Suomalaiset menestyneimmät maastohiihtäjät-sarjan toisessa osassa aloitamme traagisesta hahmosta, yhdestä suurimmista hiihtäjistämme, Mika Myllylästä ja aikajärjestyksessä siirrymme kohti nykypäivän arvokisoissa menestyneitä urheilijoita maastohiihdon saralla.

Lue myös: Suomen menestyneimmät maastohiihtäjät osa 1

Mika Myllylä

Mika Myllylä on yksi Suomen menestyneimmistä mieshiihtäjistä ja samalla myös traagisimmista. Hän voitti urallaan yhteensä 15 arvokisamitalia, joista kuusi oli olympiamitalia: yksi kulta, yksi hopea ja neljä pronssia, ja yhdeksän MM-mitalia, joista neljä on kultaisia. Ramsaun MM-kisat vuonna 1999 muodostui Myllylän ylivoiman näyttämöksi, jolloin hän voitti kolme matkaa ja oli yhdessä hopealla.

Myllylä palkittiin Vuoden urheilijatunnustuksella vuonna 1997 ja 1999. Uransa jälkeen Myllylä kilpaili myös maastopyöräilyssä ja teki paluun hiihtoon kärsittyään dopingtuomion. Vuonna 2003 ja 2004 hän voitti mm. Finlandia-hiihdon ja 50 kilometrin hiihdon SM-kultaa.

Myllylä tunnettiin erityisesti voimakkaasta ja räjähtävästä hiihtotyylistään. Hän oli erittäin vahva ylämäissä ja pystyi usein ratkaisemaan kilpailut juuri nousuosuuksilla. Hiihtäjällä oli kyky puristaa itsestään kaikki irti, ja hän oli tinkimätön harjoittelija, ja kuvat hänen raa’asta suoharjoittelusta elävät yhä suomalaisen hiihtokansan mielissä. Myllylä oli yksi Lahden MM-kisojen doping-skandaalin uhreja, ja kansan rakastama hiihtäjä kuoli tapaturmaisesti vuonna 2011.

Jari Isometsä

Jari Isometsä on Mika Myllylän aikalaisia, ja tunnettiin kovana viestihiihtäjänä. Hän saavutti urallaan seitsemän arvokisamitalia, joista vain yksi tuli henkilökohtaiselta matkalta (1995 MM-kisojen takaa-ajon pronssi). Hän saavutti myös 36 henkilökohtaista SM-mitalia ja neljä maailmancupin osakilpailuvoittoa.

Isometsän valmentaja toimi Harri Kirvesniemi, joka myös itse hiihti samaan aikaan valmennettavansa kanssa. Isometsä oli osallisena 2001 Lahden MM-kisojen dopingskandaalissa ollen ensimmäinen hiihtäjä, joka kärysi. Isometsä palasi hiihtoladuille tuomionsa jälkeen ja lopetti uransa vuonna 2009.

Isometsä tunnettiin hyvänä vapaan hiihtotavan kilpailijana ja omasi hyvän kirikyvyn. Hän oli luotettava viestihiihtäjä ollen arvokisoissa armoton ankkuriosuuden hiihtäjä. Hän oli kova taistelija, ja tunnettiin myös puheliaana ja avoimena henkilönä latujen ulkopuolella.

Virpi Kuitunen

Virpi Kuitunen (nykyään Sarasvuo) on yksi menestyneimmistä suomalaisista naishiihtäjistä 2000-luvulla. Hän voitti urallaan kuusi MM-kultaa, yhden hopean ja pronssin. Hän saavutti olympialaisissa kaksi pronssia. Näiden saavutusten lisäksi hän voitti maastohiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun kaksi kertaa.

Kuitunen kärsi kahden vuoden kilpailukiellon Lahden 2001 MM-kisojen jälkeen ja palasi hiihtoladuille menestyen loistavasti. Urheilija meni naimisiin liikemies Jari Sarasvuon kanssa vuonna 2010 ottaen miehensä sukunimen. Hänet valittiiin Vuoden urheilijaksi vuonna 2007. Hän toimii nykyään Viaplayn hiihdon asiantuntijana.

Kuitunen oli hiihtäjänä tunnettu erityisesti vahvasta sprinttikunnostaan ja perinteisen tyylin kilpailuissa. Hänen kilpailustrategiansa perustui usein vahvaan alkuvauhtiin ja kykyyn säilyttää kova vauhti loppuun saakka. Kuitunen oli myös tunnettu sitoutumisestaan harjoitteluun ja tinkimättömästä asenteestaan.

Aino-Kaisa Saarinen

Aino-Kaisa Saarinen on yksi 2000- ja 2010-lukujen menestyneimmistä suomalaisista hiihtäjistä. Hän voitti urallaan viisi olympiamitalia: kaksi hopeaa ja kolme pronssia. Lisäksi Saarinen saavutti neljä MM-kultaa, yhden hopean ja viisi pronssia. Hän on 15 arvokisamitalillaan yksi menestyneimmistä suomalaisista maastohiihtäjistä yhdessä Marja-Liisa Kirvesniemen ja Mika Myllylän kanssa.

Saarinen on myös yksi maailman eniten maastohiihdon maailmancupin osakilpailuja käynyt urheilija. Uransa jälkeen hän toimi pari vuotta Salpausselän Kisojen pääsihteerinä ja on toiminut hiihdon asiantuntijana YLE:llä.

Saarinen tunnettiin erityisesti monipuolisuudestaan ja kyvystään menestyä sekä perinteisen että vapaan hiihtotavan kilpailuissa. Hän oli vahva erityisesti viestihiihtojen ankkurina, ja hänen sisukkuutensa ja kilpailuhenkisyytensä tekivät hänestä yhden aikansa parhaista hiihtäjistä.

Matti Heikkinen

Matti Heikkinen on yksi 2010-luvun menestyneimmistä suomalaisista mieshiihtäjistä. Hän voitti urallaan yhden MM-kullan ja kolme pronssia. Olympialaisissa hän ei onnistunut hiihtämään millään henkilökohtaisella matkalla kymppisakkiin. Heikkinen saavutti 15 palkintopallisijaa maailmancupin osakilpailuissa, joista neljä olivat voittoja.

Heikkinen oli hiihtäjänä tunnettu erityisesti vahvasta loppukiristään, kyvystään taktisiin irtiottoihin ja kykyyn ottaa itsestään kaikki irti. Hän sai urallaan lempinimen ”happo”, koska hän sieti korkeita määriä laktaattia lihaksissaan. Hän oli kilpailijana periksiantamaton ja omistautunut harjoittelulle, mikä teki hänestä arvostetun ja pelätyn vastustajan. Heikkinen oli urallaan myös harkitseva ja analyyttinen, ja hän toimii nykyään Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajana. 

Sami Jauhojärvi

Sami Jauhojärvi on yksi Suomen menestyneimmistä mieshiihtäjistä nykypäivänä. Hän voitti urallaan yhden olympiakullan ja kolme MM-pronssia. Jauhojärvi voitti urallaan yhden maailmancupin osakilpailun, joka oli Trondheimin 50 kilometrin hiihto vuonna 2009. Palkintopallilla hän on ollut maailmancupissa kuusi kertaa edellä mainittu voitto mukaan lukien.

Jauhojärvi valittiin yhdessä Iivo Niskasen kanssa vuoden urheilijaksi vuonna 2014, jolloin he voittivat pariviestin olympiakultaa. Jauhojärvi lopetti kansainvälisen kilpailu-uransa 2017 Lahden MM-kisojen jälkeen, jossa hänen parhaaksi henkilökohtaisen matkan sijaksi jäi 15 kilometrin kahdeksas sija.

Jauhojärvi tunnetaan erityisesti perinteisen hiihtotavan teknisenä taitajana ja vahvana viestihiihtäjänä. Hänen vahvuutensa kilpailijana olivat erityisesti ylämäkiosuuksilla, joissa hän pystyi usein tekemään ratkaisevia eroja. Jauhojärvi oli myös tunnettu joukkuehengen luojana ja tärkeänä osana Suomen viestijoukkuetta. 

Jauhojärvi hiihti kansan sydämiin voittamalla olympiakultaa yhdessä Iivo Niskasen kanssa vuoden 2014 parisprintissä. Lahden MM-kisoissa 2017 parivaljakko oli toistaa tempun, mutta Iivon törmätessä norjalaiseen Emil Iverseniin stadionin laskussa, kaksikko putosi pronssimitaleille. Jauhojärvi sai uransa aikana lempinimen ”Musti”, jota nimeä kansa yhä käyttää Viaplay:llä työskentelevälle hiihdon asiantuntijalle.

Kerttu Niskanen

Kerttu Niskanen on yksi nykypäivän menestyneimmistä suomalaisista naishiihtäjistä. Hän on voittanut urallaan kuusi arvokisamitalia, mukaan lukien kolme olympiahopeaa, yhden olympiapronssin ja kaksi MM-pronssia. Niskanen saavutti ensimmäisen henkilökohtaisen arvokisamitalinsa lähes 34-vuotiaana.

Niskanen on hiihtäjänä tunnettu erityisesti kestävyydestään ja kyvystään suoriutua erinomaisesti sekä perinteisen että vapaan tyylin kilpailuissa. Suurimmat menestyksensä hän on kuitenkin saavuttanut perinteisellä hiihtotavalla. Hänen määrätietoinen harjoittelunsa ja kyky hallita kilpailujen vaatimukset ovat tehneet hänestä yhden aikansa parhaista suomalaisista hiihtäjistä. Niskanen saavutti ensimmäisen henkilökohtaisen arvokisamitalinsa reilusti yli 30-vuotiaana, ja hiihtäjän ura jatkuu yhä, joten ensi talven MM-kisoissa hänen mitalisaldonsa voi vielä kasvaa. Hänen valmentajanaan toimii entinen hiihtäjä ja puolisonsa Juho Mikkonen, joka toimii myös Viaplayn asiantuntijana. 

Krista Pärmäkoski

Krista Pärmäkoski on toinen nykypäivän huippuhiihtäjä Suomesta, jonka ura jatkuu yhä. Hän on saavuttanut urallaan 12 arvokisamitalia, joista viisi on olympiamitalia: kaksi hopeaa ja kolme pronssia, ja seitsemän MM-mitalia, joista kaksi ovat hopeaa ja loput pronssia.

Pärmäkoski hallitsee parhaimmillaan molemmat hiihtotavat, ja hän on vahva hiihtäjä. Hän omaa erinomaisen kilpailuhengen, ja hänet tunnetaan myös kyvystään kiristää tahtia kilpailun loppua kohti. Pärmäkoski on myös tunnettu periksiantamattomuudestaan ja omistautumisestaan urheilulle. Hiihtäjä tavoittelee uralleen arvokasta päätöstä MM-kultamitalin myötä ensi talvena.

Iivo Niskanen

Iivo Niskanen on yksi nykyajan menestyneimmistä suomalaisista hiihtäjistä, ja tämän hetken mieshiihdon kiistaton tähti. Hänellä on urallaan viisi olympiamitalia: kolme kultaa, yksi hopea ja yksi pronssi. Lisäksi Niskanen on voittanut neljä MM-mitalia, joista yksi on kultainen, yksi hopeinen ja kaksi pronssista.

Niskanen on valittu Vuoden urheilijaksi neljä kertaa, joka on saavutus, johon on pystynyt hänen lisäkseen vain hiihtäjä Veikko Hakulinen. Hänen valmentajanaan toimii entinen huippuhiihtäjä Olli Ohtonen. Niskanen harrastaa myös hevosurheilua.

Niskanen on hiihtäjänä tunnettu erityisesti perinteisen hiihtotavan mestarina ja vaativien ratojen taitajana. Hänellä on erinomainen perinteisen hiihtotavan tekniikka ja vahva kilpailuhenki, mikä tekee hänestä vaarallisen vastustajan erityisesti juuri perinteisen tyylin kilpailuissa. Niskanen ei omaa maailman parasta loppukiriä, joten hänen taktiikkanansa, etenkin yhteislähtökisoissa, on usein hyydyttää kilpakumppanit kovalla vauhdilla matkan aikana. Niskanen on myös tunnettu määrätietoisesta harjoittelustaan, värikkäästä luonteestaan ja periksiantamattomasta asenteestaan.

Suomalaisilla maastohiihtäjillä on siis pitkä ja menestyksekäs historia arvokisamitaleiden voittajina. Näitä hiihtäjiä yhdistää paitsi heidän mitalimääränsä myös heidän luonteenpiirteensä, intohimo lajiin ja vahvuutensa hiihtäjinä. Jokainen heistä on jättänyt pysyvän jäljen suomalaisen maastohiihdon historiaan, ja heidän saavutuksensa toimivat inspiraationa tuleville sukupolville.

Tästä kaksiosaisesta artikkelista on jätetty pois monia muita arvokisamitaleita ja menestystä hiihdossa saavuttaneita suurhiihtäjiä kuten esimerkiksi Marjut Rolig, Pertti Teurajärvi, Arto Koivisto, Matti Pitkänen, Marjatta Kajosmaa, Kari Härkönen, Kalevi Oikarainen, Kalevi Hämäläinen, Aki Karvonen, Ville Nousiainen, Jari Räsänen, Siiri Rantanen, Mirja Hietamies, Pirjo Muranen (Manninen), Riitta-Liisa Roponen, Pirkko Määttä ja Jaana Savolainen. Huomioon ei ole myöskään otettu toista maailmansotaa edeltäviä hiihtäjiä.

Lue lisää maastohiihtoon liittyviä artikkeleja tästä tai ProXCskiing.com-sivustolta.