin TV-lähetyksellä on Ruotsissa miljoonia katsojia. Maaliskuun ensimmäisen sunnuntain aamupäivä kuuluu viettää perheen kanssa Vaasahiihtoa katsellen. Huikeat katsojamäärät voi huhujen mukaan todeta kaupunkien autioista keskustoista ja hiljaisista teistä – kukaan ei liiku Ruotsissa Vaasahiihdon aikaan!

Kärjen osalta kilpailu kestää kelistä riippuen noin neljä tuntia. Nopeimmin reitin on hiihtänyt vuonna 1998 Peter Göransson aikaan 3.38.57

Valtaosa hiihtäjistä on kuntoilijoita, joilla aikaa menee huomattavasti pidempään. Pisimpään reitillä olevat tarvitsevat hiihtonsa avuksi jopa otsalamppuja, vaikka tapahtuman lähtölaukaus ammutaan jo kello 8.