Suomen huoltomiehillä pitää kiirettä

Falunin prologikilpailun jälkeen Hevoskuurilla oli aikaa käydä piipahtamassa Suomen voitelukopeilla katsomassa, minkälainen touhu siellä on päällä. Ja touhua tosiaan riittää.
Falunin prologikilpailun jälkeen Hevoskuurilla oli aikaa käydä piipahtamassa Suomen voitelukopeilla katsomassa, minkälainen touhu siellä on päällä. Ja touhua tosiaan riittää.
Pekka Kemppi voittelukopilla Falunissa. Kuva: Hevoskuuri.fiFalunin prologikilpailun jälkeen Hevoskuurilla oli aikaa käydä piipahtamassa Suomen voitelukopeilla katsomassa, minkälainen touhu siellä on päällä. Ja touhua tosiaan riittää. Suksia on joka puolella, tuttu voiteenkäry on ilmassa ja huoltomiehet puhdistavat ja huoltavat päivän kilpailusuksia sekä aloittavat valmistautumisen huomiseen kilpailuun. Suksihuoltohan on kokonaisuudessa äärimmäisen tärkeä osa-alue, jossa ei saa epäonnistua mikäli menestyä halutaan.
Voidekopilta löytyy tuttu mies Kempin Pekka Vihdistä. Pekka on viihtynyt jo varsin pitkään Hiihtoliiton palveluksessa, nyt on 13 vuotta tullut täyteen, mutta homma näyttää edelleen maistuvan.
Terve! Miten päivän voitelu onnistui?
Pekka: Terve! Ihan hyvin sujui tänään, ei ollut ongelmia. Keli pysyi tasaisena ollen pari astetta pakkasella koko ajan, joten ihan perusvoiteilla selvittiin.
Minkälainen huoltotiimi Suomella kulkee maailmancupissa? Ja miten homma toimii?
Pekka: Normaalisti meitä on kuusi miestä reissussa mukana. Oslossa oli yksi mies lisää testaajana eli siellä oli seitsemän miestä. Kun maailmancupissa on yleensä 5–6 miestä ja naista, niin jokaiselle huoltomiehelle tulee yksi mies- ja yksi naishiihtäjä. Nämä hiihtäjät pysyvät samoina koko ajan, jotta hiihtäjät ja sukset tulevat tutuiksi. Esimerkiksi minä olen koko ajan vastannut Pirjo Murasen suksista. Lisäksi meistä 3 vastaa pitovoitelusta ja toiset kolme luistovoitelusta. Minun vastuulla on pitojen laitto. Leireillä meillä on 1-2 huoltomiestä mukana, silloin hiihtäjätkin auttelevat hiukan, mm. suksien puhdistamisessa. Ja hiihtäjät tekevät viime kädessä myös lopullisen suksivalinnan päivän kilpailuun.
Minkälainen kalusto teillä kulkee karavaanissa mukana? Entä ehdittekö olemaan kauden aikana kotona ollenkaan?
Pekka: Kahdella pakettiautolla mennään ja parhaimmillaan jopa 500 suksiparia kulkee mukana. Nyt on vähemmän pareja mukana, kun on vähemmän hiihtäjiä reissussa. Yhteensä meillä on neljä autoa, joilla on tällä kaudella tullut ajettua yhteensä noin 70 000 kilometriä. Tuolla sinisellä autolla on mittarissa 30 000 kilometriä ja muilla noin 15 000 km kullakin. Että kyllä tässä tien päällä saa olla. Yleensä kotona ehtii viikolla olemaan pari päivää, normaalisti tiistain ja keskiviikon, kun reissusta palautuu normaalisti vasta maanantaina. Mutta kaudella on niitä pitempiäkin kisareissuja, kuten joulukuussa, jolloin reissussa ollaan yhteen putkeen 2-3 viikkoa. Kesällä ehtii sitten hiukan enemmän olemaan kotona. Minullakin on maanviljelys harrastuksena.
Oslossa Suomen voitelu onnistui kokonaisuutena hyvin. Mikä oli siellä taustalla?
Pekka: Oslo ja Holmenkollenin lumi on tullut hyvin tutuksi vuosien saatossa eli siellä ei tullut meille mitään yllätyksiä. Omia testejä on tehty paljon ja tarkkana täytyy olla koko ajan.
Entä kuinka paljon eri maiden huoltojoukot juttelevat keskenään? Ja onko täällä nyt jotain salaisia voiteita mukana?
Pekka: Kyllä jutut ja omat voidesalaisuudet pidetään omana tietona, eikä niistä jutella muiden maiden huollon kanssa. On tää siinä mielessä kovaa kilpailua. Mutta ei meillä täällä mitään salaisia voiteita ole. Kyllä näitä kaupasta saa.
Suurkiitokset Pekalle ja koko Suomen voitelutiimille tästä mukavasta vierailusta! Ja tsemppiä vielä kauden viimeisiin koitoksiin!
– Tero Viljanen, Falun