Suomalaiset maastohiihtäjät ovat tuoneet menestystä ja kunniaa edustaen sinivalkoisia värejä arvokisoissa. Suomi on tunnettu maastohiihdon suurmaana, ja suomalainen hiihtourheilu on kokenut ylä- ja alamäkiä vuosien varrella, mutta hiihto on yhä suosittua sekä penkkiurheilijoiden että harrastajien keskuudessa. Monet hiihtosankarimme ovat olleet esikuvia nuorille viitoittaen tietä uusille menestyjille, ja hiihto on elänyt kansakuntamme keskuudessa jo viime vuosisadan alusta lähtien. 

Alla on lueteltu muutamia hiihdon suuria nimiä sotien jälkeen alkaen Veikko Hakulisesta ja päättyen tämän päivän kovimpiin nimiin (tässä ensimmäisessä osassa on kahdeksan hiihtäjää aikajärjestyksessä ja seuraavassa loput yhdeksän).

Veikko Hakulinen

Veikko Hakulinen oli suomalainen hiihtäjälegenda, joka saavutti urallaan monia merkittäviä voittoja. Hän voitti yhteensä seitsemän olympiamitalia: kolme kultaa, kolme hopeaa ja yhden pronssin. Hakulisella on myös kuusi MM-mitalia, joista kolme on kultaisia. Hakulinen edusti maatamme myös ampumahiihdon MM-kisoissa 1963 saaden joukkuehopeaa ja myös vuonna 1965. Hän osallistui myös olympialaisiin vuonna 1964 ampumahiihtäjänä.

Hakulinen oli hiihtäjänä tunnettu monipuolisuudestaan ja kyvystään menestyä sekä pitkillä että lyhyillä matkoilla. Hän oli vahva ja kestävä hiihtäjä, joka pystyi sopeutumaan erilaisiin kilpailuolosuhteisiin ja maastoihin. Hänen määrätietoisuutensa ja taktinen älykkyytensä tekivät hänestä yhden aikansa parhaista hiihtäjistä. Monien penkkiurheilijoiden mieliin on piirtynyt Hakulisen legendaarinen 1952 Oslon olympialaisten 50 kilometrin voittoaika 3:33:33.

Hakulinen kuoli jäätyään auton alle juoksulenkillä vuonna 2003.

Eero Mäntyranta

Eero Mäntyranta on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaisista hiihtäjistä. Hän voitti urallaan seitsemän olympiamitalia: kolme kultaa, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Lisäksi hänellä on viisi MM-mitalia, joista kaksi on kultaa, kaksi hopeaa ja yksi pronssi. Mäntyranta otti osaa neljiin olympialaisiin uransa aikana.

Mäntyranta tunnettiin erityisesti vahvasta sprinttikunnostaan ja kyvystään kiristää vauhtia ratkaisevissa kohdissa. Hänen kilpailustrategiansa perustui usein nopeisiin irtiottoihin ja voimakkaaseen loppukiriin. Mäntyranta oli myös tunnettu persoonallisesta tyylistään ja voimakkaasta tahdostaan, joka teki hänestä yhden aikansa arvostetuimmista hiihtäjistä. Mäntyranta nimettiin myös Mr. Seefeldiksi vuoden 1968 olympiakisojen aikoihin. 

Mäntyranta oli myös ensimmäinen suomalainen dopingista kärähtänyt urheilija saaden Suomen hiihtoliitolta vakavan varoituksen. Tämä tapahtui tammikuussa 1972, jolloin hän jäi kiinni amfetamiinin käytöstä Vuokatin 30 kilometrin SM-hiihdoissa. Käry paljastui vasta myöhemmin keväällä, ja Mäntyranta otti osaa vuoden 1972 olympialaisiin Japanin Sapporossa.

Mäntyranta omasi myös synnyinnäisesti korkeat hemoglobiiniarvot ja täten myös kovan hapenoton. Hiihtäjäsuuruus kuoli sairauden murtamana vuonna 2013.

Juha Mieto

Juha Mieto on yksi suomalaisen maastohiihdon suurimmista nimistä, jonka maine on yhä kiistaton. Hän voitti urallaan viisi olympiamitalia: yhden viestikullan, kaksi henkilökohtaista hopeaa ja kaksi pronssia viestistä. Mieto saavutti myös neljä MM-mitalia, joista yksi oli henkilökohtainen hopea, yksi henkilökohtainen pronssi, yksi viestihopea ja -pronssi.

Mieto tunnettiin hiihtäjänä erityisesti voimastaan ja hiihtotekniikastaan. Hänen urheilu-uransa huipentui useisiin jännittäviin kilpailuihin, joista tunnetuin lienee vuoden 1980 Lake Placidin olympialaisten 15 kilometrin kilpailu, jossa hän hävisi kultamitalin vain 0,01 sekunnilla. Mieto muistetaan myös Lahden 1978 MM-kisoista, joissa hän oli 50 kilometrin viimeinen hiihtäen saunaan asti. 

Miedon maksimaalinen hapenottokyky oli yli 7,4 litraa minuutissa, mikä on mahdollisesti korkein hiihtäjälle mitattu lukema. Mieto on yhä kansan suosikki ja tunnettu positiivisesta asenteestaan ja huumoristaan.

Helena Takalo

Helena Takalo on yksi suomalaisen naismaastohiihdon pioneereista. Hän voitti urallaan viisi olympiamitalia: yhden kullan, kolme hopeaa ja yhden pronssin. Lisäksi hänellä on viisi MM-mitalia, joista kaksi on kultaisia ja kolme pronssisia.

Takalo tunnettiin erityisesti kestävyydestään ja kyvystään säilyttää kova vauhti pitkillä matkoilla. Hän oli myös teknisesti taitava hiihtäjä, joka hallitsi hyvin perinteisen hiihdon tekniikan. Takalon määrätietoinen harjoittelu ja kilpailuhenkisyys tekivät hänestä yhden aikansa menestyneimmistä hiihtäjistä.

Heinäkuussa 2006 Takalo sai 2,5 metriä korkean pronssisen näköispatsaan Pyhäsalmelle.

Hilkka Riihivuori

Hilkka Riihivuori (o.s. Kuntola) on yksi menestyneimmistä suomalaisista naishiihtäjistä 1970- ja 1980-luvuilla. Hän voitti urallaan neljä hopeista olympiamitalia, joista kaksi henkilökohtaista. Lisäksi hänellä on kuusi MM-mitalia, joista yksi on kultainen, kolme hopeista ja kaksi pronssista.

Riihivuori oli hiihtäjänä tunnettu erityisesti tasaisesta ja vahvasta suorituksestaan. Hän oli erityisen vahva ja monipuolinen hiihtäjä, joka menestyi sekä henkilökohtaisilla matkoilla että viestihiihdoissa. Riihivuori oli myös tunnettu omistautumisestaan urheilulle ja määrätietoisesta harjoittelustaan.

Opetusministeriö myönsi Riihivuorelle Pro Urheilu-tunnustuksen vuonna 2005.

Marja-Liisa Kirvesniemi

Marja-Liisa Kirvesniemi (o.s. Hämäläinen) on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaisista maastohiihtäjistä. Hän voitti urallaan yhteensä seitsemän olympiamitalia: kolme kultaa ja neljä pronssia. Lisäksi hänellä on kahdeksan MM-mitalia, joista kolme on kultaista ja loput hopeisia.

Kirvesniemi oli hiihtäjänä tunnettu erityisesti sitkeydestään ja kestävyydestään. Hänellä oli kyky ylläpitää kovaa vauhtia kisoissa, ja hänen kilpailustrategiansa perustui usein tasaiseen ja vahvaan hiihtämiseen alusta loppuun. Kirvesniemi tunnettiin myös vaatimattomana urheilijana latujen ulkopuolella, ja hän oli uransa aikana naimisissa toisen suomalaisen hiihtolegendan Harri Kirvesniemen kanssa.

Kirvesniemi sai myös Pro Urheilu-tunnustuspalkinnon vuonna 2006, ja 2016 valtio myönsi hänelle urheilijaeläkkeen. Hänet valittiin vuoden urheilijaksi vuonna 1984, jolloin hän voitti Sarajevon olympialaisissa kaikki kolme henkilökohtaista matkaa.

Harri Kirvesniemi

Harri Kirvesniemi on hiihtäjä, jolla oli pitkä ura, jonka aikana hän saavutti monia arvostettuja voittoja. Hänellä on kuusi olympiapronssimitalia, ja hän on eniten olympiamitaleita saanut suomalaisurheilija, jolla ei ole yhtään olympiakultaa. MM-mitaleita Kirvesniemellä on kahdeksan, joista yksi on kultainen 1989 Lahden MM-kisojen 15 kilometrin hiihdossa.

Kirvesniemi on yksi neljästä maailmanmestarista tai olympiavoittajasta, joka on juossut 5000 metriä alle 14 minuutin. Kolme muuta urheilijaa ovat Pekka Päivärinta, Pekka Vasala ja Lasse Viren.

Kirvesniemi oli hiihtäjänä tunnettu erityisesti teknisestä taidostaan ja sitkeydestään. Hän oli erinomainen erityisesti perinteisen hiihtotavan kilpailuissa ja oli monipuolinen hiihtäjä, joka menestyi sekä henkilökohtaisilla matkoilla että viestihiihdoissa. Kirvesniemi oli vielä 42-vuotiaana mukana Lahden MM-kisoissa vuonna 2001, jolloin hän kärysi maanmiestensä kanssa dopingista.

Marjo Matikainen

Marjo Matikainen on yksi suomalaisen naismaastohiihdon suurista nimistä. Hän voitti urallaan neljä olympiamitalia: yhden kullan ja kolme pronssia. Lisäksi hänellä on seitsemän MM-mitalia, joista kolme on kultaisia.

Matikainen valittiin Vuoden urheilijaksi kolme kertaa: 1986, 1987 ja 1989. Hiihtouransa jälkeen hän on toiminut europarlamentaarikkona, kokoomuksen kansanedustajana ja Espoon kaupunginvaltuutettuna.

Matikainen tunnettiin vahvana ja määrätietoisena hiihtäjänä, joka hallitsi erityisesti henkilökohtaisia matkoja ja viestihiihtoja. Hänen kilpailuhenkisyytensä ja periksiantamattomuutensa tekivät hänestä pelätyn vastustajan. Matikainen oli myös teknisesti taitava hiihtäjä, joka hallitsi hyvin sekä perinteisen että vapaan hiihtotavan. Monet hiihdon ystävät muistavat vielä Matikaisen kuuluisaksi muodostuneen huudahduksen vuoden 1987 Oberstdorfin MM-kisoista: ”Havuja, perkele!”

Tämän artikkelin toinen osa julkaistaan pian sivustollamme. Maastohiihtoon liittyviä artikkeleja voit lukea tästä tai ProXCskiing.com-sivustolta.