Finlandia-hiihdon 40-vuotista taivalta kunnioittaen ryhmä hiihtäjiä hiihti Hämeenlinnasta Lahteen Finlandia-hiihdon alkuperäistä reittiä seuraten. Seuraavassa Antti Luukkasen erittäin mielenkiintoinen matkakertomus ainutlaatuisesta hiihtoretkestä.

>> Ennakkojuttu Perinne-Finlandiasta

22.2. perjantai alkuilta, klo 18, Hämeenlinnaan Katumajärven jäälle on keräytynyt joukko hiihtäjiä eriskummalliset numerolaput päällänsä ja puu- tai muovipohjaiset metsäsukset jaloissaan. Paikalla on myös median edustajia ja katsojia/kannustajiakin. Mistä on kyse? Miehet kertovat kysyttäessä, että ajateltiin Finlandia-hiihdon 40v juhlavuoden kunniaksi hiihdellä umpihankeen yön yli Lahteen perinteistä vuoden -74 reittiä pitkin. ”Te olette hulluja”, joku sanoo. Niin, kyllähän tämä ennakkoarviolta 75-80km ja 14-tuntinen yöhiihto sitäkin vaatii.

Joukko lähtijöitä reittikartaston kera. Kuva: Terhi Sillanpää-Reitti

Alkumuodollisuuksien jälkeen 17 suksijaa säntäsi lähtöluvan saatuaan matkaan reput selissään, suuntana Lammi ja reissun ainoa huoltopiste. Kaikki huoltotarvikkeet siis kannettiin mukana. Tänne matkaa tiedettiin olevan n 35km ja 5-6h. Osa hiihtäjistä oli tarkoituksella mukana vain alkumatkan, hiihtäen Lammille tai jääden jo aiemmin saattoretkellään pois matkasta.

Matka Lammille sujui otsalamppuletkan loisteessa pääpiirteissään hyvin, mutta kuten tällaisen retken tyyliin kuuluu, ilman tappioita ei aivan selvitty. 3 hiihtäjää joutui jättämään leikin kesken, pääosin välineteknisten ongelmien vuoksi. Ensimmäisellä hajosi side jo 3km hiihdon jälkeen, ja pari seuraavaa siirtyi ladun sivuun n 23km kohdalla. Muutoin matka, joka piti sisällään muutamia tiukkoja metsätaipaleita ja ojanylityksiä, taittui leppoisasti, joskin huoltoon saavuttiin hiukan myöhässä aikataulusta, klo 23:55.

Suunta tuonne, opastaa tapahtuman isä ja järjestäjä, Mikko Reitti. Kuva: Terhi Sillanpää-ReittiMatkalla oli ilahduttavan mukavasti kannustusta, hetkeksi pysähdyimme mm Laavulle, jossa rakovalkeat loistivat ja tunnelma oli katossa. Reissun ainoan ja noin 40min mittaisen tauon aikana vaihdettiin kuivia vaatteita, tankattiin reppujen eväät sekä hiihtäjät, ja yritettiin kerätä voimia sydänyön pimeitä tunteja varten.

Retken ainoa lepohetki kannatti hyödyntää. Kuva: Terhi Sillanpää-ReittiKello 00:35 lähdettiin uutta virtaa keränneinä liikkeelle, joukon koko oli kuihtunut tässä kohdassa 10 suksijaan. Suuntana siis Lahden hiihtostadion, jonne olisi tarkoitus ehtiä ennen varsinaisen Finlandia-hiihdon starttia klo 9. Aikataulu tiedettiin haasteelliseksi, koska luvassa oli ennakkotietojen mukaan muutama hankala umpeenkasvanut kohta, mutta vuoden -74 reittiä yritettiin silti seurata sinnikkäästi.

Matkan oikeastaan ainoa suunnistuspummi tehtiin ennen Uskilaa, jossa harhauduttiin noin 15 minuutiksi väärille urille. Asiaa ei helpottanut mm yksi leveän ojan ylitys, joka ei varsinkaan metsäsuksilla reppu selässä ole mikään ihan helppo tehtävä. Tästäkin selvittiin ja matka jatkui jälleen oikealla reitillä. Reissun kohokohdaksi nostaisin itse legendaarisen Uskilan nousun, jossa luonnollisesti koitettiin vähän iskeä ja erotella jyviä akanoista. Kovakuntoinen joukkiomme kuitenkin pysyi hienosti kasassa.

Perinne-Finlandian isä Mikko Reitti yön pimeinä tunteina. Kuva: Terhi Sillanpää-ReittiLoppumatkasta meno alkoi painaa yhdellä jos toisella, ja huomasimme myöskin jo hyvissä ajoin ennen Lahtea, ettei reitin pituus ole ainakaan alle 80km. Tämä ei luonnollisesti edesauttanut hiukan muutenkin myöhässä olevaa aikataulutavoitettamme. Aamun valjettua hiihtoletka teki kaikkensa, jotta maaliin ehdittäisiin ennen klo 9:ää, siitä hatunnosto varsinkin niille, jotka olivat olleet ”jojon päässä” jo pari tuntia tähän mennessä.

Se oli kaikesta huolimatta niin pienestä kiinni, Lahden hyppyrimäen juurelle saavuimme klo 8:57. Tiesimme ettei enää tässä vaiheessa voi lähteä laskettelemaan stadionille, koska sieltä tulisi tuhat päin ihmisiä hurjaa vauhtia vastaan ja jyräisi meidät mennessään. Päädyimme siis pitämään viimeisen pienen tauon ja seurasimme kärkiryhmän lähdön ennen maaliin laskettelua.

Jäljellä oli enää loppukiritaistelu, runsaslukuisen yleisön osoittaen meille suosiotaan ja tunnelman ollessa kerrassaan aivan mahtava!

Maalissa on voittajien, eli koko joukkion, helppo hymyillä. Kuva: Terhi Sillanpää-Reitti

Matkaa kertyi lopulta 83km ja aikaa kului suksien päällä 14,5 tuntia. Kiitos suuresti tästä hienosta kokemuksesta reissun ideoija Mikko Reitti, ja maaliin saakka sinnitelleet kanssahiihtäjät: (alkaen vasemmalta) Petri Forsman, Mika Tommola, Esa Vironen, Kleo Ketonen, allekirjoittanut Antti Luukkanen, Mikko Reitti, Henrika Malmström, Timo Haltia, Pasi Lehtonen ja Jari Johansson.

Huoltopisteen järjestelyistä, tavaroiden kuljetuksista ja kuvista & videoista vastasi Terhi Sillanpää-Reitti

>>Lisää kuvia

– Antti Luukkanen