tiistai, syys 10, 2024 Today's Paper
SC Ranking
1 Emil Persson 25,914,004
2 Emilie Fleten 25,906,053
3 Ida Dahl 25,349,402
4 Kasper Stadaas 25,223,899
5 Andreas Nygaard 24,934,569
6 Johan Hoel 24,707,367
7 Max Novak 24,166,685
8 Magni Smedås 24,096,434
9 Thomas Ødegaard... 23,852,025
10 Torleif Syrstad 23,844,654
11 Amund Riege 23,583,626
12 Axel Jutterströ... 23,542,041
13 Eirik Sverdrup ... 23,451,378
14 Runar Skaug Mat... 23,406,779
15 Herman Paus 23,398,617
16 Oskar Kardin 23,295,927
17 Morten Eide Ped... 23,285,882
18 Stian Hoelgaard 23,173,466
19 Alvar Myhlback 23,165,443
20 Petter Stakston 23,082,621
21 Magnus Vesterhe... 22,979,229
22 Karstein Johaug 22,772,809
23 Tord Asle Gjerd... 22,630,484
24 Johannes Eklöf 22,542,970
25 Thomas Bing 22,374,724
26 Kati Roivas 21,625,092
27 Astrid Øyre Sli... 21,569,196
28 Jeremy Royer 21,459,378
29 Einar Kalland-O... 21,381,668
30 Anikken Gjerde ... 21,371,471
31 Silje Øyre Slin... 21,131,436
32 Nils Dahlsten 21,036,730
33 Klas Nilsson 20,963,902
34 Alfred Buskqvis... 20,959,327
35 Eddie Edström 20,918,257
36 Thomas Joly 20,769,655
37 Torgeir Sulen H... 20,750,282
38 Karolina Hedens... 20,747,023
39 Jenny Larsson 20,746,503
40 Marcus Johansso... 20,519,477
41 Johan Tjelle 20,321,169
42 Patrick Fossum ... 20,194,014
43 Petter Northug 20,160,567
44 Fabián Štoček... 20,118,753
45 Ole Jørgen Bruv... 20,102,163
46 Joar Thele 20,023,863
47 Juuso Mäkelä 19,956,551
48 Sofie Elebro 19,681,634
49 Jan Šrail 19,577,269
50 Fredrik Helgest... 19,176,422
 
Tapahtumat & Tulokset
CHECK COMPETITIONS
Tapahtuma Maa Päivämäärä
Mobile icon Mobile icon

Nopeusharjoittelu tuo vauhtia hiihtoosi

Pitkän matkan hiihto on monipuolinen laji, joka vaatii paljon harjoitustunteja, ja monet monipuoliset harjoitukset lisäävät urheilijan fyysistä kapasiteettia, kestävyyttä, hapenottokykyä, voimaa ja nopeutta. Monelle kuntohiihtäjille ei kenties tule mieleen, että maratonhiihdoissa tarvittaisiin nopeusominaisuuksia, mutta nykypäivän aggressiivinen hiihtotapa vaatii myös kovaa kiriherkkyyttä.

Kuva: Ski Classics

Emil Persson on hiihtäjä, jonka loppukiri on parhaimmillaan omaa luokkaansa, ja hiihtäjä tekee paljon nopeusharjoituksia ylläpitääkseen kirikykynsä.

Nopeusharjoittelu on hyödyllistä kaikille hiihtäjille, ja tietenkin suuri nopeus on entistä tärkeämpää sprinttiin ja lyhyisiin matkoihin keskittyville hiihtäjille. Myös pitkän matkan kilpailuissa nopeus on arvokas tekijä, kun halutaan voittaa kilpailuja, saavuttaa onnistuneita irtiottoja kilpailun aikana ja yksinkertaisesti vain pystyä hiihtämään nopeammin. 

Nopeusharjoittelu saattaa kuulostaa melko yksinkertaiselta, mutta pitkän matkan hiihtäjille se tarkoittaa kykyä hiihtää nopeasti väsyneillä lihaksilla pitkän hiihtosuorituksen aikana. Tämän kyvyn parantamiseksi hiihtäjän on tehtävä erityisiä nopeusharjoituksia trimmatakseen kehonsa suorituskykyä myös väsyneessä tilassa.

Nopeusharjoittelun hyöty on neuromuskulaarista eli opetetaan lihaksia liikkumaan nopeasti. Nopeusharjoittelua tehdessä on syytä keskittyä huolellisesti tekniikkaan ja varmistaa, että se pysyy niin sanotusti kasassa ja eteneminen ei ole ”säheltämistä”. Nopeusintervallit voivat olla joko itsenäinen harjoitus tai sitten niitä voi tehdä pitkän harjoituksen yhteydessä ja usein juuri loppua kohti. Tällöin kehon nopeita lihassoluja aktivoidaan ja simuloidaan kilpailuolosuhteita. 

Yksi hyvä ja paljon käytetty esimerkki nopeusharjoittelusta on tehdä kolme sarjaa 5 x 30 sekunnin spurtteja. Hiihdä joko rullilla tai suksilla täysillä 30 sekunnin ajan ja pidä sitten kahden minuutin lepo. Tässä spesifisessä harjoituksessa on tärkeää saada täysi palautuminen vetojen välillä, koska nopeus on näiden intervallien tavoite. Pidä myös 10 minuuttia lepoa sarjojen välillä, jotta olet toipunut ja valmis lähtemään seuraavaan sarjaan.  

Intensiivisempi versio yllä olevasta on 10 x 30 sekunnin sprintit 30 sekunnin palautumisella. Tämä on enemmän kuin vain nopeusharjoitus, koska harjoituksen intensiteetti kasvaa eksponentiaalisesti yllä kuvatusta intervallisessiosta lyhyen palautumisajan vuoksi. Tämä harjoitus voi helposti nousta jo tehotreeniksi lyhyen palautuksen vuoksi. Myös nämä intervallit voit tehdä pitkän lenkin yhteydessä. 

Vielä kovempi versio yllä mainitusta intervallisessiosta on 15 sekunnin täysivauhtiset vedot 15 sekunnin palautuksella. Lepoaika on kuitenkin niin lyhyt, että tästä harjoituksesta tulee helposti erittäin rasittavaa ja muuttuu täten puhtaaksi hapenottoharjoitukseksi. Team Ramuddenin valmentajana toiminut Mattias Reck tunnetaan niin sanotuista ”40–20-intervalleistaan”, joissa vedetään täysillä 40 sekunnin ajan ja sitten on lyhyt 20 sekunnin palautuminen. Sarjojen ja vetojen määrä vaihtelee harjoituksen luoteesta riippuen. 

Näistä nopeusharjoituksista on monia muunnelmia, ja jokaisen kannattaa hakea itselleen sopiva menetelmä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että lyhyt palautusaika nostaa harjoituksen kokonaisintensiteettiä ja tekee siitä enemmän ”kapasiteettiharjoituksen” kuin puhtaan nopeusharjoittelun. Sprinttihiihtäjillä on yleensä pitkiä taukoja intervalliensa välissä, koska nopeus on ensisijainen tavoite, mutta pitkän matkan hiihtäjillä on usein lyhyempi palautuminen, koska heidän on pystyttävä hiihtämään nopeasti myös uupuneena. 

Itse intervallien pituuttakin voi muuttaa, mutta niistä voi helposti tulla liian intensiivisiä, tehopainoitteisia, ollakseen puhdasta nopeusharjoittelua. Yhden minuutin vedot sopivaan maastoon, esimerkiksi loivaan alamäkeen tai tasamaalla, toimivat hyvin tähän tarkoitukseen. Vedon alun voi ottaa hieman rauhallisemmin varmistaakseen sen, että vauhti on maksimissaan vedon lopussa. 

Nopeusharjoituksia tehdessä on pidettävä mielessä se tosiasia, että päämääränä on kehittää nopeutta eikä tuottaa liikaa maitohappoa lihaksiin. Minuutti on jo niin pitkä aika, että siinä helposti kehittyy liikaa laktaattia kehoon. Palautuminen näissä vedoissa vaihtelee minuutista jopa kolmeen minuuttiin riippuen mitä harjoituksella haetaan.

Nopeutta voi myös kehittää kevyiden aerobisten lenkkien lomassa (pk-harjoitus), jolloin voi tehdä muutamia lyhyitä spurtteja aktivoidakseen nopeita lihassoluja. Esimerkiksi 4 x 20 sekunnin intervallit ja pitkä, vähintään 2 minuutin lepo välissä, toimivat hyvin pitkän lenkin yhteydessä.

Kuntohiihtäjien, kuntokilpailijoiden ja veteraanihiihtäjien kannattaa myös tehdä nopeusharjoittelua kasvattaakseen vauhtikapasiteettiään myös pitkillä matkoilla. Oikea nopeusharjoittelu nostaa varmasti kokonaisvaltaisesti kilpailuvauhtia ja parantaa kykyä tehdä irtiottoja ja hakemaan hyviä peesiletkoja tarvittaessa. 

Lue lisää harjoitteluun liittyviä artikkeleja tästä. Maastohiihto.comin jäsenä voit lukea myös kattavan valikoiman englanninkielisiä artikkeleja ProXCskiing.com-sivustolla. Liity nyt jäseneksi ja saat alla olevia etuja:

Mitä jäsenyyteen kuuluu? 
Langrenn.comLangd.seMaastohiihto.comProxcskiing.com

Kolme ensimmäistä ovat kukin johtavia hiihtosivustoja maissaan Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Seurannassa ovat niin maastohiihdon, ampumahiihdon kuin pitkän matkan hiihdonkin tapahtumat. Neljäs on englanninkielinen sivusto, joka seuraa maastohiihtoa ja pitkän matkan hiihtoa.

Sivustomme tarjoavat siis todellisen hiihdonystävän olohuoneen lajien äärellä.

SC Play

Kaikki Ski Classics -sarjan Pro Tour -tapahtumat livelähetyksinä ja jälkikäteen katsottavina englanninkielisellä selostuksella. Lähetyksiä maustavat mielenkiintoiset asiantuntijakommentaattorit kuten Petter Eliassen ja Anders Aukland.

SC MyPages

Seuraa kilpailutuloksiasi ja kerää digitaalisia pinssejä. SC MyPages on Ski Classics -sarjan verkkoyhteisö niin Pro Tour -hiihtäjille kuin kuntohiihtäjillekin. Aseta tavoitteita, haasta ystäviäsi ja vertaile tuloksiasi.

Jäsenenä saat muun muassa suksi- ja muita varustetestejä, harjoitusvinkkejä alan osaajilta, ravintotietoutta ja mielenkiintoisia haastatteluja ihmisiltä hiihtomaailmasta.

Liity jäseneksi tästä.

Luetuimmat
1
Kuva: Finlandia-hiihto
Kuva: Finlandia-hiihto

Finlandia-hiihto on hyvä ensi talven tavoite monelle kuntohiihtäjälle. Kuvassa viime talven perinteisen 62 km matkan lähtö.

Kuntohiihtäjä voi tehostaa kesäharjoitteluaan monin keinoin

Siinä missä kilpahiihtäjälle kesä on tärkeää aikaa kehittää omia valmiuksiaan kohti talven kilpailukautta, ei kuntoilijan kesäharjoittelun ohjelmoinnilla välttämättä ole samanlaista merkitystä. Siitä huolimatta moni kuntoilija ja kilpakuntoilija voi haluta kehittää kuntoaan myös kesän aikana, liittyvätpä tavoitteet sitten Finlandia-hiihdon suorittamiseen tai...

Liity jäseneksi nyt