Suomeen on vähitellen muodostunut useita maastopyöräyhteisöjä eri kaupunkeihin ja lajitarjontaa alkaa olla jo kiitettävästi. Myös maastopyöräilyn tekniikkakursseja järjestetään muutamilla paikkakunnilla. Hevoskuurin toimittaja kävi tutustumassa Maastoon polje! järjestämään tekniikkakurssiin Tampereen Kaupin urheilupuistossa, joka tarjoaa erinomaiset puitteet maastopyöräilyn harrastamiseen. Kaupista löytyy niin vauhdikkaampia leveitä polkuja ja hiihtopohjia kuin teknisempiä kivikkoisia ja juurakkoisia pikku polkuja.

Itse kuulun siihen pyöräilykuntaan, joka osti aikanaan 90-luvulla maastopyörän, kun ne tulivat markkinoille ja kävi jonkun lenkin polkemassa aina silloin tällöin. Pyörän vanhentuessa ja hajotessa maastopyöräily pääsi kuitenkin unohtumaan. Olisi siis aika tutustua lajiin uudestaan.

Jokainen polku on mahdollisuus

Tekniikkakurssin vetäjät Juha Rämälä ja Kauri Lindström kertovat, että tekniikkakurssista on hyötyä kaikentasoisille polkijoille. Myös kokeneemmatkin polkijat voivat saada kurssilta hyviä tekniikkavinkkejä. Aloittelijoille Juha Rämälä antaa seuraavanlaisen ohjeen maastopyöräilyyn tutustumiseen.

– Se vaatii vain hieman rohkeutta, että uskaltaa lähteä polulle polkemaan ja poikkeamaan tutuilta reiteiltä ja teiltä uusille poluille. Kannattaa lähteä hieman helpommista reiteistä liikkeelle ja pikku hiljaa nostaa tasoaan tekniikan kehittyessä. Maastosta löytyy niin monenlaista polkua, että ei vaadi kuin hieman ennakkoluulottomuutta, että uskaltaa lähteä niitä kokeilemaan. Jokainen polku on mahdollisuus, Juha Rämälä sanoo ja korostaa, että vauhtia voi säädellä polun vaativuuden ja omien taitojen mukaan.

– Mutta kannattaa myös tulla tekniikkakurssille parantamaan tekniikkaansa ja saamaan uusia vinkkejä, Rämälä sanoo.

Eli ei muuta kuin kurssille ja menoksi. Alkuun Rämälä ja Lindström olivat tehneet pienen testiradan, jossa pääsi testaamaan eri osa-alueita monipuolisesti. Tässä oppi oivallisesti, kuinka noustessa ja hypättäessä pienelle kynnykselle tai kivelle, kannattaa keulaa ”keventää” hieman käsien ja painon siirron avulla tai, että jarruttaessa siirtää painoa riittävästi taakse ja takamusta satulassa taaksepäin, jottei lennä tangon yli. Samoin kannattaa oppia tuntemaan, missä etujarru lukittuu ja oppia tämä raja, ettei tee liian äkkinäisiä jarrutuksia.

Tämän tietoiskun jälkeen oli vuorossa maastoon siirtyminen ja ylämäki- ja alamäkiharjoittelua. Mieleen jäi, että mitä jyrkempi ylämäki, sitä edempänä kannattaa paino pitää ja kannattaa olla mahdollisimman lähellä tankoa ja kevennyksessä tankoa vielä nostetaan enemmän rintaa kohti kyynärpäitä koukistamalla ja joustamalla. Ajolinjojen katsominen etukäteen ja katseen pitäminen edessä auttaa vaativimmissa paikoissa ja alamäissä. Alamäissä on Rämälän mukaan tärkeää pitää paino riittävän takana, jottei lennä tangon yli jyrkissä kohdissa ja jarruttaessa. No, tätä ei Hevoskuuri aivan täysin sisäistänyt, sillä kerran lennettiin alamäessä tangon yli että heilahti, mutta pahemmilta kolhuilta onneksi selvittiin.

Kaikkinensa kahden kerran tekniikkakurssi oli erittäin antoisa ja opin lajista sellaista, mitä ei aiemmin ole tullut edes mieleenkään. Tässähän melkein pääsi pyöräilykärpänen puremaan ja on ruvettava uutta pyörää katsomaan ja alettava taas maastossa pyöräilemään, jottei saadut vinkit pääse unohtumaan.

Verkostoitumista ja tutustumista samanhenkisiin ihmisiin

Maastopyöräkurssille osallistumisen yksi ehdoton etu ja hyöty on se, että se tarjoaa samalla myös erinomaisen mahdollisuuden muihin maastopyöräilystä kiinnostuneihin ihmisiin. Näin pääsee vaihtamaan ajatuksia lajista ja sopimaan vaikka yhteislenkkejä keskenään. Ja esimerkiksi Maastoon polje! tarjoaa Tampereella yhteislenkkejä ja siitä on muodostunut kiva pikku maastopyöräily-yhteisö, jolla on nettisivujen lisäksi myös oma facebook-ryhmänsä, jossa ajatuksia voi vaihdella. Samanlaista toimintaa on ylläpitänyt Tampereella jo vuosikausia myös Kaupin Kanuunat ja vastaavanlaisia yhteisöjä ja seuroja löytyy ympäri Suomea. Mikäli siis maastopyöräilyn sosiaalinen puoli kiinnostaa, niin kannattaa rohkeasti ottaa selvää, mikä olisi se sinulle lähin seura tai yhteisö.

Juuso Kuortti suoriutui alamäkiosuudesta mainiosti. Kuva: Hevoskuuri.fiYksi kurssilainen ja maastopyöräilyinnostuksen kokenut polkija oli 13-vuotias Juuso Kuortti, joka polki todella sulavasti juurten ja kivien yli. Juuri tekninen puoli viehättääkin Juusoa maastopyöräilyssä.

– Kaikki tekniset jutut ovat hienointa, ala- ja ylämäet. Kiinnostuin lajista, kun aloin vaan polkea metsässä ja siitä se lähti. Kurssilta sain kyllä hyviä vihjeitä, miten näistä vaikeista paikoista pääsee vielä paremmin yli, Juuso Kuortti kertoo.

Kurssin vetäjä Juha Rämälä kertoo harrastaneensa maastopyöräilyä tavallaan aina, mutta totaalinen hurahdus tapahtui noin viisi vuotta sitten.

– Vuonna 2006 ostin ensimmäisen oikean pyörän ja 2008 hurahdin lajiin oikein kunnolla, Rämälä sanoo ja jatkaa.

– Parasta lajissa on se, kun pystyy ajamaan jonkun vaativan paikan läpi ja vielä mahdollisimman sulavasti. Sitä sulavuutta minä tässä tavoittelen. Ja tässähän ei voi ajatella mitään muuta, muuten kaatuu heti. Tämä onkin paras tapa vaikka työstressin poistamiseen. Jos haluaa unohtaa työkiireet ja stressin, niin maastopyöräily on oikea laji.

Mikäli oman tekniikan kehittäminen kiinnostaa tai kaipaa pyöräilyseuraa ja keskustelua samanhenkisten polkijoiden kanssa, niin ei muuta kuin osallistumaan tekniikkakurssille!

– Tero Viljanen