Missä menee suomalainen hiihto ruohonjuuritasolla, millaista on hiihtovalmennus seuratasolla? Juttusarjassamme tutustutaan hiihtoseurojen työhön eri paikkakunnilla. Sarjan aloitti Savonlinna ja sitä jatkaa Lempäälä.

Tampereen kupeessa Lempäälässä urheilutoiminta on aktiivista monessa lajissa, niin myös hiihtoseurassa. Samuli Kivistö on yksi Lempäälän Kisan hiihtotoimintaa pyörittävistä.  

Seurassa on hiihtotoimintaa 8–15-vuotiaille. Porukka on jaettu iän mukaan kahteen ryhmään, molemmissa toimintaa on tarjolla ympäri vuoden. 

– Olemme yrittäneet pitää ympäri vuoden toimintaa, poislukien heinäkuu. Kesällä pääasiassa kerran viikossa, muuten syyskuusta maaliskuulle kaksi kertaa, pääosin tiistaisin ja torstaisin. Treenit ovat hyvin monipuolisia. Lumilla ollaan kun päästään lumille, treenit ovat tekniikka- ja taitopainotteista, varsinkin nuoremmilla että tulisi perustekniikat käytyä läpi ja taitojuttuja kuten alamäenlaskua ja pujottelua. Leikkiä ja pelejä yritämme ottaa. Vanhemmalla ryhmällä kovempiakin treenejä mukana, mutta heilläkin taito- ja tekniikka sekä nopeuselementti mukana, Kivistö sanoo. 

Lempäälässäkin hiihtotoiminnassa olevista monilla on muitakin lajeja: kesällä suunnistusta, jalkapalloa ja yleisurheilua, talvella kiekkoa.  

– Meillä on aika monipuolisia junnuja. Mitään lajivalintaa ei ole vielä tehty, hyvin voi kolmea lajia viedä eteenpäin tasaisesti. Olemme kannustaneet siihen, että mahdollisimman pitkään monilajisia. Varmaan lajivalinta voi olla 14–15-vuotiaana, silloinkin voi olla tukilajeja mukana. Olemme pitäneet hyvänä asiana, että tulee liikunnallisuuden perustaitoja. Ajattelen itse, että on hyvä, että 15- ja 16-vuotiaaksi asti harjoittelu monipuolista, siinä tehdään pohjia, jonka jälkeen on hyviä valmiuksia eri lajeista, Kivistö näkee. 

Samanlaisesta ajattelusta hänellä on kokemusta joukkuelajienkin puolelta: 

– Kiekkopuolellakin on (hiihdon harrastamista) pidetty hyvänä, että hiihtäjät jaksavat pelata viimeisessäkin erässä ja useita pelejä päivässä turnauksissa. 

Kivistö ottaisi mielellään Lempääläänkin seuran treeneihin vierailevia valmentajia vetämään treenejä silloin tällöin. Se olisi toki vaihtelua junioreille, mutta siitä saisivat seuran valmentajatkin oppia.  

– Erilaisia treenejä ja elementtejä voisi tulla sitä kautta. 

Seuravalmennusta Kivistö itse tekee päivätyönsä ohessa. Ohjaus-valmennuspuolelle hän tuli lastensa harrastuksen myötä. 

– Itselläni on kansallisen tason kilpahiihtotaustaa. Olen ollut pitkään lajissa ja olen käynyt perusvalmennuskurssin. Junnujen mukana kasvaminen, enemmän tämä on tällaista harrastustoimintaa. Mielelläni jaan omaa osaamistani. On mukava nähdä, kun junnut kehittyvät, Kivistö sanoo.