Team Edux on suomalainen Ski Classics Pro Team, jonka harteilla on nyt yksinäisenä sutena edustaa sinivalkoisia värejä maailman kovimmassa pitkän matkan hiihdon cupissa. Monia lukijoita saattaa askarruttaa, mikä firma tuo Edux oikein on ja kuka on sen takana. Tässä artikkelissa, joka viime kuussa julkaistiin jäsenille ja nyt avoimena, Eduxin toimitusjohtaja Arto Viitala kertoo, miksi hän panostaa pitkän matkan hiihtotiimiin, miksi hiihto on hänelle sydämen asia ja mitä pitäisi tehdä, jotta lajimme ei kuolisi sukupuuttoon.

Suomalainen pitkän matkan hiihto on ottanut selkeitä askelia eteenpäin vuosien varrella, mutta nyt on valitettavasti jonkin asteen taantuma havaittavissa. Parhaimmillaan Ski Classics Pro Tourilla on ollut kolme kotimaista tiimiä. Ylläs-Levi oli useamman vuoden ajan koko kiertueen finaalikisa, ja pitkän kauden päätösjuhlat pidettiin Levin hulppeissa maisemissa. Nyt Ylläs-Levi ei ole enää mukana, eikä Suomessa järjestetä yhtään Pro Tourin osakilpailua, ja hiihtotalleista vain Team Edux jatkaa sitkeää kulkuaan ainoana hiihtotallina Ski Classics-sarjassa.

Team Eduxin syntytarina juontaa tiimin nimeä kantavan yrityksen toimitusjohtajan Arto Viitalan hiihtoinnostukseen. Arto hiihti kilpaa jo nuorena velipoikansa kanssa Hopeasompa-ikäisenä. Arton hiihtoinnostus hiipui, kun veli puolestaan jatkoi ihan SM-mitaleille asti ja saavutti jopa hopeaa nuorten MM-kisoissa viestihiihdossa.

Edux Oy:n Arto perusti jo 21-vuotiaana, ja Arto ja Mika Viitalan omistama perheyritys valmistaa ovituotteita kuten ulko-ovia, sisäovia sekä julkisten tilojen ovia kaikkialle Suomeen. Merkittävimpänä vientimaana yrityksellä on Norja, ja yritys työllistää Nivalassa noin 65 henkilöä. 

Hiihdon jäätyä ja tiiviin yrityselämän kiireiden keskellä Arto sai niin sanotusti herätyksen elämäntaparemonttiin, ja kipinä vanhaa rakasta lajia kohtaan syttyi uudelleen.

”Pyöritettyäni omaa yritystäni reilut 20 vuotta, havahduin vuosien varrella kertyneeseen ylipainooni ja huonoon olooni. Vaaka näytti tuolloin yli 120 kg, joten jotain oli tehtävä. Nuoruudesta tuttu laji, hiihto, tuli jälleen kuvioihin. Uusi ystävärinkini, jossa oli saman henkisiä harrastajia, saivat minut innostumaan pitkän matkan urheiluista kuten hiihdosta ja soudusta,” Arto kertoo Maastohiihto.com-sivustolle ja jatkaa:

”Pitkän matkan hiihdossa kiehtoo äärimmäinen kestävyys! Siinä mitataan fyysisiä ja henkisiä voimavaroja ja laitetaan itseään likoon. Maalin päästyään tai päämäärän saavutettuaan tulee todella mahtava hyvänolon tunne, jolla jaksaa seuraavaan haasteeseen. Pitää nähdä vaivaa harjoittelussa päästäkseen tavoitteeseen. Valmistautuessa tällaiseen isompaan koitokseen, unohtuu stressit ja muut asiat jäävät täysin taka-alalle.”

Lue myös: Team Edux pistää kaiken peliin ensi kaudelle

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen

Arto Viitala on innokas hiihtomies. Kuva: henkilökohtainen

Oman hiihtoharrastuksen kasvaessa Arto innostui lähtemään mukaan tukemaan kotimaista Ski Classics-tallia, joka on nyt Pro Tourilla ainoa suomalainen joukkue. Nykytilanne huolestuttaa hiihdolle vihkiytynyttä yritysjohtajaa.

”Pitkän matkan hiihto on lähellä sydäntäni. Oma kiinnostukseni ja toiveeni on nostaa suomalaisia menestymään tässä lajissa. Ja nyt kun olemme ainoa talli Suomessa, jos ei meitä olisi, Suomen näkyvyys olisi nolla. Se jäisi yksittäisten hiihtäjien harteille ulkomaisissa talleissa. Toivoisin Suomeen uusia tiimejä, jotta saataisiin viritettyä taas kotimaisten tallien välinen kilpailu.”

Pitkän matkan hiihdon heikohko arvostus maassamme ja tulevaisuuden epävarmuus saa Arton pohtimaan mahdollisia kehittämistoimenpiteitä. Hän peräänkuuluttaa myös kotimaista Pro Tour-kisaa, jolla olisi ammattitaitoiset vetäjät, ja kisa järjestettäisiin huippuhiihtäjille houkuttelevaksi, eikä vain harrastajahiihtäjien ehdoilla.

”Suomen pitkän matkan hiihdossa ei ole tällä hetkellä yhtään kisaa, mikä veisi tasoa eteenpäin. Esimerkiksi Vasaloppet on valovuoden edellä Suomen kisoista, ja siellä pitkän matkan arvostus on korkealla tasolla, ja harrastajia riittää todella paljon. Vaikka Ski Classics-sarjan kisaohjelma on vaativa, pitäisi ainakin harkita voitaisiinko järjestää pitkän matkan hiihdon SM-kilpailu, jossa mitalit jaettaisiin kestävimmille ja vahvimmille hiihtäjille. Piristäisikö ja lisäisisikö se pitkän matkan hiihtoa ja ylipäätään Suomen kestävyyshiihtoa?”

Syvällinen mietintä vie analyyttisen ja pohtivan hiihtomiehen suunnittelemaan jo uusia kuvioita myös Ski Classicsin puolelle.

”Voisiko Ski Classic-sarjan päättää tour-muotoiseen kilpailuun Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapissa? 80-luvulla hiihtokausi päättyi pohjoisen Skandinavian Lapin Kulta cupiin ja paikalla olivat aina maailman parhaat hiihtäjät. Nykyään pitkän matkan hiihtoon on kiertue-muotoisena olemassa Lapponia-hiihto, mutta se on lähinnä kansallinen tapahtuma. Hiihdossa on Tour De Ski, mutta sen ajankohta on huono. Mäkihypyssäkin on loppukauteen RAW AIR –tour. Jonkinlainen uusi “Lapland Tour” voisi nousta maailman laajuisesti tärkeäksi hiihtokauden päätöstapahtumaksi. Siinä pitäisi olla erillinen oma palkinto ja yhteispisteet Ski Classics- sarjaan, vaikka jokaisesta osakilpailusta saisikin pisteitä.”

Arto ehdottaa myös, että Ski Classics-sarjassa pitäisi huomioida pienemmät tallit paremmin, koska ne ovat nyt jäämässä suurempien ja varakkaimpien tiimien jalkoihin. Hän heittää ilmoille ajatuksen, että pikkutallit voisivat kenties saada pistehyvitystä Pro Tourilla samaan tapaan kuin tuulihyvitykset mäkihypyssä.

Pienten tallien ongelmina hän näkee myös joukkueenjäsenten sairastumisien korostumisen, koska porukka on pieni. Myös kalustossa ja huollossa annetaan helposti hyvitystä isoihin tiimeihin verrattuna. Ski Classics-sarjan alkuaikoina tallit olivat varsin tasavertaisia, mutta nyt ruotsalaiset ja norjalaiset tiimit jyräävät rahalla ja vetovoimallaan muiden yli, ja pienempien hiihtomaiden joukkueiden tulevaisuus on vaakalaudalla.

Lue myös: Team Edux kantaa sinivalkoisia värejä ainoana suomalaisena tallina Ski Classicsissa

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen

Artolla on hyviä ajatuksia suomalaisen hiihdon kehittämiseksi. Kuva: henkiökohtainen

Epävakaalta näyttää myös maastohiihdon tulevaisuus yleisesti, ja Arto ei säästele sanallista arkkuaan kritisoidessaan suomalaista hiihtoa.

”Isossa kuvassa vapaaehtoistyöhön nojannut suomalainen kestävyyshiihto on kriisissä, koska seurojen ja piirien vapaaehtoistyöhön pohjautunut työ on ollut jo vuosikymmeniä laskusuunnassa. Hiihtoliitto on unohtanut hiihtoseurojen vapaaehtoistyön voiman, ja mitään uuttakaan ei ole keksitty tilalle, ei ole taidettu edes miettiä koko asiaa. Kilpahiihtäjien määrä on romahtanut, ja se näkyy nyt myös pitkän matkan hiihtäjien määrässä. Ski Classics-sarja on tuonut hiihdolle uuden mahdollisuuden, jonka voima perustuu vapaaehtoisuuden ja ammattilaisuuden yhdistämiseen. Olisiko Suomen Hiihtoliitolla toiminnassaan jopa jotain opittavaa tästä? ”

Maastohiihto, kuten koko kestävyysurheilun laaja lajitarjonta, käy kovaa taistelua muita lajeja ja harrastuksia vastaan. Lapset eivät enää leiki ulkona niin kuin ennen, ja nuoret addiktoituvat puhelimien loputtomaan sisältövirtaan. Aikaa vievät ja sitkeyttä vaativat harrastukset jäävät helposti taka-alalle, ja trendikkäämmät lajit vetävät vahvemmin puoleensa. 

Arto tuo esille vuoden 1995 käännekohdan, jolloin jääkiekko valtasi kansakuntamme sydämen. Hiihto ei enää ollut se maamme ykköslaji, ja nyt suksilla sivakointi ei ole nuorille itsestään selvyys kuten ennen muinoin. 

”Täytyisi perustaa nuorisotalleja Suomeen. Eikö Hiihtoliittokin voisi enemmän avata asiaa nuorille ja kertoa lajin mahdollisuuksista ja jopa kannustaa siihen sekä järjestää kisoja pitkille matkoille? Iso kysymys on nyt, miten voimme haastaa joukkuelajit? Hiihtoliitonkin olisi käärittävä hihat ja tehtävä jotain, ettei kaikki lahjakkuudet valu joukkuelajeihin. En halua saarnallani herättää vastarintaa minkään tahon kohdalla, vaan meidän pitää pystyä kaikkien lajien kanssa tekemään hyvää yhteistyötä ja kehittämään suomalaista sisua ja kestävyysurheilua! Ja unohtamatta myös niitä joukkuelajeja,” Arto kiteyttää näkemyksensä paremmasta tulevaisuudesta maamme urheilurintamalla.

Väkevien sanojen ja kehittävien ajatusten siivittämänä on aika loppukaneetille, ja Team Eduxin ”isähahmo” haluaa kannustaa kaikkia haastamaan itsensä omalla tahollaan. Miehellä itsellään on kova tavoite hiihtää ensi talvena maailman pisin massahiihto Nordenskiöldsloppet, 220 km, Ruotsissa.

”Kaikki vain haastamaan itsensä tai kaveriporukan. Tavoitteellinen harjoittelu auttaa kovissakin haasteissa. Nuoren hiihtäjän ei pidä myöskään pelätä jaksamisen harjoittelemista. Näin viekäämme yhdessä suomalaista sisua ja taisteluhenkeä maailmalle, ja annetaan sen myös näkyä!”

Suomalaisella sisulla Team Edux ja Arto Viitala tulevat varmasti viemään pitkän matkan hiihdon uusille ulottuvuuksille, ja vielä se päivä koittanee, että maamme laulu soi Vasaloppetin voittajalle. Ehkä se nostaisi pitkän matkan hiihdon sille kuuluvaan parrasvaloon kannustaen sekä nuoria että vanhoja löytämään sen sammumattoman kipinän, jolla maailmaakin parannettaisiin latukilometri kerrallaan.

Lue myös: Team Eduxin vinkit pitkän matkan hiihtäjän voimaharjoitteluun

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen

Arton hiihtokipinä ei sammu yön pimeydessäkään. Kuva: henkilökohtainen

Team Edux on parhaillaan leirillä Vuokatissa, ja tällä viikolla pääset tutustumaan lähemmin tiimin harjoituksiin ja itse hiihtäjiin. Hiihtoon liittyviä artikkeleja voit lukea myös ProXCskiing.com-sivustolta. Eksklusiivisia jäsenartikkeleja, kuten tämä artikkeli, joka julkaistiin alunperin vain jäsenille, voit lukea liittymällä sivustomme jäseneksi, jolloin saat myös muita ainutlaatuisia etuja kuten live-lähetykset Ski Classics Play-suoratoistopalvelussa. Liity siis nyt Maastohiihto.com:n jäseneksi ja pääset hiihdon ytimeen.

Liity jäseneksi täältä.