Vahvana vapaan sprintin hiihtäjänä tunnetusta Verneri Poikosesta on tälle kaudelle jalostunut aiempaa monipuolisempi hiihtäjä. Tasatyönnön eteen tehty työ on tuottanut tulosta ja Rukan sprinttirata tuntuu mieluisalta, joten Poikonen toivoo olevansa perjantaina yksi erävaiheeseen yltävistä suomalaisista.

– Näkisin, että tuommoinen Rukan kaltainen rata sopii itselleni hyvin. Siinä pystyy nopeita jalkoja hyödyntämään paljon ja välipätkät ovat vauhdikasta tasuripätkää. Rata on kuitenkin selkeä rytmittää. Jos saisin kaiken itse päättää, pienellä laskulla tultaisiin loppusuoralle. Sitten se olisi ihan optimi, Poikonen sanoo Maastohiihto.comille.

Poikonen on hiihtänyt aiemmin kolme kertaa maailmancupissa, kahdesti Lahdessa ja kerran Dresdenissä. Rukalle pääsy on alkukauteen iso asia.

– Pienestä pitäen Rukan ja Lahden maailmancupit ovat olleet sellaisia, joihin mieluiten haluaisi hiihtämään. Lahdessa on tullut käytyä ja nyt kun pääsee Rukalle, on aika siistiä. Aina hienoa ja etuoikeus, kun maailmancupiin pääsee hiihtämään.

Äänekosken Huiman hiihtäjän alkukausi on edennyt ”tukkoisesta” alusta mukavaan kulkuun. Leiri Oloksella onnistui, ja Taivalkoskella sujui sekä sprintti (neljäs) että vapaan normaalimatka (14:s).

– Minulla vaatii alkukauteen yleensä kisoja alle, että rupeaa tuntumaan siltä, että vauhti on yhtään sinnepäin. Taivalkoskella tuli onnistuttua molempina päivinä. Sprinttipäivän jälkeinen distanssikisa on normaalisti itselläni aika heikkoa, joten vapaan distanssikin oli ihan mieluisa yllätys.

Poikosen suhde perinteisen sprinttiin on kehittynyt vuosien varrella.

– Meillä on vähän viha-rakkaus-suhde ollut sen kanssa, ihan emme ole aina tulleet toimeen. Viime vuosina koko ajan se on ruvennut mukavammalle tuntumaan. Tasurin eteen on tehty paljon töitä. Jalat on itselläni kuitenkin nopeat luontaisesti, mutta on tehty töitä sen eteen, että ylävartaloon ja keskivartaloon saa lisää potkua. Rullahiihdon SM-kisoissa huomasin, että tasurissa on jo aihiota, Taivalkoskella sain siihen lumellakin varmennusta.

Tasatyöntö on ollut toki isossa roolissa aiemminkin, mutta menneellä harjoituskaudella sitä on jalostettu entisestään:

– Varsinkin nopeuspäähän ja hapoilla tasurin tekemiseen on varsinkin tänä kesänä kiinnitetty huomiota. Matolla on tehty entistä enemmän MAST-testiä ja siihen päälle hapoilla tasuria kovaan vauhtiin. Sitä kautta on varsinkin haettu.

Muuten harjoittelussa on keskitytty perustekemiseen, sillä luontaisesti nopealla urheilijalla kehityskohteita on aerobisella puolella. Harjoituskausi sujui pääpiirteissään hyvin, mutta ei ilman vastoinkäymisiä:

– Ekalla leirillä reväytin vähän jalkaa pakaran ja takareiden alueelta, ja (lopulta) käytännössä vasta elokuun alussa pääsin hyvin treeniin mukaan. Toisaalta kun aikaisempina kausina on ruvennut olemaan vähän ehkä uuvuksissa ja takki alkaa olla tyhjä syyskuussa, nyt on tuntunut, että (harjoittelu on) jatkunut nousujohteisena elokuun alusta asti.