Nuoret kyvyt joutuvat tyytymään menestysbonuksiin perustuviin sopimuksiin.

Maastohiihdossa on tienestien suhteen samanlainen kastijako kuin huippujalkapalloilussa tai yleisurheilussa. Isot nimet myyvät ja pystyvät neuvottelemaan itselleen tukevat sopimukset, mutta nousevat kyvyt joutuvat taistelemaan ammattimaisen harjoittelun taloudellisista edellytyksistä.

–Kun olet maailman ehdotonta eliittiä, rahoituksen hommaaminen ei ole ongelma. Niitä urheilijoita on vain tavattoman vähän, arvioi maastohiihdon Suomen cupia pyörittävä Hannu Koivusalo, joka luotsaa myös Vuokatti Ski Team Kainuun hiihtotallia.

Menestyvien hiihtäjien tulot kertyvät pääsääntöisesti neljästä purosta: välinesopimuksista ja niiden menestysbonuksista, palkintorahoista, henkilökohtaisten tukijoiden maksamista summista sekä valtion tai valtakunnallisen urheilujärjestön, esimerkiksi olympiakomitean, tuista.

Mitä kovempi hiihtäjä, sitä enemmän hän saa välinesopimuksistaan peruspalkkaa ja menestysbonuksia. Urheilullinen taso näkyy luonnollisesti myös palkintorahoissa.

Sponsorien hankinnassa puolestaan korostuu osaaminen. Hiihtäjän ei välttämättä tarvitse olla maailmanmestari, jos hän ja tukijoukkonsa osaavat löytää sellaiset tukijat, joiden kanssa yhteistyö toimii.

Pieni tähtien joukko

Maastohiihdon supertähti-kastiin voi lukea norjalaiset Marit Björgenin ja Petter Northugin, puolalaisen Justyna Kowalczykin ja sveitsiläisen Dario Colognan. He ovat lajissaan valovoimaisia nimiä, mutta eivät urheilijoina maailmanlaajuisesti niin tunnettuja kuin vaikkapa pikajuoksun ME-mies Usain Bolt tai jalkapallouransa ehtoopuolella oleva David Beckham.

Björgenin ja kumppanien, kuten muidenkin hiihtäjien, sopimussummat ovat liikesalaisuuksia, mutta tiettävästi he saavat suksien, sauvojen ja monojen käytöstä vuodessa parhaimmillaan jopa 300000 euroa. Sen päälle tulevat välinefirmojen menestysbonukset, joita maksetaan yleensä kisan kolmelle parhaalle.

Maailmancupissa rahoille yltää kymmenen parasta joka kisassa. Cupiin kuuluu vuosittain kolmisenkymmentä kilpailua.

Naisten kokonaiscupin viime kaudella voittanut Björgen tienasi pelkästään maailmancupista 388165 Sveitsin frangia, yli 320000 euroa. Miesten cupissa Cologna oli omaa luokkaansa noin 280000 euron palkintorahoillaan. Kastijako oli selvä, sillä kokonaiscupissa vain kolme parasta naista ja miestä pääsi palkintorahoissa yli sadan tuhannen frangin.

Välinekorvaus bonuksina

Supertähtien saldot ovat kaukaista todellisuutta monelle suomalaishiihtäjälle. Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n urheilijavaliokuntaan kuuluva Sami Jauhojärvi uskoo, että valtaosa maajoukkuetason tulevaisuuden lupauksista joutuu tyytymään välinesopimuksissaan siihen, että saa varusteet ja vähän ”promokampetta” veloituksetta.

–Suurin osa yrityksistä polkee alas urheilijoiden mainosarvoa niin maailmalla kuin Suomessakin, jos kyseessä ei ole lajin ykkösnimiä maailmassa, Jauhojärvi arvioi.

Hän kuuluu itse Vuokatti Ski Team Kainuun hiihtotalliin, joka on ollut Suomessa edelläkävijä. Tallin yhdentoista hiihtäjän budjetti on 160000 euroa kaudessa, ja lisäksi talli maksaa bonuksia esimerkiksi SM-mitaleista.

Urheilumanageri: Urheilija palvelee sponsoritukea maksavaa yritystä

Suomalaishiihtäjien henkilökohtainen sponsorituki voi parhaimmillaan olla kymmeniä tuhansia euroja, mutta välinesopimusten tavoin sponsorituenkin erot hiihtäjien välillä lasketaan tuhansissa euroissa.
Kokenut urheilumanageri Erkki Alaja korostaa, että urheilun tukemisesta on oltava yritykselle iloa.

–Urheilun tukeminen ei ole yritysten velvollisuus. Koulutan urheilijoita niin, että urheilija palvelee firmaa, joka maksaa hänelle rahaa, Alaja kertoo.

Alajan mukaan urheilijan pitää kokea yritysyhteistyö kivana juttuna. Hiihtäjä voi esimerkiksi vetää firman ihmisille sauvakävelykoulua.

Maajoukkuehiihtäjä Sami Jauhojärven mielestä sosiaalinen media on jopa vähentänyt sponsoritilaisuuksia.

–Urheilija voi kirjoittaa blogia yrityksen nettisivuille tai sitten hänen tiedottajansa kertoo urheilijan kuulumisista joko viikoittain tai harvemmin, Alaja valottaa.

Faktoja

–Tour de Skin kolme kertaa peräkkäin voittanut Justyna Kowalczyk onnistui viime kiertueella niin tasaisesti, että keräsi palkintorahaa yli 140000 Sveitsin frangia, runsaat 116700 euroa.
–Yhdeksän etapin kiertueella oli vuosi sitten 19 rahaa tuovaa tilastoa: yksittäisten kisojen menestyksen lisäksi maksettiin kiertueen johtajan roolista. Eniten tuotti kokonaisvoitto, josta sai sata tuhatta frangia (lähes 83000 euroa).
–Miesten kokonaiskisan voittaja Dario Cologna keräsi kiertueelta noin 104000 euroa.
–Suomalaisista Krista Lähteenmäki sai kokonaiskisan nelossijastaan noin 19000 euroa. Hän ei päässyt palkintorahoille yhdelläkään etapilla, vaan tienasi vain kokonaiskisasta.
–Lauantaina alkavalla seitsemännellä Tour de Skillä on jaossa 560000 frangia (lähes 464000 euroa) naisille ja miehille. Kokonaisvoitosta saa 90000 frangia, noin 74500 euroa.

STT–KAIJA YLINIEMI

(STT)