Torstaina kaikki sujui Falunissa käsikirjoituksen mukaan. Viestipronssi oli viestinaisille helpotus vaikean kauden jälkeen.

Ensimmäisen osuuden jälkeen Aino-Kaisa Saarinen toi Suomen joukkueen vaihtoon johtoasemissa:

– Tosi hyvä fiilis, tällaista hiihtoa olen odottanut. Hienoa, että pystyin venymään nyt kauden tärkeällä h-hetkellä tämän hetken kunnon ja ehkä vähän ylikin suoritukseen. Tunnelma ja fiilis kisassa oli ihan mieletön.

Kerttu Niskanen pääsi starttaamaan ladulle toivomastaan paikasta.

– Hyvä on fiilis Aino-Kaisa toi unelmapaikan ja pääsin lähtemään keulasta hiihtämään. Pikkuisen jäi omalta osalta kaivertamaan, että luisto oli vähän heikompi kuin parilla muulla tytöllä. Mahtavaa, että meillä oli tänään hieno joukkue ja nyt sadaan iloita pronssi mitalista.
Riitta-Liisa Roponen hiihti vahvan kolmannen osuuden ja kertoikin, että tänään hiihto tuntui hyvältä:

– Oma kisa oli tosi tulinen ja nopea. Ajattelin, että pitää pitää järki mukana eikä lähteä höyrämään ylivauhtia. Ensimmäisellä kierroksella hiihto tuntui tosi hyvältä ja ajattelin, että kyllä voi lähteä pitämään vauhtia jo siinäkin. Alamäet piti ottaa todella rauhassa, melkein hävettää, että aurailinkin tyyliin siellä, mutta pääasia, että pysyin pystyssä ja ei tullut mitään tyhmää epäonnea tähän kisaan.

Ankkuriosuuden hiihtänyt Krista Pärmäkoski taisteli loppuun asti hopeamitalista, johon jäi lopulta eroa vain 1,6 sekuntia.

– Lähdin Stinan kanssa yhtä matkaa ja tiesin, että on pakko yrittää koittaa tiputtaa matkalla, mutta hyvin hän roikkui perässä. Ei siinä stadionilla omat voimat enää riittäneet, että olisin pystynyt vastaamaan hänen kiriinsä. Ja totta kai se tällä hetkellä vähän harmittaa. Tietysti pitää olla onnellinen tästä mitalista. Vaikean kauden jälkeen pystyi antamaan noinkin hyvän hiihdon viestissä. Se on itselle tärkeää ja varmasti nautitaan joukkueena, että voitettiin se mitali.