tiistai, touko 28, 2024 Today's Paper
SC Ranking
1 Emil Persson 25,914,004
2 Emilie Fleten 25,906,053
3 Ida Dahl 25,349,402
4 Kasper Stadaas 25,223,899
5 Andreas Nygaard 24,934,569
6 Johan Hoel 24,707,367
7 Max Novak 24,166,685
8 Magni Smedås 24,096,434
9 Thomas Ødegaard... 23,852,025
10 Torleif Syrstad 23,844,654
11 Amund Riege 23,583,626
12 Axel Jutterströ... 23,542,041
13 Eirik Sverdrup ... 23,451,378
14 Runar Skaug Mat... 23,406,779
15 Herman Paus 23,398,617
16 Oskar Kardin 23,295,927
17 Morten Eide Ped... 23,285,882
18 Stian Hoelgaard 23,173,466
19 Alvar Myhlback 23,165,443
20 Petter Stakston 23,082,621
21 Magnus Vesterhe... 22,979,229
22 Karstein Johaug 22,772,809
23 Tord Asle Gjerd... 22,630,484
24 Johannes Eklöf 22,542,970
25 Thomas Bing 22,374,724
26 Astrid Øyre Sli... 22,119,196
27 Kati Roivas 21,625,092
28 Jeremy Royer 21,459,378
29 Einar Kalland-O... 21,381,668
30 Anikken Gjerde ... 21,371,471
31 Silje Øyre Slin... 21,131,436
32 Nils Dahlsten 21,036,730
33 Klas Nilsson 20,963,902
34 Alfred Buskqvis... 20,959,327
35 Eddie Edström 20,918,257
36 Thomas Joly 20,769,655
37 Torgeir Sulen H... 20,750,282
38 Karolina Hedens... 20,747,023
39 Jenny Larsson 20,746,503
40 Marcus Johansso... 20,519,477
41 Johan Tjelle 20,321,169
42 Patrick Fossum ... 20,194,014
43 Petter Northug 20,160,567
44 Fabián Štoček... 20,118,753
45 Ole Jørgen Bruv... 20,102,163
46 Joar Thele 20,023,863
47 Juuso Mäkelä 19,956,551
48 Sofie Elebro 19,681,634
49 Jan Šrail 19,577,269
50 Fredrik Helgest... 19,176,422
 
Tapahtumat & Tulokset
CHECK COMPETITIONS
Tapahtuma Maa Päivämäärä
Mobile icon Mobile icon

Miten valmistuu Suomen cupin kalenteri?

Tulevan kauden Suomen cup -kalenterit julkaistaan perinteisesti maailmancup-kalenterien sinetöidyttyä, mutta minkälainen palapeli kilpailukalenterin rakentaminen on? Mitkä kaikki siihen vaikuttavat ja miten kisajärjestäjästä tulee Suomen cupin järjestäjä?

Kuva: Heidi Lehikoinen

Suomen Cupin kalenteri rakentuu yleensä, kun maailmancupin kisat on lyöty lukkoon.

Suomen cup oli tänä talvena kuudella eri paikkakunnalla. Cup alkoi perinteisesti Vuokatista marraskuun alussa, jatkui sitten Rukalla myös marraskuussa, jonka jälkeen oli pidempi tauko aina helmikuulle, jolloin oli Vantaan ja Kuopion kisat ja lopuksi vielä SM-kisat Äänekoskella ja Rovaniemellä.

Suomen cupin kilpailusarjan johtaja Hannu Koivusalo sanoo, että kansainvälinen kilpailutoiminta luo rungon, jonka päälle kotimaan kilpailukalenteri päätapahtumien osalta rakentuu.

– Yleensä toukokuun puoleen väliin mennessä saadaan maailmancupin kalenteri valmiiksi. Se luo rungon koko kilpailutoiminnalle. Sen jälkeen saamme yleensä hyvin pian Skandinavia-cupin kalenterin käytyä läpi pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken. Näissä keskusteluissa Suomi, Ruotsi ja Norja nostavat kansallisten kilpailuidensa päivämääriä esiin, että vältyttäisiin mahdollisimman paljon päällekkäisyyksiltä, Koivusalo sanoo.

Kotimaisen kilpailukalenterin rakentamisen kannalta arvokisoilla ei ole juurikaan väliä eli kalenterin kasaaminen ei ole arvokisattomana vuotena sen helpompaa tai vaikeampaa kuin kausina, jolloin hiihdetään joko olympia- tai MM-mitaleista.

– Toki silloin kun on arvokisavuosi, extrajuttuna tulee se, että monesti ollaan keskellä kautta viimeistelyleirillä MM-kisoihin tai olympialaisiin. Eli toki se tavallaan pidentää ajanjaksoja, joihin lähtökohtaisesti ei kannattaisi laittaa kansallisia huippukilpailuja.

Kun edellä mainittuja kansainvälisiä kilpailuja pyritään välttämään, kotimaisia kärkitapahtumia on järkevää järjestää kaksi viikonloppua ennen kansainvälisen kauden alkua, kaksi kansainvälisen cup-kauden jälkeen ja kaksi keskellä talvea. Alkutalveen kansainvälistä kilpailutuntumaa on monille suomalaisille puolestaan antanut perinteisesti Oloksen FIS-kisat, joten ennen Rukan maailmancup-avausta kilpailuja on ollut hyvin tarjolla.

– Isommat jumpat kalenterin osalta joutuu käymään keskitalven kisojen osalta. Yksi ratkaisu oli neljän vuoden ajan se, että Vantaan Suomen cup oli keskellä viikkoa iltakisoina. Se oli sinänsä ihan toimiva yhtälö.

Kun kalenteri luo ajankohdat, mutta myös pitkälti sen, missä kilpailut lopulta ovat. Keskustelua ja näkemyksiä kilpailupaikoista on hiihtoväen keskuudessa välillä paljonkin.

– On pakko lähteä arvioimaan se, missä varmasti on olosuhteet eli lunta. Se luo tietyn raamin. Siinä kohtaa paikkojen määrä, jossa kisoja voi pitää, ei ole kovin iso. Tämän lisäksi on myös järkevää pyrkiä miettimään sitä, miten huiput pystyvät osallistumaan. Siinä tullaan logistiikkaan: huiput ovat monesti alkukaudesta leirillä jossain päin Pohjois-Suomea ja maailmancup on alkanut Rukalta, joten on järkevää, että siirtyminen kohti Rukaa olisi mahdollisimman jouhevaa. Vaikka marraskuussa voisikin pitää Etelä-Suomessa kisat, ei se ole logistisesti järkevää, Koivusalo sanoo.

Kuinka paljon on halukkaita järjestäjiä ja miten Suomen cupin järjestäjäksi tullaan?

– SM-kisaviikonloput ovat hakumenettelyn kautta, ja niistä päättää Hiihtoliitto. Neljän muun viikonlopun osalta halukkuutta on jonkun verran, mutta aika paljon edellä mainitut asiat rajoittavat. Yhteydenottoja (halukkailta kisajärjestäjiltä) on tullut jopa aikaisempaa enemmän. Varmaan tulee olemaan jatkossakin, että meillä on tiettyjä tuttuja paikkakuntia, mutta yksi tai kaksi viikonloppua SM:ien lisäksi ovat sellaisia, jotka ikään kuin kiertävät. Vaihtelua tulee luontaisesti jonkun verran.

Televisiotuotannon osalta kisajärjestäjien osalle tulevat vaatimukset eivät ole sellaisia, että se rajaisi paikkakuntia pois.

Onko Vuokatille vaihtoehtoa avaukseen?

Suomen cup on alkanut aina Vuokatista. Onko avausviikonlopulle aiemmin listatut tekijät huomioon ottaen realistisesti muita vaihtoehtoja?

– Kyllähän ne vähissä ovat. Periaatteessa voisi olla, mutta käytännössä ylivoimaisesti järkevintä on, että cup alkaa täältä.

Entä jos joku uusi paikkakunta haluaa järjestää Suomen cupia, minkälaisella aikajänteellä se voi tapahtua?

– Periaatteessa varmaan muutaman vuoden säteellä. Toki meidän täytyy päästä kärryille siitä, mikä järjestäjän valmius on ja minkälainen paikka on puitteiden osalta. Televisioitavan kisan tekeminen on järjestävälle seuralle kohtuullisen kova ponnistus. Täytyy sitten olla myös vakuuttunut siitä, että seura sen handlaa. Tekemistä on huomattavasti enemmän kuin tavallisessa televisioimattomassa kansallisessa kilpailussa.

Lue lisää maastohiihdosta tästä tai ProXCskiing.com-sivustolta.

Luetuimmat
1
Kuva: Roni Lukkarinen/Team Electrofit
Kuva: Roni Lukkarinen/Team Electrofit

Team Electrofitin järjestämä Supersprintti hiihdettiin sunnuntaina Keilaniemessä 100 metrin radalla.

Supersprintti hiihdettiin Keilaniemessä

Aurinkoisesta ja lämpimästä kelistä huolimatta Keilaniemessä päästiin hiihtämään hyväkuntoisella ladulla 100m vapaan sprintti. Suomen nopeimman tittelit kilpasarjassa ottivat itselleen Wiljam Mattila ja Tiia Olkkonen.

Liity jäseneksi nyt