Oskar Svärd. Kuva:Hevoskuuri.fi

Hevoskuuri haastatteli Oskar Svärdiä lyhyesti Finlandia-hiihdon alla. Nyt meillä oli ilo haastatella miestä perusteellisemmin 10mila-viestin jälkeen.

Oskar Svärdillä on tilillään kolme voittoa Vasaloppetista, jota pidetään suurimpana ja tärkeimpänä hiihtona maratonhiihtäjien keskuudessa. Jotain Vasaloppetin asemasta kertoo se, että Vasaloppet-viikon tapahtumat keräävät yhteensä jopa 60 000 osallistujaa. Päätapahtuma eli Vasaloppetin 90 kilometriä perinteisellä kerää 16 000 osallistujaa ja suoraa TV-lähetystä seuraa miljoonia ruotsalaisia.

Kerropa ensi alkuun missä päin asut ja minkälaiset harjoitteluolosuhteet sinulla on?

Huhtikuusta lokakuuhun asun Eksjössä Smålannissa. Täällä on hyviä maastoja juoksuharjoitteluun ja suunnistukseen. Rullahiihtoon löytyy mukavia teitä. Sekä tasaisempia, mutta myös isompia korkeuseroja. Lisäksi 20 kilometrin päässä Nässjössä on viiden kilometrin rullahiihtorata.

Marraskuusta maaliskuuhun asun Vålådalenissa, noin 40 kilometrin päässä Åresta. Siellä on mahtavat harjoitusolosuhteet ja ladut ovat koko ajan huippukunnossa!

Käsiini tarttui syksyllä Vasalöparen-lehti, jossa oli tekemiäsi Vasaloppettiin tähtääviä harjoitusohjelmia eri tasoisille hiihtäjille. Silmiin pisti intervalliharjoitteiden suuri määrä. Onko tämä tyypillistä myös omalla harjoittelullesi?

Nuo ohjelmat oli tehty sellaisille ihmiselle, jotka käyvät töissä ja tällöin kannattaa mielestäni rajallisen ajankäytön takia siirtää painopistettä hiukan enemmän tehoharjoittelun suuntaan.

Itse pyrin tekemään viikossa kaksi vauhtiharjoitusta. Olen aiemmin harjoittelut aika intevallipainotteisesti. Nyt viikon toinen vauhtiharjoitus on tarkoitus tehdä eripituisina intervalleina, jossa harjoituksen tehollinen kesto on noin 20-25 minuuttia. Esimerkiksi vedot 5*5 minuuttia. Toinen harjoitus on tasavauhtinen harjoitus, kestoltaan noin 45 minuuttia. Maksimisykkeeni on noin 188 ja vauhtiharjoituksissa keskisyke liikkuu noin 150-160 välissä. Osa vauhtiharjoituksistani tulee suunnistuskilpailuista.

Minkälainen linja sinulla on voimaharjoittelun suhteen?

Olen aiempina vuosina harjoitellut melko pitkälti maksimivoimaa. Voimatasoni ovat kunnossa. Nyt aioin siirtää harjoittelun painopistettä kestävyyden suuntaan harjoittelussa yleensä, mutta myös voimaharjoittelussa. Käytännössä tämä tarkoittaa pitempiä sarjoja kevyemmillä painoilla. Aiemmin voimaharjoituksissani oli kaksi-kolme toistoa, mutta nyt on tarkoitus kokeilla 10 toiston harjoitteita.

Tyypillisellä viikolla teen yhden saliharjoituksen painojen kanssa ja toisen kuntopiirityyppisen harjoituksen kehon omalla painolla.

Kun tietty voimataso on saavutettu, ei voimaharjoittelulla saavuteta enää suurta hyötyä. Tärkeintä voimaharjoittelu on mielestäni naisille ja aloitteleville hiihtäjille.

Miksi muutokset?

Vaikka tietty harjoitussysteemi toisi tuloksia, on vaarana, että jossain vaiheessa kehitys pysähtyy. Tämän takia pitkän uran aikana on oltava valmis uusimaan harjoitusperiaatteitaan. Jonkun uuden osa-alueen vahvistumisen myötä on mahdollista kehittyä eteenpäin.

Aion siis muuttaa hiukan voima- ja tehoharjoitteluani. Lisäksi tarkoitus on keskittyä entistä enemmän pitkiin lenkkeihin. Ruotsissa on tapana jakaa tehoharjoittelu A1, A2 ja A3 –alueisiin. Näistä A1 on kevyin harjoitus, joissa keskisyke on noin 115-120 välillä.

Mitä lajeja käytät kesäharjoittelussasi?

Noin puolet harjoittelustani on rullahiihtoa. Toinen puoli koostuu voimaharjoituksista ja pääosin juosten tapahtuvasta harjoittelusta. Pyörälenkkejä teen enemmän harjoituskauden alkuvaiheessa, mutta myöhemmin kesällä nämä jäävät vähiin. Rakkain kesäharjoittelumuoto minulle on suunnistus.

Tykkään todella suunnistuksesta. On hienoa juosta maastossa kartan kanssa. Aika menee niin paljon nopeammin ja lisäksi metsässä juoksu on hiihtäjällä mitä parhainta harjoittelua. Se kehittää monipuolisella tavalla keskikropan ja jalkojen lihaksia.

Tiedän, että Auklandit melovat paljon ja heillä on siihen kotipuolessa loistavat mahdollisuudet. Itse asun paikassa, jossa mahdollisuudet ovat huonommat, mutta suosittelen kyllä melontaa hiihtäjille. Se on oivallinen ja mielekäs tapa vahvistaa ylävartalon kestävyyttä.

Olet myös menestynyt suunnistuksessa hyvin, eikö vain?

Paras sijoitukseni Ruotsin mestaruuskisoissa on yhdeksäs sija pitkältä matkalta. Lisäksi olin mukana Ulricehamnin joukkueessa, kun voitimme SM-pronssia.

Nähdäänkö sinut mukana tänä vuonna mukana Jukolassa?

Todennäköisesti!

Oskar Svärdin tyypillinen harjoitusviikko kesällä:

Maanantai:
AP: Rullahiihto perinteisellä, AI 2h
IP: Juoksu, AI 1h + kuntopiiri

Tiistai:
AP: Rullahiihto tasatyöntö AII 3*15min (3min AI palautus)
IP: 2h maantiepyörällä AI

Keskiviikko:
AP: Juoksu/suunnitus AI 2h

Torstai: Lepo

Perjantai:
AP: Maksimivoima + Juoksu 30min
IP: Rullahiihto perinteinen AI 2h

Lauantai:
AP: Suunnistuskilpailu 35-75min AIII

Sunnuntai:
AP: Rullahiihto tasatyöntö AI 3h
IP: Juoksu AI 1,5h

Kiitos Oskarille haastattelusta ja tsemppiä kesäharjoitteluun!

Oskar nähdään siis seuraavan kerran Suomessa mahdollisesti Jukolan Viestissä, eikä hän nähnyt ollenkaan mahdottomana, että hänet nähtäisiin jälleen ensi talvena hiihtämässä Suomessa…