maanantai, touko 20, 2024 Today's Paper
SC Ranking
1 Emil Persson 25,914,004
2 Emilie Fleten 25,906,053
3 Ida Dahl 25,349,402
4 Kasper Stadaas 25,223,899
5 Andreas Nygaard 24,934,569
6 Johan Hoel 24,707,367
7 Max Novak 24,166,685
8 Magni Smedås 24,096,434
9 Thomas Ødegaard... 23,852,025
10 Torleif Syrstad 23,844,654
11 Amund Riege 23,583,626
12 Axel Jutterströ... 23,542,041
13 Eirik Sverdrup ... 23,451,378
14 Runar Skaug Mat... 23,406,779
15 Herman Paus 23,398,617
16 Oskar Kardin 23,295,927
17 Morten Eide Ped... 23,285,882
18 Stian Hoelgaard 23,173,466
19 Alvar Myhlback 23,165,443
20 Petter Stakston 23,082,621
21 Magnus Vesterhe... 22,979,229
22 Karstein Johaug 22,772,809
23 Tord Asle Gjerd... 22,630,484
24 Johannes Eklöf 22,542,970
25 Thomas Bing 22,374,724
26 Astrid Øyre Sli... 22,119,196
27 Kati Roivas 21,625,092
28 Jeremy Royer 21,459,378
29 Einar Kalland-O... 21,381,668
30 Anikken Gjerde ... 21,371,471
31 Silje Øyre Slin... 21,131,436
32 Nils Dahlsten 21,036,730
33 Klas Nilsson 20,963,902
34 Alfred Buskqvis... 20,959,327
35 Eddie Edström 20,918,257
36 Thomas Joly 20,769,655
37 Torgeir Sulen H... 20,750,282
38 Karolina Hedens... 20,747,023
39 Jenny Larsson 20,746,503
40 Marcus Johansso... 20,519,477
41 Johan Tjelle 20,321,169
42 Patrick Fossum ... 20,194,014
43 Petter Northug 20,160,567
44 Fabián Štoček... 20,118,753
45 Ole Jørgen Bruv... 20,102,163
46 Joar Thele 20,023,863
47 Juuso Mäkelä 19,956,551
48 Sofie Elebro 19,681,634
49 Jan Šrail 19,577,269
50 Fredrik Helgest... 19,176,422
 
Tapahtumat & Tulokset
CHECK COMPETITIONS
Tapahtuma Maa Päivämäärä
Mobile icon Mobile icon

Marit Bjørgenin menestyksen salaisuus

Marit Bjørgen, menestynein talviolympiaurheilija, paljasti äskettäin menestyksensä salaisuuden Norjan olympiatutkimuskonferenssissa.

Kuva: Carl Sandin/Bildbyrån

Marit Bjørgen voitti viimeisen olympiakultansa 30 km hiihdossa 2018.

Hänen vaikuttavan 15 olympiamitalin kokoelmansa, joista kahdeksan kultaista, ja sen lisäksi vielä 18 MM-kultaa, kertovat Marit Bjørgenin matkasta maailman parhaaksi hiihtäjäksi. Matka on kuitenkin ollut kaikkea muuta kuin tavallinen.

Hänen uskomattoman menestyksensä salaisuus on periksiantamaton työmoraali. Koko 19-vuotisen uransa ajan maajoukkueessa Bjørgen teki uskomattomat 14 300 tuntia harjoittelua, keskimäärin noin 800 tuntia vuosittain. Hänen vuotuiset harjoitustuntinsa kehittyivät uran alkuvuosien 500 tunnista uran huippuaikojen 950 tuntiin.

”Menestys vaatii kovaa työtä ajan myötä. Monet urheilijat ovat harjoitelleet minua enemmän, mutta tärkeää on löytää se, mikä sopii kullekin yksilölle,” Bjørgen pohti menestyksensä syitä ja jatkoi:

”Juniorina harjoittelin 350 tuntia, kun taas ensimmäisen vuoden yleisessä sarjassa harjoittelin 500 tuntia. Kun voitin ensimmäisen maailmanmestaruuskultani 23-vuotiaana, harjoittelin 700 tuntia. 29-vuotiaana nostin tuntimäärän 950 vuodessa. Sen jälkeen voitin kuusi kultamitalia kaksissa MM-kisoissa synnytyksen jälkeen ja vähensin harjoittelumäärääni 25 prosentilla.”

Harjoittelun massiivinen määrä ei ollut ainoa kehitysaskel Bjørgenin matkalla. Hänen lähestymistapansa harjoitteluun muuttui merkittävästi hänen uransa aikana. Jossain vaiheessa hän sisällytti intensiivisiä tunnin mittaisia ​​tehoharjoitusjaksoja tavoitteenaan lisätä suorituskykyään, mikä vei hänet hiihdon huipulle.

Tämä muutos näkyi myös hänen siirtymisessään sprinttispesialistista dominoivaksi distanssihiihtäjäksi. Hiihtäjällä oli kuitenkin suuria haasteita vuosina 2006–2010 aina Vancouverin olympialaisiin asti, jolloin hän kamppaili alisuorittamisen kanssa. Tämä haastava vaihe vaikutti merkittävästi häneen sekä fyysisesti että henkisesti. Vastoinkäymiset olivat käännekohta hänen urallaan, ja hän päätti ottaa itse vastuun omasta kehityksestään ja fokusoida tavoitteet uudellen olympialaisia silmällä pitäen.

Langrenn.comin mukaan ratkaiseva muutos Bjørgenin harjoitusohjelmaan tuli, kun hän hylkäsi korkeatehoiset intervallit ja pitkäkestoiset tehoharjoitusperiodit ja siirtyi kohti matalatehoista määräharjoittelua. Uuden harjoitusohjelman mukaisesti hän teki viikossa kaksi tai kolme kovaa harjoitusta kohtuullisella intensiteetillä eli ns. kontrolloituja kynnysharjoituksia. Tämä strateginen muutos nosti hänet uudelleen huipulle.

Hänen tinkimättömän omistautumisensa lisäksi Bjørgenilla oli tunnistamaton X-tekijä, jonka avulla hän kykeni kestämään henkisesti uransa huippuhetkiä ja pohjanoteerauksia. Hän onnistui myös tasapainottamaan urheilunsa laajemman elämäntarkoituksensa kanssa. Perhe oli merkittävässä roolissa hänen matkallaan, ja hän sai tukea läheisiltään. Tämä tuki, mukaan lukien kumppani Fred Børre Lundbergin sitoutuminen, auttoi häntä ylläpitämään tinkimätöntä harjoitusohjelmaansa. Hän kiitti myös Olympiatoppenia ohjauksestaan harjoittelussa ja Norjan hiihtoliittoa heidän tuestaan, mikä mahdollisti hänen osallistumisensa kilpailuihin ja perheen järjestelyihin.

Marit Bjørgenin uskomaton matka huipentui vuoden 2018 olympialaisissa, joiden neljä mitalia tekivät lopulta hänestä kaikkien aikojen menestyneimmän talviolympiaurheilijan. Hänen tarinansa toimii todisteena poikkeuksellisesta omistautumisesta, sitkeydestä ja tinkimättömästä tuesta, joka voi johtaa talviurheilun huipulle.

Luetuimmat
1
Kuva: Magnus Östh / W sportsmedia
Kuva: Magnus Östh / W sportsmedia

Arkistokuva.

Kuntohiihtäjä voi tehostaa kesäharjoitteluaan monin keinoin

Siinä missä kilpahiihtäjälle kesä on tärkeää aikaa kehittää omia valmiuksiaan kohti talven kilpailukautta, ei kuntoilijan kesäharjoittelun ohjelmoinnilla välttämättä ole samanlaista merkitystä. Siitä huolimatta moni kuntoilija ja kilpakuntoilija voi haluta kehittää kuntoaan myös kesän aikana, liittyvätpä tavoitteet sitten Finlandia-hiihdon suorittamiseen tai...

Liity jäseneksi nyt