Suomen ampumahiihtomaajoukkue starttaa olympiarupeamansa ilman Kaisa Mäkäräistä ensimmäistä kertaa sitten Torinon kisojen 2006, kun Pekingin koitokset alkavat sekaviestillä lauantaina. Lajikuningattaren siirtyminen sivuun saattoi jättää tyhjiön suomalaistoiveisiin, mutta tällä kaudella toiveita on jälleen alkanut karttua. Kiitos etenkin Tero Seppälän.

Parin viime kauden aikana kansainvälisillä areenoilla ajoittain väläytellyt Seppälä, 26, on noussut tällä kaudella varsin tasaiseksi tekijäksi huipun tuntumaan. Uran kolme parasta maailmancup-sijoitusta ovat jo plakkarissa, kun Seppälä oli viides sekä Östersundin takaa-ajossa että Ruhpoldingin sprintissä ja kuudes olympiataukoa edeltäneessä Anterselvan yhteislähdössä.

Cupin pistetilanteessa Seppälä on 14:s, kun kahdella viime kaudella sijat olivat 36:s ja 37:s. Ja ampumisessakin edistys näkyy: kaksi edelliskautta prosentein 79 ja 75, nyt osumaa 85-prosenttisesti ja paikka kärkiampujien joukossa cup-kiertueen eniten ampuneiden listalla.

Seppälää ovat siivittäneet muutokset harjoittelussa, Suomen maajoukkuetta aikoinaan luotsanneen ja viime vuosina myös kotimaansa maajoukkuetta valmentaneen venäläisen valmentajakonkari Anatoli Hovantsevin ohjauksessa.

–  Rohkeasti lähdettiin muokkaamaan harjoittelua, vaikka monesti ajatellaankin, ettei olympiavuoteen uskalla tehdä muutoksia. Mutta haluan menestystä, ja sen eteen on tehtävä rohkeasti muutoksia, Seppälä kertaa ratkaisevia päätöksiä ennen kautta.

–  Aseeseen on tehty aika paljon muutoksia, ja hiihdossa on panostettu kestävyyteen, että kisan viimeinenkin kierros tulisi hyvin, Seppälä tiivistää.

Kisat puidaan puhelimitse

Seppälä mainitsee ampumahiihdosta kaiken ja vähän sen päällekin tietävän Hovantsevin kokemuksen roolia. Joka kisan jälkeen tulee ”tiukkaa palautetta” urheilijalle.

–  Käydään joka kisa läpi puhelimitse, ja palautetta tulee: katso videolta kisa siitä ja siitä kohdasta, Seppälä hymyilee.

–  Tykkään, että tulee tavallaan tarkat ohjeet. Mutta samalla jää omallekin ajattelulle tilaa, vaikkapa (aseen liipaisimen) liipaisulle. Omassa päässä on myös käytävä asioita läpi, aina on kehitettävää.

Ja puheluissa käydään läpi muutakin, mitä onkaan mielen päällä raskailla maailmancup-kiertueilla.

–  Ensin käydään urheilujutut läpi, sitten seuraavan (kisa)päivän ohjeistukset, ja muitakin asioita puhutaan. Mitä nyt sattuu olemaankaan. Niin kuin isänkin kanssa (tehty), Seppälä kertoo viitaten häntä ampumahiihtäjän polulla opastaneeseen ja opastavaan Timo Seppälään, ex-maajoukkuemieheen ja -olympiaurheilijaan.

Hyvälle pohjalle rakennettu, määrätietoisuudella

Maajoukkuevalmentaja Jonne Kähkönen on seurannut tyytyväisyydellä Seppälän kautta.

–  Tero on jo parin vuoden ajan ollut lähellä kansainvälistä läpimurtoa ja nyt kun se on todella tapahtunut, on tietenkin hienoa seurata onnistumisia. Hän on määrätietoisesti tehnyt töitä seuraavien askeleiden ottamiseen ja pohja on ollut valmis jo parin vuoden ajan, Kähkönen miettii.

–  Anatolin filosofia perustuu samoihin teeseihin kuin minulla; lihaskestävyyttä ja lajinomaista harjoittelua. Ammunnassa hän painottaa rytmillä ampumista – mikä voi ottaa aikansa ennen kuin alkaa toimia. Teron harjoittelutausta on auttanut löytämään tuon rytmikkään ja tuloksellisesti tarkan ammunnan nopeasti. Eli varsinaisista isoista muutoksista ei ole kyse, mutta (maajoukkue)leirityksen lisäksi tuo tärkeä kotiharjoittelu on saanut hyvää sparrausta, Kähkönen pohtii vielä detaljeja.

Ampumahiihdossa ei pelkkä teknisten tai fyysisten haasteiden osaaminen riitä, pääkopan pitää myös olla sopivassa vireessä urheilijan vaihtaessa hiihtorääkistä salamannopeasti rauhallisuutta (ja samalla nopeutta) vaativaan ampumasuoritukseen. Seppälällä on tässäkin tullut edistystä. Hänellä on nyt luottoa omaan tekemiseen, niin raastavan armottomasti jatkuvassa harjoittelussa kuin myös intensiivisessä kisasuorittamisessa.

–  Tero sai kesällä opinnot päätökseen ja hankki uuden asunnon lähempää Kontiolahden stadionia. Nämä ovat harjoittelun ulkopuolisia tekijöitä, jotka kiinteästi liittyvät siihen että on hyvä mieli harjoitella. Näkisin että myös esimerkiksi näillä tekijöillä on iso merkitys, Kähkönen kuvaa.

–  Kyse on aina kuitenkin lopulta kokonaisuudesta ja kuormituksen ja levon hallinnasta – pelkästään paljon tai kovaa harjoittelemalla ei tule mestareita. Urheilijoilla pitää olla omistajuus tekemiseen ja sitä kautta vahva itseluottamus, että oikeita asioita hyvin tekemällä tulee tulosta, päävalmentaja toteaa vielä.

–  Wolfgangin (lajiguru Pichler) kanssa olen vuosien mittaan usein jutellut urheilijoiden kehityksestä ja kypsymisestä ampumahiihtäjänä: osalla tämä tapahtuu nopeammin, toisilla vaatii aikaa.

”Mahdollisuudet vaikka mihin”

Mitä on sitten odotettavissa Seppälän uran toisista olympialaisista? Pienistäkin virheistä armotta rankaisevassa lajissa ennakointi on aina yhtä turhaa, mutta mikäs olisi Pekingissäkin jatkaa syksyn ja talven hyvää virettä…

–  Kilpailu on ehdottomasti koventunut, taso leventynyt. Jokaisessa kilpailussa pienetkin asiat voivat oleellisesti vaikuttaa lopputulokseen ja tähän kuuluu oleellisesti myös suksivalinnat ja huollon onnistuminen voitelussa, Kähkönen pohjustaa.

– Terolla on onnistuessaan mahdollisuudet vaikka mihin, noin kliseisesti sanottuna – tason laajuuden vuoksi tulosta on kuitenkin vaikea ennustaa, koska potentiaalisia menestyjiä on todella monta. Tero on kuitenkin yksi heistä, joka kerta kun lähtöviivalle asettuu.