Apua haetaan usein kipua vaimentavista lääkkeistä, eikä ole lainkaan harvinaista, että urheilija vie päivästä toiseen harjoitukset läpi kipulääkkeiden voimin voidakseen jatkaa harjoittelua kohti määränpäätään. Pitkän ja kurinalaisen valmistautumisen päässä siintää usein jokin tavoite – kilpailu tai kauden kohokohta – jonka väliinjättäminen ei tule kuulonkaan. Kilpailu viedään läpi kivuista huolimatta, taas kerran tulehduskipulääkkeen voimaan turvautuen.

Tutkimusten mukaan jopa 90% kilpaurheilijoista turvautuu kipulääkkeisiin harjoitusten ja kilpailuiden läpiviemiseksi. Tulehduskipulääke tuo hetkellisen helpotuksen kivuntunteeseen ja mahdollistaa suorituksen läpiviemisen. Lääkkeen tuoma helpotus on kuitenkin lyhytaikainen, ja lopputulos on usein paljon huonompi kuin jos lääke jätetään ottamatta. Miksi sitten näin on? Eikö lääkkeen tehtävä ole nimenomaan parantaa ja korjata? Riippuu siitä, milloin ja mihin vaivaan lääkettä käytetään.

Kipu on elimistön keino kertoa ettei kaikki ole kunnossa

Koska tulehduskipulääke yleensä turruttaa kipuaistimuksen, urheilija pystyy jatkamaan liikkumista kivusta huolimatta ja saattaa aiheuttaa entistä enemmän vahinkoa itselleen. Elimistö viestii kivulla siitä, että jokin paikka on rikki ja vaatii korjausta. Korjaus hoituu parhaiten rasitusta välttämällä ja ongelmakohtaa hoitamalla, ei väkisin treenaamalla ja kehoa lisää kuormittamalla.

Kipulääkkeen voimin harjoittelu on huono ajatus myös siksi, että kun urheilijan kiputuntemus heikentyy, ei hän välttämättä itse edes huomaa rikkovansa kehoaan lisää. On myös havaittu tapauksia, joissa kipulääke ei ole edes poistanut kipua, mutta aiheuttanut sen sijaan muita terveyshaittoja.

Kipulääkkeet ja liikunta eivät sovi yhteen

Kipulääkkeet aiheuttavat usein ruoansulatuskanavan verenvuotoa, suolen limakalvon vaurioitumista ja muita vakavia oireita. Kovatehoisen liikunnan on havaittu saavan aikaan vaurioita suoliston limakalvolla, joita tulehduskipulääkkeiden (ibuprofeeni) käyttö lisää tutkimusten mukaan huomattavan paljon. Jo kohtuullinen annos, 2x400mg ibuprofeenia päivässä, havaittiin tuoreessa tutkimuksessa haitalliseksi.

Varsinkin jatkuva lääkkeisiin tukeutuminen voi johtaa pysyviin suolisto-ongelmiin. Liikunnan ja tulehduskipulääkkeiden aiheuttama tulehdus ja vauriot suolen limakalvolla voivat pahimmassa tapauksessa heikentää ravintoaineiden imeytymistä ja siten vaikeuttaa palautumista liikunnasta.

Kipulääkkeiden käytön on todettu tutkimuksissakin aiheuttavan joskus vakaviakin oireita. Eräässä tutkimuksessa kartoitettiin vuoden 2010 Bonnin maratonin osallistujien tulehduskipulääketottumuksia. Kävi ilmi, että 3913 osallistujasta jopa 49% kertoi ottaneensa kipulääkettä ennen kilpailua.

Lääkkeitä syöneillä oli vähemmän poisjääntejä kramppeihin vedoten ennen kilpailun alkua verrattuna juoksijoihin, jotka eivät lääkettä käyttäneet. Tämä oli kuitenkin ainoa hyöty, joka lääkkeillä havaittiin. Oli nimittäin niin, että lääkkeitä käyttäneiden keskuudessa esiintyi enemmän kilpailun keskeyttäneitä johtuen muun muassa vatsakrampeista.

Huomattava ero havaittiin, kun tarkasteltiin juoksijoiden terveydentilaa kilpailun jälkeisinä päivinä. Tulehduskipulääkkeitä ennen maratonia käyttäneillä oli huomattavasti enemmän lihas- ja nivelkipuja ja noin viisi kertaa suurempi riski vatsakrampeille, sydänoireille ja ruoansulatuskanavan verenvuodolle. Oireet olivat sitä vakavampia, mitä suurempi lääkeannos oli ollut.

Lisäksi sairaalahoitoa vaatineet tapaukset olivat kaikki käyttäneet lääkkeitä kipua vaimentamaan ennen kilpailua. Sairaalaan joutuneista yhdeksästä henkilöstä kolmella oli virtsausongelmia viitaten munuaisten toimintahäiriöön, neljä kärsi ruoansulatuskanavan verenvuodosta ja kaksi sai tapahtuman jälkeen sydäninfarktin.

Tulehdus kehon luonnollinen mekanismi

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan liikunnan aikaansaaman tulehduksen, oli se sitten lihas-, luu- tai jännekudoksessa, tukahduttaminen saattaa jopa pitkittää parantumista. Tämä siksi, että tulehdus on kehon luonnollinen reaktio ja sen tarkoitus on ennen kaikkea suojella vaurioitunutta aluetta.

Tulehduskipulääkkeet estävät muun muassa joidenkin solutason entsyymien toimintaa. Nämä entsyymit ovat tärkeitä, jotta lihakset sopeutuisivat tiettyyn rasitustasoon ja kehittyisivät aiempaa kestäviksi ja voimakkaammiksi. Jos siis kyseisten entsyymien toiminnan estää, ei harjoitusvaikutus välttämättä ole toivotun kaltainen.

Tulehdusreaktion täydellinen poistaminen lääkkeiden voimin on luultavasti haitallista myös kollageenin uudistumisen kannalta, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi jännevammat saattavat pitkittyä ja parantuminen hidastua jatkuvan lääkkeiden käytön seurauksena.

Tosin jänteen paraneminen on kiinni myös jännekudoksen kyvystä liukua vapaasti sitä ympäröivien rakenteiden ympärillä. Kiinnikkeiden muodostuminen parantumisprosessin yhteydessä hidastaa jänteen toipumista, ja siksi tulehduskipulääkkeiden käyttö kiinnikkeiden ehkäisemisessä voi tulla kyseeseen tietyissä tapauksissa. Lisäksi tulehduksen leviäminen lähtöalueelta muualle elimistöön aiheuttaa ongelmia ja tämän estämiseksi voi tulehduskipulääkkeistä olla apua.

Tutkijat kehottavat varovaisuuteen tulehduskipulääkkeiden käytön kanssa, sillä edellä mainitut tapaukset osoittavat, että vaikka lääkkeestä on joissakin tilanteissa apua, saattavat ne myös aiheuttaa vakavia terveysongelmia varsinkin pitkäkestoisten ja kovien kestävyyssuoritusten yhteydessä. Niin urheilijan kuin kuntoilijankin kannattaa konsultoida lääkäriä lääkkeiden käytön tarpeellisuudesta ja turvallisuudesta. Turhaa ja varsinkin jatkuvaa tulehduskipulääkkeiden käyttöä tulisi jokaisen pyrkiä välttämään käyttöön liittyvien sivuvaikutusten vuoksi.

-Ida Heikura