Plantaarifaskia eli jalkapohjan kalvojänne kipeytyy tulehtuessaan lähellä kantapäätä. Kuva: strengthrunning.com

Vasaralla kantapäähän

Plantaarifaskiitissa kipu tuntuu jalkapohjassa, joko kantaluun lähellä sisäsyrjällä tai isonvarpaan päässä. Kipu on usein voimakkaimmillaan aamulla herätessä ja juoksulenkin alussa. Tämän jälkeen tuntemukset kivusta saattavat jopa kadota kokonaan, vain ilmestyäkseen myöhemmin entistä kovempina. Kivun lisääntyminen johtunee siitä, että juoksija on liikkuessaan aiheuttanut kalvojänteeseen lisää vauriota.

Kipu tuntuu siltä, kuin joku hakkaisi vasaralla kantapäähän joka askeleella. Jos juoksija jatkaa liikkumista kivusta huolimatta, saattaa seurauksena olla pahimmillaan plantar fasciosis, arpikudoksen muodostuminen ja jänteen heikkeneminen, mistä edelleen seuraa repeämä kantakalvossa. Lopulta vamma laittaa urheilijan pitkälle sairaslomalle.

Syitä kalvojänteen tulehtumiseen on lukuisia, esimerkiksi ylipaino, nopeasti lisätyt harjoitusmäärät, kuluneet kengät ja jalan holvirakenteen poikkeavuudet. Jalkapohjan kalvojänteen tehtävä on tukea pitkittäistä jalkaholvia ja vaimentaa jalkaterään kohdistuvia iskuja askelkontaktin aikana.

Kalvojänne joutuukin tavallista kovemmalle koetukselle niillä henkilöillä, jotka kärsivät jalkaterän rakenteellisista poikkeavuuksista kuten lättäjalkaisuudesta, korkeista jalkaholvista, ylipronaatiosta tai jalkojen hiuksenhienoista pituuseroista. Myös kireydet akillesjänteessä, pohjelihaksissa tai itse kantakalvossa ovat riskitekijöitä tulehduksen synnylle. Usein fysioterapeutin konsultointi saattaa olla paikallaan pitkittyneen kivun seurauksena.

Plantaarifaskiittiin ei kuitenkaan saa sekoittaa muita mahdollisia jalkapohjan kiputiloja, kuten rasitusmurtumat, jalkapohjan rasvapatjan tulehdus tai limapussien tulehdukset. Asiantuntevan lääkärin vastaanotto lieneekin paikallaan, varsinkin tilanteissa joissa urheilija ei ole täysin varma siitä, että vamma on kyseessä.

Strassburgin sukka ja glof-pallo auttavat

Plantaarifaskiitin hoidossa on tärkeää välttää kipua aiheuttavaa kuormitusta. Usein tämä tarkoittaa sitä, että korvaava harjoittelu pyöräilystä uintiin ja jopa hiihtoon sopii hyvin. Myös jalkaterän pienten lihasten aktivointi ja vahvistaminen jalkajumpan voimin kannattaa, jotta jalan rakenteet kestävät paremmin iskutusta.

Lisäksi kannattaa muistaa säännöllinen venyttely, joka kohdistetaan etenkin akillesjänteeseen, pohjelihaksiin ja kantakalvoon. Tämä siksi, että kantakalvo on edellä mainittujen lihasten ja jänteen jatkumo, johon vaikuttaa siis suoraan myös niiden kireystaso.

Strassburgin sukka venyttää kantakalvoa tehokkaasti. Kuva: www.runningwarehouse.comStrassburgin sukkaa on käytetty menestyksellä plantaarifaskiitin hoidossa. Sukkaa voi pitää jalassa esimerkiksi yön yli ja työpäivän aikana. Sukka venyttää kantakalvoa, minkä pitäisi helpottaa kipua ja estää arpikudoksen muodostumista.

Myös jääpala kipualueella ja jalkapohjan hieronta auttavat paranemisprosessia. Hieronnan hyödyt pohjaavat mm. siihen, että kipukohdan hieronta lisää verenkiertoa alueella ja siten edesauttaa paranemista. Yksi keino hieroa itse kireää kalvojännettä on golf-pallon avulla. Pyörittele golf-palloa lattiaa vasten jalkaterän avulla, samalla painaen hellästi lattiaa kohden.

 

 

 

 

 

Hiero jalkapohjaa golf-pallon avulla. Kuva: www.runnersworld.com

Joskus myös fysioterapeutin suunnittelemat pohjalliset voivat tuoda helpotuksen toistuviin kantakalvon tulehduksiin. Kantakalvon tulehdusta voidaan myös hoitaa kortisonipistoksilla tai muilla kehitteillä olevilla menetelmillä. Kortisoni tehoaa tutkimusten mukaan, mutta sillä on omat riskinsä jänteen haurastumista lisäävänä hoitomuotona. Kasvutekijähoitoa (acp) plantaarifaskiitin yhteydessä tutkitaan parhaillaan.

Plantaarifaskiitti on vaikea vaiva, mutta kärsivällinen asenne ja aikainen reagointi nopeuttavat toipumisaikaa huomattavan paljon. Jos maltat ottaa rauhassa ja levätä ja hoitaa jalkaa oikein, kahdesta neljään viikkoa riittänee. Pahimmillaan joidenkin lähteiden mukaan kiputila saattaa kroonistua ja viedä puolesta vuodesta puoleentoista parantuakseen. Kannattaa siis – taas kerran – ottaa oireet tosissaan ja tarttua niihin ajoissa.

– Ida Heikura

Lähteet:
Goff, JD. & Crawford, R. 2011. Diagnosis and Treatment of Plantar Fasciitis. Am Fam Physician Sep 15;84(6):676-682.
Warren, BR. 1990. Plantar Fasciitis in Runners. Sports Med 10(5), 338-345.
www.sdri.net