Johannes Høsflot Klæbo on nyt käynnissä olevien olympialaisten yksi suurimmista tähdistä. Hän voitti jo yhdistelmäkilpailun, ja huomenna on hänen vahvin matkansa eli sprinttihiihto. Nähtäväksi jää nouseeko hän näiden kisojen jälkeen kaikkien aikojen maastohiihtäjäksi ja viekö norjalainen supersankari kaikki kultamitalit kuten viime vuoden MM-kisoissa.
Hiihtokausi on alkanut, ja monet hiihtäjät valmistautuvat hiihtokisoihin pitkän kesä- ja syysharjoittelukauden jälkeen. Hiihto on raju laji, jossa hapenottokyky on yhä yksi avaintekijä menestykseen. Tässä artikkelissa määritellään, mitä tuo VO2max oikein tarkoittaa ja keillä urheilijoilla on todettu korkeimmat arvot.
Maastohiihdon maailmancupkausi alkoi tänään Rukalla, ja edessä on kiivas talvi huipentuen olympialaisiin. Juuri nyt, uuden talven alkaessa, on erinomainen hetki pysähtyä ja katsoa taaksepäin – miten tämä meille rakas laji oikein sai alkunsa ja mitä hiihto todellisuudessa on?
Maksimaalinen hapenottokyky (VO2max) on yksi kestävyysurheilun tunnetuimmista ja kiehtovimmista mittareista. Hiihtäjillä on tunnetusti maailman kovimpia arvoja, mutta kenellä on maailman korkeimmin mitattu luku? Tässä artikkelissa perehdytään ensin, mitä maksimaalinen hapenottokyky oikein tarkoittaa ja tuodaan esille muutamia kestävyysurheilijoita menneisyydestä, joiden mitatut arvot ovat tiettävästi maailman korkeimpia.
Pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailut on järjestetty Norjassa viidesti, mutta Trondheim on isännöinyt hiihtojuhlaa aiemmin vain kerran: 1997. Nuo kisat muistetaan Mika Myllylän ja Janne Ahosen urotöistä ja siitä, että naiset hiihtivät takaisin mitalikantaan epäonnistuneiden Thunder Bayn kisojen jälkeen.
End of content
End of content
