–Urheilufysioterapeutin työssä yksi iso kokonaisuus on vammojen ennaltaehkäisy. Haluamme tehdä asiat niin hyvin kuin pystymme, jotta urheilijat pysyisivät mahdollisimman terveenä. Tärkeää on se, että meillä on hyvä kommunikaatio sekä urheilijan että koko ympärillä toimivan tiimin kanssa, Kurittu sanoo Maastohiihto.comille.

– Tärkeintä on, että tiimi toimii ja että saadaan palautetta.

Lisäksi jos sattuu harjoittelua tai kilpailua häiritseviä vaivoja, pitää olla valmiudet akuuttiin hoitamiseen ja laadukkaaseen kuntoutukseen. Fysioterapeutit pyrkivät myös auttamaan suorituskyvyn osalta.

– Tavoitteena on optimoida se, että urheilija pystyy mahdollisimman hyvään suoritukseen kisoissa. Se vaatii paljon yhteistyötä koko tiimin kesken.

Viime vuonna Kurittu oli maajoukkuetyönsä vuoksi reissussa noin 120 päivää. Tulevan kauden reissupäivät eivät vielä ole selvillä, mutta maajoukkueen mukana reissaamista tulee tiiviisti jatkossakin.

”Tosi mielekäs ympäristö tehdä hommia”

Kurittu on entinen ammattilaisjalkapalloilija, joka kiinnostui fysioterapiasta kärsittyään itse urallaan valitettavan paljon urheiluvammoista, ja oli näin usein tekemisissä joukkueen fysioterapeutin kanssa. Peliuransa aikana hän opiskeli Helsingissä fysioterapeutiksi ja alkoi opiskeluaikanaan työskennellä nuorten jalkapallomaajoukkueen kanssa. Valmistuttuaan hän on toiminut pitkään Helsingissä Pohjola Sairaalassa urheilijoiden vammojen parissa.

– Tein myös eri lajien parissa enemmän ja enemmän hommia, ja koko ajan syvennyin urheilufysioterapian maailmaan, Kurittu kertoo.

Hän opiskeli työnsä ohessa Englannissa 2016–20 urheilufysioterapian maisteritutkinnon ja jatkoi siitä väitöskirjaprojektiin Tampereelle.

Kun Kuritulta kysyttiin kiinnostusta hiihtohommiin, hän vastasi myöntävästi. Maajoukkueen toisena fysioterapeuttina toimivan Suvi Pajusen hän tunsi jo aiemmin, joten siirtymä maajoukkueeseen oli helppo.

Omaa hiihtotaustaa Kuritulla on nuoruudesta sekä viime vuosilta:

– Nykyään pääharrastuksena talvisin on ollut hiihto. En ole kilpaillut hiihdossa ikinä, mutta kertaalleen olen käynyt onnea koettamassa Finlandiassa ja tänä vuonna hiihdin Norjassa Birkebeinerrennetin.

Minkälainen maailma hiihtomaajoukkueen fysioterapeutin kuvio on ollut?

– Tosi mielekäs ympäristö tehdä hommia. Siinä on laaja moniammatillinen tiimi, jolta pystyy kysymään apua ja tekemään kimpassa hommia. On myös joukkuehenkeä, ja saa sellaisia high ja low -tuntemuksia kuin omalla urheilu-uralla. Se on iso plussa mitä olen myös kaivannut.

Vahvuudet alaraajavammojen ja -vaivojen hoitamisessa

Fysioterapeuttina Kurittu kokee olevansa hyvä ihmisten kanssa ja tulevansa myös toimeen erityyppisten ihmisten kanssa. Hän kokee olevansa helposti lähestyttävä ja sellainen, jonka kanssa yhteistyön tekeminen on helppoa.

– Se on mielestäni tärkeä tekijä. Jos taas mietitään vahvuuksiani ammatillisten osaamisalueiden puolesta, alaraajavammat ja -vaivat ovat asia, joissa isoin osaamiseni on. Niitä olen 10 vuotta tehnyt kaikista eniten. Totta kai pystyn olemaan apuna muissakin vaivoissa.

Minkälaisia vinkkejä antaisit kuntohiihtäjille, mitä kannattaisi maajoukkueen toiminnasta ottaa opiksi tai soveltaa omaan harjoitteluun?

– Ehkä järkevä kuormituksen suunnittelu on iso osa. Herkästi käy se, että kun lumet iskee maahan tai lähdetään Lappiin lomalle, yhtäkkiä hiihdetäänkin joka päivä. Sitten alkaa tulla rasitusvaivaa. Kuormituksen järkevä suunnittelu on tärkeää, jos haluaa pitää itsensä mahdollisimman hyvin ehjänä. Jos mietitään suorituskykyä tai mahdollisimman taloudellista hiihtoa, hiihtotekniset asiat ovat isossa roolissa. Mahdollisimman monipuolinen voimaharjoittelu tukee hyvin hiihdon taloudellisuutta ja tekee siitä helpompaa, Kurittu kiteyttää.