Mihin tasatyöntö kehittyy ja mihin se kehittää hiihtoa?
Maastohiihdon valmentajakerhon kevätseminaarissa puolitoista viikkoa sitten käytiin monia hyviä keskusteluja, joista yksi käsitteli tasatyöntöä. Aihetta puitiin niin välineiden, kilpailuiden kuin harjoittelunkin näkökulmasta. Kestävyysurheilu.fi kyseli tasatyönnön tulevaisuudesta seminaarissakin alustaneelta Olli Ohtoselta.
Maastohiihdon valmentajakerhon kevätseminaarissa puolitoista viikkoa sitten käytiin monia hyviä keskusteluja, joista yksi käsitteli tasatyöntöä. Aihetta puitiin niin välineiden, kilpailuiden kuin harjoittelunkin näkökulmasta. Kestävyysurheilu.fi kyseli tasatyönnön tulevaisuudesta seminaarissakin alustaneelta Olli Ohtoselta.
Tasatyöntö on perinteisellä hiihtotekniikoista nopein, sillä suksi on liu’ussa koko ajan. Sprintissä ilman pitoja hiihtäminen tuli vakavasti otettavaksi vaihtoehdoksi jo vuosia sitten, samoin pitkien matkojen Ski Classics -sarjassa. Ski Classicsissa jokainen osakilpailu on vuoden 2010 jälkeen pystytty voittamaan myös tasatyönnöllä, kun tänä vuonna jopa Birkebeinerrennet voitettiin ensimmäistä kertaa tasatyönnöllä. Viime kaudella perinteinen hiihtoväki kuitenkin hämmästyi, kun vaativasta latuprofiilistaan tunnetussa Davosissa miesten 15 kilometrillä kolme tasatyöntäjää ylsi kymmenen joukkoon. Hieman myöhemmin Toblachissa 15 kilometrin perinteisellä voitto vietiin tasatyönnöllä.
– Vaikka Iivollakin (Niskanen) oli tasatyöntöön todella isot panostukset, emme vaihtoehtona missään vaiheessa ajatelleet, että maailmancupissa hiihdettäisiin tasatyöntöä, Ohtonen sanoo.
Ohtonen ja moni muu hämmästyikin, kun juuri Davosissa menestyttiin ilman pitoja.
– Iso muutos on käynnissä, nyt tasatyöntö on tulossa distanssihiihtoon. Siihen pitää meidän valmennuksen ja huollon pystyä reagoimaan, Ohtonen sanoo.
Mitä tasatyönnön kehitys vaatii sukselta?
Ohtonen on kuitenkin jo pitkään puhunut, että Suomessakin olisi mietittävä tasatyönnön tulevaisuutta ja sen vaikutuksia.
– Sprinttipuolella sitä on harjoiteltu paljon, viime kaudellakin se oli iso painopistealue ja urheilijoilla ajatuksena selvänä. Distanssipuolellakin sitä kohden mennään, mutta olemmeko riittävän valveilla. Missä menevät rajat, voidaanko esimerkiksi Rukalla hiihtää tasatyönnöllä? Valmius pitää olla, Ohtonen miettii ja kannustaa muitakin miettimään.
Muuten Suomi ei ole ollut tasatyöntökehityksen etujoukoissa, mutta sinne pitäisi pyrkiä. Seminaarissa välinepuolelta aihetta lähestyi ja keskustelua herätteli suksihuollon pitkän linjan ammattilainen Jari Nieminen.
– Mietittävä on myös, mitä vaatimuksia tasatyöntösuuntaus asettaa välineelle ja suksen rakenteelle. Esimerkiksi Loppet-puolella käytetään perinteisen suksea, joka on vaan läpivoideltu. Huollon puolella vahva näkemys on, että perinteisen suksi on suorassa liu’ussa ja tasatyönnössä liukkaampi kuin luistelusuksi. Siitä tuli todella hyvää keskustelua, mitä vaatimuksia tasatyöntö asettaa suksen rakenteelle. Pitääkö esimerkiksi suksen korkeimman kohdan sijaintia miettiä uudelleen, Ohtonen kertoo Niemisen pohdintojen pohjalta.
Tasatyöntö vaatii paljon koko kropalta
Kuntohiihtäjän käsitys tasatyönnöstä ei välttämättä kohtaa nykypäivän huippuhiihdon vaatimusten kanssa. Tasatyöntö on kaikkea muuta kuin pelkkää ylävartalotyötä. Se vaatii koko kropalta paljon, ja alavartalon merkitys tekniikassa on suuri. Ohtosen mukaan tasatyöntämällä saadaan käyttöön jopa 95 prosenttia maksimihapenotosta. Arviolta Ski Classics -spesialistit yltävät tasatyönnöllä maksimiinsakin.
– Se kehittyy mitä tekee. Yleisesti tasatyönnön rajoja ei ole vielä nähty, Ohtonen sanoo kehityksen suunnasta.
Mitä tapahtuu kansainvälisesti ratojen osalta? Ohtonen ei usko rajoituksiin, jossa perinteisen kisoissa vaadittaisiin pitovoiteiden käyttöä. Sprintissä FIS:llä on jo ollut tasatyöntöön selkeä toimintamalli ja linja, ja vastaava rakentuu yhdessä latujen homologointien kanssa myös normaalimatkoille tasatyöntömahdollisuuksien osalta. Vastustamiseen ei suomalaistenkaan kannata tuhlata energiaa. Ohtonen toivookin, että vanhemmat ja valmentajat kannustaisivat tasatyönnöstä innostuneita lapsia ja nuoria.
– Sekä Iivolla että Tonilla (Ketelä) tulevan harjoituskauden painopisteenä tulee olemaan vapaan hiihto. Molemmat ovat tasatyönnössä hyviä. Tasatyöntö säilyy mukana, ja varmasti Iivo tulee tekemään siihen erikoisharjoituksia, katsotaan jyrkempiä mäkiä ja pidempiä kestoja, kilpailunomaisia suorituksia, Ohtonen miettii.
Hän näkee tulevaisuudessa erityisesti miesten puolella vahvana erikoistumisen.
– Suoraan maratonhiihtoihin suuntautuminen voi olla houkutteleva vaihtoehto jo nuorille, samoin suoraan sprinttihiihtäjäksi tuleminen.
-Heidi Lehikoinen




