Sonja Leinamo, 23, nosti tasoaan huimasti viime kaudella. Talven huippusuoritus tuli tammikuussa Oberhofin maailmancupin sprinttikilpailussa, jossa Leinamo tykitti nolla-ammunnalla kilpailun kahdeksanneksi.

– Treenikausi meni niin hyvin, että osasin odottaa parempia tuloksia kuin edellisellä kaudella, mutta tuli siellä myös yllätyksiä. En ajatellut, että minulla vielä olisi ollut mahdollisuuksia kymmenen parhaan joukkoon maailmancupissa, Leinamo kertoo.

– Se yllätti, kuinka paljon sain nostettua hiihtovauhtia vielä kauden aikanakin, hän jatkaa.

Vielä keväällä Leinamo osoitti kovaa hiihtovauhtiaan maastohiihdon SM-kilpailuissa Taivalkoskella, missä hän sijoittui molemmilla henkilökohtaisilla matkoilla kuudenneksi.

Lue myös: Ampumahiihdon A-maajoukkue nimetty

Ensi kaudella Leinamon suurin tavoite on päästä edustamaan Suomea vuoden 2026 talviolympialaisiin. Vasta vuonna 2021 ampumahiihtoon maastohiihdon puolelta siirtynyt urheilija kertoo toisinaan havahtuvansa siihen, kuinka nopeasti hän on kehittynyt tasolleen.

– Olympialaiset ovat tapahtuma, josta varmaan kaikki ovat pienenä haaveilleet. Kyllä se tuntuu aika hullulta, että nyt sinne pääsemisestä on tullut itselleni ihan konkreettinen tavoite.

Hiihtovauhtiaan tälle kaudelle merkittävästi kehittänyt Leinamo kertoo, että tulevaisuuden suuri kehityskohde on ammunta.

Menneellä kaudella hänen osumatarkkuutensa oli makuulta 72 ja pystystä 65 prosenttia.

– Tavoitteena on saada ammunta sille tasolle, että pystyisi useamminkin taistelemaan hyvistä sijoituksista, eikä niin, että tulee vain se yksi pöljä päivä vuodessa, hän naurahtaa.

Joukkueesta voimaa

Suomen ampumahiihto voi kaiken kaikkiaan tällä hetkellä varsin hyvin. Suvi Minkkisen viimeaikainen menestys on Leinamon mukaan nostanut koko joukkueen henkeä.

– Olen todella ylpeä Suvin kaikista saavutuksista ja ne ovat tuoneet positiivista energiaa omaankin tekemiseen. Ajattelen, että jos Suvikin siihen pystyy, kyllä pystyn minäkin.

Leinamon mukaan norjalaisvalmentaja Erik Torneus-Kulstadin luotsaaman ampumahiihtomaajoukkueen sisällä vallitsee hyvä ilmapiiri, jossa toisten onnistumisista on aidosti helppo iloita.

Yhteishenkeen ei Leinamon mukaan erityisesti tarvitse edes panostaa. Hän uskoo sen kumpuavan siitä, että urheilijat ovat keskenään ystäviä myös kilpailu- ja leirireissujen ulkopuolella.

– Olemme melkein kuin yksi iso perhe. Varmasti on paljon joukkueita, joissa tällaista yhteishenkeä ei ole, joten sitä ei saa pitää itsestäänselvyytenä.

Lisää hiihtoaiheisia artikkeleita löydät osoitteesta Proxcskiing.com.