Pitkän lumitalven aikana suksitut hiihtokilometrit näkyvät myös laturetkien osanottajamäärissä. Maaliskuun alussa jo 57. kerran järjestettävään Pirkan Hiihtoon on ilmoittautunut yli 500 hiihtäjää enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Pitkän lumitalven aikana suksitut hiihtokilometrit näkyvät myös laturetkien osanottajamäärissä. Maaliskuun alussa jo 57. kerran järjestettävään Pirkan Hiihtoon on ilmoittautunut yli 500 hiihtäjää enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Ero muutaman vuoden takaisiin vähälumisiin talviin on vielä paljon suurempi. Ennakkoilmoittautuneiden kokonaismäärä kuukautta ennen tapahtumaa on yli 1 500.

– Tällä vauhdilla voidaan Pirkan laduilla nähdä jopa 4 000 hiihtäjää, toteaa Pirkan Hiihdon puheenjohtaja Tapio Syrjänen.

Yhtä suurta innostusta Suomen vanhinta laturetkeä kohtaan on viimeksi tunnettu lähes kolme vuosikymmentä sitten. Pirkan Hiihdon osanottoennätys 5 443 hiihtäjää on vuodelta 1982.

Myös alkuperäinen 90 kilometrin matka Niinisalosta Tampereelle on säilyttänyt suosionsa hiihtäjien keskuudessa, eikä reitin lyhentämiselle ole perusteita.

– Olemme halunneet pitää perinteistä kiinni ja säilyttää alkuperäisen pitkän reitin, kun voimavaroja ja talkoohenkeä on huonoinakin talvina löytynyt kunnossapitoon. Tahko Pihkala suunnitteli reitin jo alun perin Satakunnan ja Pirkanmaan runsaslumisimmille alueille, eikä Pirkan Hiihtoa ole koskaan peruttu.

– Onhan tarjolla myös puolimatka joko reitin alku- tai loppupäässä. Nämä matkat ovat hyvää harjoittelua ja tutustumista uudelle tulokkaalle tai sitten jäähdyttelyä vanhalle konkarille.

Pihkalan ja Erkki Palolammen haaveissa oli saada Suomeen Vaasahiihdon kaltainen pitkä latuseikkailu. Tahko etsiskeli Etelä-Suomesta sopivaa reittiä ensin kartalta, sitten maastossa. Niinisalon ja Tampereen väliltä löytyikin Tahkon sanojen mukaan ”hiiihtoparatiisi parhaimmillaan”.

Testihiihto suoritettiin helmikuussa 1954 ja jo vuotta myöhemmin maaliskuun 6. päivänä 415 miestä lähti sivakoimaan Valkiajärven jäältä, Niinisalon varuskunta-alueelta kohti Tamperetta. Samaa reittiä kuin tuhannet miehet – sittemmin myös naiset – seuraavien lähes 60 vuoden aikana: Hämeenkankaan hongikkoa pitkin Jämille, Vatulanharjulle, edelleen Ulvaanharjulle, ja kohti Kyröskoskea, ylös Lintuharjulle, kohti Pinsiönkangasta, lopulta Pinsiön ja Tampereen maastoihin.

Liki kuudessa vuosikymmenessä reitti on muuttunut hyvin vähän. Lähtö siirrettiin varuskunnan urheilukentälle, sillä leutoina hiihtopäivinä hiihtäjien monot kastuivat jäällä jo alkumetreillä. Myöhemmin lähtöpaikka vaihtui hiihtäjien oletetun hiihtovauhdin mukaisesti eriväristen suksitarrojen mukaisiin lähtökarsinoihin honkien keskelle kankaalle.

Huoltopisteiden määrä on kaksinkertaistunut alkuvuosien viidestä. Nykyisin uutta energiaa tankataan vajaan kymmenen kilometrin välein.

Maali odotti hiihtäjiä Lamminpään koululla. 1960-luvulla maalipaikkana kokeiltiin myös Mustalahden satamaa, mutta varhainen kevääntulo teki Näsijärvellä tepposiaan ja vuonna 1967 hiihto päättyi Siivikkalan koululle jään päälle nousseen veden takia. Maalipaikka palasi vuosikymmenen ajaksi Lamminpään koululle, mistä se siirtyi nykyiseen paikkaansa Teivon raviradalle vuonna 1977.

Suuri seikkailu kiinnostaa myös ensikertalaisia

Kuntohiihdon ja laturetkien hiipumisen vuosina – 1980-luvun lopulta 1990-luvulle – myös Pirkan Hiihtoa uhkasi ”ukkoutumiskehitys”; osanottajamäärät laskivat, eikä uusia innokkaita löytynyt mukaan. Uudella vuosituhannella kuntohiihto koki kuitenkin uuden tulemisen.

Yli 50-vuotiaiden miesten perinteisen tyylin sarja on edelleen Pirkan Hiihdon suurin, mutta tapahtuma kiinnostaa yhä enemmän myös ensikertalaisia.

– Tulevan hiihdon ennakkoilmoittautuneista ensikertalaisten osuus on 22,6 prosenttia. Ja nämä uudet Pirkan hiihtäjät ovat tulossa nimenomaan täysmatkalle. Tämä lupaa hyvää tuleville vuosille, kunhan talvet jatkuvat hiihdon harrastamiselle yhtä otollisina kuin kaksi viimeisintä, iloitsee Tapio Syrjänen.

Pirkan Hiihdon tulevaisuudelle lupaa hyvää sekin, että ensikertalaisista yli puolet on alle 40-vuotiaita miehiä. Nuorena aloittaessaan heillä on edessään parhaimmillaan usean vuosikymmenen ”ura” Pirkan hiihtäjinä. Hiihdon kaikkien osanottajien keski-ikä on 44 vuotta, pitkällä matkalla se on 45,9 vuotta, puolimatkoilla 38,4 vuotta.

57. Pirkan Hiihto suksitaan sunnuntaina 6. maaliskuuta perinteisellä ja vapaalla hiihtotavalla miesten ja naisten yleisessä sarjassa, 40- ja 50-vuotiaiden miesten sekä 45-vuotiaiden naisten perinteisen tyylin sarjoissa. Eri hiihtotavat lähtevät taipaleelle tutulla porrastetulla lähdöllä: perinteinen tyyli lähtee matkaan Niinisalosta aamuseitsemältä, vapaan tyylin hiihtäjät neljä tuntia myöhemmin.

Reitin alkupään 52 kilometrin mittainen Retki-Pirkka hiihdetään Niinisalosta Kyröskoskelle ja reitin loppupään 45 kilometrin Puoli-Pirkka Hämeenkyrön lentokentältä Tampereelle. Ilman ajanottoa suksittava Reppuhiihto käydään seuraavana lauantaina 12. maaliskuuta.